Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
31.05.2019 | Olympiakomitea

Liikunta on liikuntaa – mutta myös paljon muuta

Tuore tutkimus tarjoaa kaivattua tietoa suomalaisten aikuisten liikuntaharrastuksista ja lajien harrastajamääristä. Raportista selviää, että liikunta ja urheilu ovat Suomessa paljon muutakin kuin vain fyysistä aktiivisuutta.

Tiistaina julkistettu Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018 -raportti tarjoaa uutta ja mielenkiintoista tietoa suomalaisten liikuntaharrastuksista sekä urheilun ja liikunnan parissa tehdystä vapaaehtoistyöstä. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, LIKES-tutkimuskeskuksen sekä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden koostama raportti avaa niin eri lajien suosiota, vapaaehtoistyön muotoja ja laajuutta kuin harrastuksiin kulkemisen muotoja.

Moni julkistustilaisuuteen Helsingin Taitotalossa osallistunut kertoi odottaneensa tietoa eri lajien harrastusmääristä jo pitkään. Kansallisesta liikuntatutkimuksesta, johon usein viitataan lajien suosiosta keskustellessa, on jo lähes kymmenen vuotta aikaa. Yksi uudesta trenditiedosta iloitseva oli Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen.

– Urheiluyhteisössä on oltu vähän sumussa harrastamisen laajuuden suhteen. Tämä on hyvä alku, hän kiitteli.

Lajille, jonka harrastajamäärän kasvattaminen on kirjattu myös liiton strategiaan, ajankohtainen tutkittu tieto on arvokasta. Salibandyn suosio on kasvussa, mutta myös pullonkauloja on tunnistettu.

– Harrastamisen ikähaitari lavenee. Seniorisarjat ovat voimakkaimmin kasvava sarjamuotomme tällä hetkellä. Laji ei voi kuitenkaan kasvaa, kun kaikki tämänhetkinen kapasiteetti on käytössä.

 

Vapaaehtoistyöllä suuri merkitys

Liikuntaharrastusten ja lajisuosion lisäksi tutkimus avaa sitä, kuinka paljon ja millaista vapaaehtoistyötä suomalaiset tekevät liikuntaharrastustensa ohella. Suomalaisista 20,5 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun parissa, mutta yhteisöllisyys on sitäkin laajempaa: yhteensä lähes 1,8 miljoonaa suomalaista on osallisena liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnassa muilla tavoin kuin itse harrastamalla, esimerkiksi kannustajana tai osallistumalla jollain tavalla seuran tai yhdistyksen toimintaan.

Toiminnanjohtaja Eki Karlsson Suomen Ladusta muistuttaa, että koska suomalainen liikunta- ja urheilutoiminta perustuu hyvin pitkälti vapaaehtoisuuteen, tulee vapaaehtoistoiminnan olla laadukasta ja myös mielekästä tekijöilleen.

– Suomen Ladussa vapaaehtoistyötä tehdään 150 henkilötyövuotta, palkollisia on parikymmentä. Tämä kuvastaa hyvin sitä, että työtä tehdään paikallisella tasolla.

Karlsson kertoo, että Suomen Ladussa vapaaehtoistoimintaa kehitetään jatkuvasti. Käynnissä on koulutusohjelma, jossa keskitytään vapaaehtoisuuden koko kaareen aina rekrytoinnista kiitoksiin ja palautteenantoon.

– Seuraava kysymys on, kuinka moni olisi valmis olemaan mukana vapaaehtoistyössä.

 

Mitä seuraavaksi?

Moni osallistuja ja seminaarin puhuja painotti, että raportin julkaiseminen on vasta ensimmäinen askel. Liikunnallisen elämäntavan erityisasiantuntija Matleena Livson tutkimusta rahoittaneesta Suomen Olympiakomiteasta kertoo, että nyt julkaistun raportin aineistoa voidaan hyödyntää pitkään ja monesta eri näkökulmasta.

– Tutkimus tarjoaa valtavasti pureskeltavaa sekä seuroille ja järjestöille että esimerkiksi olosuhde- ja tasa-arvotyöhön. Tahtotila on kehittää tutkimusta ja tehdä siitä toistuva, jotta tärkeää tietoa saataisiin säännöllisin väliajoin.

Olympiakomitean Lisää liikettä -yksikön johtaja Pekka Nikulainen kertoo, että tutkimusta aiotaan hyödyntää yhdessä lajiliittojen kanssa osana seuratoiminnan tulevaisuustyötä.

– Tavoitteena on luoda seuroihin lisää sisältöjä ja toimintatapoja, jotta jokainen löytäisi paikkansa tulevaisuuden seuroista.  Halumme korostaa liikunnan lisäksi seuratoiminnan yhteisöllisyyttä – yhdessä tekemistä ja kokemista.

Ylitarkastaja Hannu Tolonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, joka myös rahoitti raportin tekemistä, painotti omassa kommenttipuheenvuorossaan, että tietoa kannattaisi hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa.

– Ulko-ovi on liikkumiselle suurin este, hän summasi.

 

Lataa Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018 -raportti täältä.