Huippu-urheilun tilannekatsaus: Jääkiekon huippukausi kohokohtana

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on jälleen tuottanut laajan suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsauksen. Tällä kertaa katsauksen keskiössä on tilanne talvilajikauden 2018-2019 jälkeen.

Kolme mitalia, 11 pistesijaa sekä 20 sijoitusta 16 parhaan joukkoon – siinä pähkinänkuoressa suomalaisurheilijoiden ja -joukkueiden menestys talviolympialajien MM-kisoissa kaudella 2018-2019. Mitaleja tuli yksi jokaista väriä; miehet voittivat jääkiekon maailmanmestaruuden, naiset jääkiekon MM-hopeaa ja Iivo Niskanen MM-pronssia 15 kilometrin perinteisen hiihdossa.

Kun MM-mitaleita oli talvella jaossa 103 olympialajissa, tilanne on vertailukelpoinen vuoden takaisiin PyeongChangin talviolympiakisoihin, joissa jaettiin mitalit 102 lajissa. PyeongChangista tuloksena oli kuusi mitalia, 14 pistesijaa ja 17 sijoitusta 16 parhaan joukkoon, joten kauden 2018-2019 menestys oli kokonaisuutena lievästi olympiatalvea heikompi.

– Se on numeraalinen fakta. Talviolympialajeista itse asettamaansa tavoitteeseen ylsivät ainoastaan jääkiekko ja suurimmaksi osaksi taitoluistelu. Samaan aikaan on todettava, että tuloksen takaa löytyy useitakin faktoja, jotka on huomioitava kokonaisuutta arvioitaessa, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki toteaa.

Lehtimäki viittaa ennen kaikkea lumilautailuun, jossa olosuhteet pilasivat ja osin peruuttivat talven MM-kisat. Big airia ei Yhdysvalloissa päästy laskemaan ollenkaan, ja slopestylessakin voimaan jäivät karsinnan tulokset. Suomalaiset jäivät ennakolta vahvoissa lajeissaan ilman mitali- ja pistesijamahdollisuuksia.

– Lumilautailussa voidaan MM-kilpailujen sijasta tarkastella X-Gamesin tuloksia. Rene Rinnekangas ja Enni Rukajärvi nappasivat Aspenista mitalit, ja lisäksi joukkue saavutti kaksi pistesijaa. Jos nämä mitalit ja pistesijat laskettaisiin mukaan, olisimme jo hyvin lähellä PyeongChangin kokonaissaalista, Lehtimäki toteaa.

– On myös nostettava esiin se, että marginaalit eivät kovin usein olleet suomalaisten puolella menneenä talvena. Esimerkiksi maastohiihdon MM-kisoissa Suomi saavutti kolme niukkaa nelossijaa ja naisten jääkiekon MM-kisoissakin Suomen kultamitali vaihtui hopeaksi hyvin tulkinnanvaraisesti.

Silti haasteitakin suomalaisessa talviurheilussa on. Kun PyeongChangin olympiakisoihin lähdettiin 6,35 mitalin matemaattisen ennusteen kanssa, tällä hetkellä ennuste Pekingin olympiakisoihin vuonna 2022 on 4,3 mitalia.

– Ennustelukeman putoaminen johtuu osin lopettaneista kärkiurheilijoista, ja osin myös loukkaantumisista. Pekingiin on kuitenkin aikaa vielä kolme vuotta, ja meillä on talvilajeissa muun muassa 16 talenteiksi luokiteltua nuorta. Usko näkymän kirkastumiseen seuraavan kolmen vuoden aikana on vahva.

Paralaympialajeissa loukkaantumiset kärkiurheilijoiden riesana

Myös paralympialajeissa talvi eteni vaihtelevissa tunnelmissa. Harvalukuisista kärkinimistä sekä lumilautailija Matti Suur-Hamari että alppihiihtäjä Santeri Kiiveri joutuivat jättämään terveydellisten syiden takia MM-kisat väliin. Lisäksi Inkki Inola sairastui paramaastohiihdon MM-kisoissa.

Kun vuosi sitten PyeongChangista tuli kolme paralympiamitalia, tämän vuoden MM-kisojen paras sijoitus oli Sini Pyyn viides sija sprintissä LW11-luokan kelkkahiihdossa.

– Totta kai harmillista, että ykköstykkimme eivät päässeet edes lähtöviivalle kauden tärkeimmissä kilpailuissa. Erityisen ikävää se oli Suur-Hamarin kannalta, kun MM-kisat järjestettiin hänen kotirinteessään Pyhällä. Nämä kuitenkin kuuluvat urheiluun, ja sekä Matti että Santeri ehtivät todistaa tasonsa tämän kauden maailmancupeissa, Lehtimäki ynnää.

Huippu-urheiluyksikön laskema matemaattinen ennuste Pekingin talviparalympialaisiin on tällä hetkellä 1,65 mitalia.

Kesälajeissa katse kohti Tokion olympia- ja paralympiakisoja

Vaikka pääpaino suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsauksessa oli tällä kertaa talvilajeissa, tilannekuvaa päivitettiin myös kesälajien, ei-olympialajien ja omana kokonaisuutenaan joukkuepelien osalta. Karsinnat Tokion olympiakisoihin ovat päässeet hyvään vauhtiin, ja tämän hetken ennuste reilun vuoden päästä käytäviin kisoihin on 2,10 mitalia.

– Siinä se on pyörinyt välillä 2-2,25 puolentoista vuoden ajan. Olympiadille asetetun kymmenen olympiamitalin tavoitteesta puuttuu PyeongChangin jälkeen neljä mitalia, joten tavoite on kova. Siitä ei lähdetä kuitenkaan lipsumaan. Kesäkausi 2019 on vasta alkutekijöissään, ja ennustetta on mahdollista hilata ylemmäs tämän kesän aikana, Lehtimäki sanoo.

Tokion paralympialaisten ennuste ei ole muuttunut vuoden 2019 alkupuoliskon aikana. Tällä hetkellä ennuste osoittaa 5,05 mitalia. Kymmenen paralympiamitalin tavoitteesta on PyeongChangin jälkeen saavuttamatta seitsemän.

– Viiden paralympiamitalin ennusteesta on lyhyempi matka seitsemään kuin kahden olympiamitalin ennusteesta neljään. Paralympialajeissa meillä on enemmän mahdollisia ja ennen kaikkea todennäköisiä mitaliehdokkaita kuin vammattomien puolella, Lehtimäki näkee.

Ei-olympialajeissa on ehtinyt tulla jo alkuvuoden aikana MM-menestystä cheerleadingissa (kultaa cheer-sarjasta) ja joukkuevoimistelusta (hopeaa ja pronssia) sekä talvilajeista muodostelmaluistelusta (hopeaa ja pronssia) ja hiihtosuunnistuksesta (Tero Linnainmaan ja naisten viestin MM-pronssit). Moottoriurheilussa alkuvuoden kirkkain tähti on ollut Formula 1:n MM-sarjassa toisena oleva Valtteri Bottas.

Joukkuepeleissä kesään hyvät lähdöt

Joukkuepeleissä maajoukkuevuosi on vasta alkutekijöissään. Lähdöt kesäkauteen ovat kunnossa, sillä Suomi on salibandyn hallitseva maailmanmestari ja jääkiekossa takana on todellinen supertalvi.

– Jääkiekon kaudessa ei ilahduta pelkästään miesten ja alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruus sekä naisten MM-hopea. Näiden lisäksi NHL:ssä nuoret suomalaispelaajat ovat iskeneet isolla joukolla itsensä läpi lajin kirkkaimmalle huipulle, ja voidaan puhua jopa kaikkien aikojen suomalaiskaudesta Pohjois-Amerikassa. Eikä sovi unohtaa Tuukka Raskia, joka jahtaa Stanley Cupia joukkueensa tärkeimpänä pelaajana, Lehtimäki luettelee.

Suomalaisten joukkuepelaajien menestys ulkomaiden huippusarjoissa ei rajoitu pelkästään jääkiekkoilijoihin. Miesten koripallomaajoukkue jäi voiton päähän MM-lopputurnauspaikasta, mutta Lauri Markkasen menestys NBA:ssa on koko suomalaista urheilua rikastuttava ilmiö.

Myös jalkapallossa on ollut aihetta iloon. EM-karsinnat ovat vasta alussa, mutta mainion Uefa Nations League -menestyksen ansiosta lopputurnaukseen on kaksikin väylää. Lisäksi Teemu Pukki valittiin Englannin mestaruussarjan parhaaksi pelaajaksi, kun hän johti joukkueensa Norwichin maailman kovimpaan jalkapallosarjaan, Englannin Valioliigaan.

Edessä on iso kesä etenkin lentopallossa, jossa pelataan olympiakarsinnat, EM-kisat ja Kultaisen liigan otteluita. Myös naiset ovat 30 vuoden tauon jälkeen EM-lopputurnauksessa.

TUNNUSLUKUJA SUOMALAISEN URHEILUN TILANNEKATSAUKSESTA 7.6.2019

Suomen sijoitus Greatest Sporting Nation -vertailussa, alkuvuosi 2019: 19.
Suomen sijoitus asukaslukuun suhteutettuna GSN-vertailussa, alkuvuosi 2019:6.

Pekingin talviolympiakisojen mitaliennuste:4,3
Pekingin talviparalympiakisojen mitaliennuste:1,65

Tokion kesäolympiakisojen mitaliennuste:2,1
Tokion kesäparalympiakisojen mitaliennuste:5,05

HUY:n kriteerit täyttävien talenttien määrä talvilajeissa:16 (kesälajeissa 26)

Maajoukkueiden maailmanrankingsijoitukset joukkuepeleissä 7.6.2019 (miehet/naiset):
Salibandy: 1./2.
Jääkiekko: 3./3.
Lentopallo: 19./T66.
Koripallo: 21./ei rankingpisteitä
Jalkapallo: 60./32.
Käsipallo: Ei rankingpisteitä/ei rankingpisteitä