Urheilu ottaa askelia ilmastotyössä

Liikunta ja urheilu on Suomen suurin kansanliike. Suomessa toimivissa noin 15 000 urheiluseurassa toimii noin 5 000 päätoimista ja 28 000 osa-aikaista työntekijää, vapaaehtoisia on liikunnan ja urheilun parissa yli 530 000 ja lapsista noin 90 prosenttia on jossain vaiheessa mukana jossain urheiluseurassa. Tämä tarkoittaa valtavaa määrää ihmisiä, jotka urheilu tavoittaa ja joihin voidaan vaikuttaa. 

Tämän liikkeen soihdunkantajana Olympiakomitea haluaa luoda toimintamalleja ja toimia esimerkkinä. 

– Ilmastotyön kannalta keskeistä on lisätä tietoisuutta valinnoista, tunnistaa mahdollisuutemme vaikuttaa ja kannustaa käyttämään sitä, kertoi Olympiakomitean ympäristövastuun asiantuntija Karoliina Ketola.  

Parhaillaan työn alla on Olympiajoukkueen vastuullinen matka kisoihin. Hankkeessa on tähän mennessä kartoitettu ne osa-alueet olympiaurheilijan valmistautumisessa ja matkassa kisoihin, joihin on mahdollista vaikuttaa – matkustaminen, varusteet ja urheilijoiden tietoisuus -sekä mietitty näihin konkreettisia toimenpiteitä. 

Toinen viimeaikainen hanke on Sitran kanssa yhteistyössä tehty Keke-koutsi -aineisto urheiluseuroille. Keke-koutsiin on koottu toimivia vinkkejä ja keinoja, joiden avulla urheiluseurat voivat toimia ympäristövastuullisemmin.  

Ilmaston lämpeneminen on alppilajeille merkittävä uhka 

Alppilajeja edustavan Ski Sport Finlandin toimitusjohtaja Iiro Kaukoniemi kuvaili ilmastonmuutoksen konkretisoitumista: joko lunta on tai sitä ei ole. Viime vuosina lumettomien kuukausien määrä Suomessa on vähentynyt ja Euroopan jäätiköillä ei ole lunta entiseen tapaan. Tämä aiheuttaa ristiriitaisen ongelman alppiurheilijoille: lunta pitää lähteä etsimään entistä kauempaa, esimerkiksi Argentiinasta, millä on puolestaan ilmastomuutosta lisääviä vaikutuksia.  

Ski Sport Finland on työstämässä vastuullisuusohjelmaa, jolla liitto pyrkii osaltaan vaikuttamaan ympäristön hyvinvointiin ja ilmastonmuutoksen hillintään. Lapsilla ja nuorille tulisi tulevaisuudessakin olla mahdollisuus harrastaa lumilajeja. Ohjelman tavoitteena on osallistaa ja haastaa oma laji- ja urheiluyhteisö puhumaan ilmastoteemasta ja huomiomaan se toiminnassaan. Yhteistyötä tehdään jo muun muassa Protect Our Wintersin (POW) kanssa. Vaikka lajin kilpaurheilijoiden määrä on varsin pieni, on laskettelu harrastuksena suosittu: noin 950 000 suomalaista käy vuosittain laskettelemassa. Potentiaalista yleisöä on siis runsaasti. 

Ohjelmatyössä edetään muilta oppimalla ja pienin askelin. Ensimmäisiä konkreettisia toimenpiteitä ovat matkustamiseen ja liikkumiseen liittyvät valinnat – esimerkiksi Suomessa Lappiin matkataan lentokoneen sijaan junalla – sekä tapahtumayhteistyö muun muassa Rukan ja Levin maailmancup-kisojen yhteydessä. Ruka onkin jo ilmoittanut, että se pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2022 mennessä. Liiton kumppanuudet tulevat jatkossa laajemminkin liittymään vastuullisuusteen. Tavoitteena on syvempi arvoyhteistyö. 

Jääkiekon SM-liigalla kunnianhimoinen ympäristöohjelma 

Jääkiekon SM-liiga on näkyvä ja merkittävä vaikuttaja ei ainoastaan urheilukentässä vaan koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Jääkiekon SM-liigan markkinointipäällikkö Aija Saha kertoi SM-liigan ryhtyneen pari vuotta sitten pohtimaan lajin ja liigan toiminnan ilmasto-ja ympäristövaikutuksia. Pontimena toimi ajatus ulkojäiden säilyttämisestä ja visio, että tulevaisuudessakin jääkiekkoa voidaan pelata ulkojäillä.  

Liigan hiilijalanjälkitutkimus tehtiin Lappeenrannan yliopistossa diplomityönä. Tutkimuksessa keskityttiin jäähallien ja liigan toiminnan vaikutuksiin.  Tutkimuksen mukaan liigan hiilijalanjälki on noin 6 400 tCO2ekv vuodessa mikä vastaa noin 500-600 suomalaisen vuosittaista hiilijanajälkeä.  

Tutkimuksessa havaittiin, että 17 prosenttia päästöistä muodostuu areenoiden sähkönkulutuksesta, 11 prosenttia areenoiden lämmityskuluista, kahdeksan prosenttia pelaajien matkustuspäästöistä ja jopa 64 prosenttia katsojien matkustuspäästöistä.  

Tulosten perusteella on panostettu hallien energiatehokkuuteen ja jätehuoltoon mikä alentaa myös kustannuksia.  Esimerkiksi KalPan uudessa hallissa on kattavasti huomioitu energiatehokkuus ja muut ympäristönäkökohdat. Myös liigan otteluiden jätehuoltoa on tehostettu. Liigassa pelaavien joukkueiden pelimatkoja on tehostettu muun muassa suunnittelemalla liigan peliaikataulut niin, että turhaa matkustamista paikkakuntien välillä voidaan välttää.  

Jääkiekkoseuroja ja -joukkueita kannustetaan joukkoliikenteen ja kimppakyytien käyttöön sekä pyöräilyyn ja kävelyyn. Seuroista näkyvimmän joukkoliikennekampanjan on tehnyt HIFK, joka tarjoaa yhteistyössä HSL:n kanssa (Helsingin Seudun Liikenne) ilmaiset joukkoliikenneliput peliin kaksi tuntia ennen ja kaksi tuntia pelin jälkeen. Myös Mikkelin Jukureilla on ns. Heimobussi, joka kuljettaa katsojia peleihin. 

Liigaseuroilla on muitakin mielenkiintoisia hankkeita. Tampereen Ilveksen kannattajapaidat on tehty kierrätetyistä muovipulloista. Kouvolan KooKoon tavoitteena on järjestää Suomen ensimmäinen muoviton jääkiekko-ottelu yhteistyössä Kotka Millsin kanssa. Kunnianhimoisimmin tavoitteen on asettanut Lahden Pelicans, joka selvittää yhdessä Lahden kaupungin kanssa mahdollisuutta tulla maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi jääkiekko-organisaatioksi.  

Rohkeutta tekemiseen ja viestimiseen 

Kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen erikoistuneen FitCommin toimitusjohtaja Riikka Rantakari kuvaili urheiluseurojen ja liikuntatoimijoiden vaikutuspotentiaalia ja -keinoja.  

Urheiluseurat voivat vaikuttaa ympäristönäkökulmiin päivittäisessä toiminnassa: esimerkiksi harjoituspaikkojen saavutettavuus, energiaratkaisut, käyttöaste, ylläpito, varustevalinnat, harjoituksiin liikkuminen ja urheilijoille annettavat ravintosuositukset.  

Ympäristövastuukulman huomioiminen jää monesti ajan, tekijöiden, rahan ja osaamisen puutteen, mutta myös yhteisen näkemyksen tai yhteisen tahtotilan ja rohkeuden puutteen takia. Rantakari peräänkuulutti lisää rohkeutta ja liikkeelle lähtemistä:  

– Pienet teot ja askeleet kerrallaan riittävät, jos tahtoa on. Harvoin mikään asia on täysin valmis, eikä täydellisyyttä tarvitse tavoitella.  Valmiita tietoja ja aineistoja kuten Keke-koutsia kannattaa hyödyntää. On myös järkevää tehdä yhteistyötä muiden seurojen ja toimijoiden, myös kilpailijoiden, kanssa ja jakaa tietoja ja kokemuksia. Lisäksi on hyväksyttävä, että kaikkia ei voi miellyttää.

Seurat voivat vastuullisilla toimilla myös parantaa mainettaan, lisätä kustannustehokkuutta, säästää aikaa ja lisätä harrastajamääriä. Vastuullisuus on yhä useammalle yksi valintatekijä seuraa ja lajiakin valitessa.   

Hyviä kansainvälisiä esimerkkejä vastuullisista liitoista ja seuroista ovat muun muassa Kansainvälinen purjehdusliitto, englantilainen jalkapalloseura Forest Green Rovers ja ruotsalainen jääkiekkoseura Brynäs IF. Yksittäisillä urheilijoilla on suuri vaikutusvalta ja he voivat halutessaan vaikuttaa kannattajiensa tietopohjaan ja valintoihin. Esimerkkejä tällaisista urheilijoista ovat tennistähti Serena Williams ja maalivahti Jesse Joronen.  

Teksti: Riikka Rantakari