Urheiluyläkoulusta pysyvä malli suomalaiseen koulujärjestelmään

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on julkaissut raporttinsa Suomen Olympiakomitean johtaman ja paikallisten urheiluakatemioiden organisoiman urheiluyläkoulukokeilun toisesta lukuvuodesta. Raportin mukaan kokemukset myös toisesta lukuvuodesta ovat rohkaisevia ja suunta on hyvä kohti valtakunnallista urheiluyläkoulumallia.

KIHUn raportin mukaan urheiluyläkoulukokeilun kahtena ensimmäisenä lukuvuonna onnistuttiin luomaan harjoittelumahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen sekä otettiin käyttöön urheilijaksi kasvamisen oppisisältöjä. Lähes kaikissa kokeilussa mukana olevissa kouluissa oli käytössä yhteinen Kasva urheilijaksi -materiaali ja sen hyödyntämiseen oli löydetty monipuolisia tapoja yli oppiainerajojen. Valtakunnallinen soveltuvuuskoe oli käytössä kaikissa kouluissa. Koulut pitivät koetta onnistuneena ja tasapuolisena, varsinkin koulukohtaisella testillä täydennettynä.

– Kokeilun toinen vuosi on nyt ohi ja viimeinen alkaa. Olen tyytyväinen kokonaisuuden etenemiseen, josta kiitos kuuluu kouluille, urheiluakatemioille ja seuroille – niille tahoille, jotka toimintaa toteuttavat. Kokeilun valtakunnallinen rakenne ja toiminnan päätavoitteet etenevät KIHUn raportinkin mukaan hyvään suuntaan, mutta kuten raportissakin todetaan, tekemistä löytyy vielä, toteaa Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman johtaja Antti Paananen.

Haasteena raportissa nähdään urheiluoppilaiden kokonaiskuormituksen hallinta ja koulu-seurayhteistyön edelleen kehittäminen. Urheiluoppilaille tehdyn kyselyn perusteella urheilevat oppilaat ovat motivoituneita ja innostuneita sekä harjoittelusta että kilpailemisesta. He haluavat panostaa myös opintoihin ja ovat valmiita tekemään töitä koulun eteen.

Koulujen ja seurojen välisessä yhteistyössä oppilaiden kokonaisarjen ratkaisut ovat tärkeä teema. Yhteistyössä on hyvin erilaisia malleja ja yhteistä toimiville ratkaisuille on, että niihin on resursoitu avainhenkilöiden työaikaa.

– Koulujen ja seurojen välisessä yhteistyössä riittää vielä hiomista. Kaikessa tekemisessä ajattelua pitäisi ohjata yksilön näkökulma, kuinka yhdestä urheilijan päivästä saadaan mahdollisimman toimiva. Tämän onnistuminen vaatii kotien, koulujen ja seurojen vielä parempaa yhteistyötä. Toiminnan perustarkoituksena on rakentaa urheilijan hyvä päivä, Paananen toteaa.

– Jatkamme suunnitelmien mukaan kokeilun viimeistä vuotta. Tavoitteena on vakinaistaan Suomeen järjestelmä, joka antaa nuorille eväät ponnistaa toisen asteen urheiluoppilaitoksiin ja mahdollistaa urheilijoiden nousujohteisen kehittymisen, hän jatkaa.

– Urheiluyläkoulutoiminta tullaan vakiinnuttamaan ja ensi syksystä alkaen toiminta avataan myös kokeilukoulujen ulkopuolelle. Paikalliset urheiluakatemiat neuvottelevat uusien koulujen ja kuntien kanssa, tavoitteena vähintään 50 urheiluyläkoulun valtakunnallinen verkosto, kertoo urheiluyläkoulukokeilusta Olympiakomiteassa vastaava Laura Tast.

Suomen Olympiakomitean Urheiluakatemiaohjelman johdolla käynnistettiin syksyllä 2017 urheiluyläkoulukokeilu. Kokeilussa on mukana 25 yläkoulua 14 kunnasta eri puolilta Suomea. Kolmivuotisen kokeilun aikana rakennetaan valtakunnallista urheiluyläkoulumallia, jossa toteutuu mahdollisuus 10 liikunta- ja urheilutuntiin kouluviikon aikana. Urheiluyläkoulussa tavoitteellisesti urheileva nuori saa ohjausta elämäntaitojensa kehittämiseen sekä valmiuksia opintojen ja urheilun vaativampaan yhdistämiseen. Lisätietoja. Seuraa ja käytä somessa tunnisteita #urheiluyläkoulu #kasvaurheilijaksi #kaksoisura