Tulevaisuuden tähdet: Sini Paukkerilla on ajatukset arvokilpailuissa: ”Joskus vielä kilpailen paralympialaisissa”

Pyörätuolikelaaja Sini Paukkeri muutti kaksi vuotta sitten Kempeleestä pääkaupunkiseudulle harjoitteluolosuhteiden perässä, eikä ole katunut. Viime kaudella hän laittoi ennätyksensä uusiksi ja on 17-vuotiaana kelaajana vasta urheilu-uransa alussa.

Pudasjärven Urheilijoita edustava pyörätuolikelaaja Sini Paukkeri on pienestä pitäen ollut kilpailuhenkinen ja kunnianhimoinen urheilu-uransa suhteen, mutta oma laji ei ole aina ollut hänelle selvä. Nuorempana hänestä piti tulla uimari tai ratsastaja, mutta kumpikaan ei tuntunut kilpailemisen suhteen ihan omalta lajilta. Paukkeri kokeili kelausta ensimmäistä kertaa 2014 ja olin saman tien myyty.

Ensimmäisiin SM-kisoihinsa hän osallistui, kun harrastusta oli takana kaksi viikkoa. Vasta-alkaja oli vaikuttunut kilpailuissa tapaamastaan kelaajayhteisöstä ja ajatteli heti, että haluaa olla osa sitä. Kisakokemuksesta jäi myös vahva halu panostaa urheilijana kehittymiseen.

– Minulla on aina ollut kova hinku kilpailla. Oli tosi hieno kokemus mennä heti kisoihin ja nähdä muita kelaajia. Kisasuorituksista ei jäänyt vahvaa muistikuvaa, mutta kelasin ihan hyvin ja siitä oli hyvä lähteä kehittämään aikoja.

Muutto uuteen ympäristöön

Kaksi vuotta sitten Kempeleestä muuttanut Paukkeri urheilee ja opiskelee kolmatta vuotta Urheassa, Mäkelänrinteen urheilulukiossa.

– Kuulin kelauspiireissä, että on tällainen lukio kuin Mäkelänrinne ja totesin, että sinne haluan.

Muutto ja harjoitteluun panostaminen kannatti. Paukkeri kelasi viime kaudella ennätyksensä uusiksi heti kauden avauskilpailuissa Sveitsissä. Kauden aikana alittui myös aikuisten EM-kilpailuiden tulosraja ja nuori kelaaja pääsi testaamaan vauhtiaan myös aikuisia vastaan.

– Oli aivan huikea kokemus päästä aikuisten arvokisoihin. Kausi oli kokonaisuudessaan tosi hyvä, paras kauteni tähän mennessä, Paukkeri iloitsee.

Valmennuskuviot uusiksi

– Kelauksessa parasta on se, että siinä voi aina kehittyä, ja tietenkin myös vauhti. Myös välineen rooli kilpailusuorituksessa kiehtoo, kuvailee Paukkeri pyörätuolikelauksen parhaita puolia.

Vauhtiin vaikuttaa olennaisesti voima ja nuoren kelaajan harjoitteluun kuuluukin lajitreenin lisäksi paljon voimaharjoittelua. Nopeus on hänen vahvuutensa, ja hän haluaisi kehittyä siinä vielä lisää.

– Vahvuuteni kelaajana on startti. Minulla on aika paljon voimaa, joka auttaa saamaan tuolin nopeammin liikkeelle. Esimerkiksi pehmeämmällä radalla siitä on etua.

Paukkeri etsii tällä hetkellä itselleen uutta henkilökohtaista valmentajaa. Yhteistyö entisen valmentajan kanssa päättyi viime syksynä, mutta kevään aikana hän sai apua kelaajakollegaltaan Amanda Kotajalta.

– Amanda valmensi minua muutaman kuukauden ja suoritti samalla opintoihinsa liittyvää työharjoittelua. Hänestä oli todella paljon apua minulle. Kelaajien kesken on muutenkin tosi hyvä yhteishenki ja tapana onkin jakaa muille sitä osaamista ja tietoa mitä itsellä on.

Tulevaisuudessa urheilu ykkössijalla

Paukkerin suunnitelmissa on käydä lukio neljässä vuodessa. Hieman rennompi opiskelutahti mahdollistaa tehokkaamman harjoittelun ja opinnotkin etenevät hyvin.

– Poissaolojen aikana koulussa käydyt asiat täytyy vain opiskella itsenäisesti, kaikki on vain itsestä kiinni. Olen suorittanut nyt puolet kursseista ja vieläpä ihan hyvin arvosanoin, joten olen ihan tyytyväinen.

Lukion jälkeen Paukkeri haluaa keskittyä ainakin vuodeksi pelkästään urheiluun. Urheilun jälkeisellä uralla ajatuksissa siintää oikeustieteellinen, mutta ensisijaisesti Paukkeri haluaa nähdä, mihin pääsee, kun voi antaa urheilulle sata prosenttia itsestään.

– Tietenkin ykköstavoitteeni on paralympialaiset. Haluan päästä sinne ja menestyä siellä, hän napauttaa.

– Kaikki suomalaiset kelaajat ovat esikuviani, erityisesti Toni Piispanen ja Leo-Pekka Tähti. Heitä katsoin silloin pikkutyttönä ja ajattelin, että haluan joskus olla yhtä hyvä kuin he ovat.