Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
19.09.2019 | Huippu-urheilu

Fiilisten avulla tuloksiin urheilussa ja työelämässä

Huippuvaiheen kaksoisuraseminaari Kuopiossa herätteli ajatuksia urheilu-uran arvosta ja arvostuksesta. Näkökulmia haettiin niin tutkimuksesta kuin käytännöstä sekä urheilu-uran arvosta yhteiskunnassa ja konkreettisista esimerkeistä urheilu-uralta toiselle siirtymiseen.

Tutkija ja entinen huippu-urheilija Kati Lehtonen avasi näkökulmia urheilun merkityksestä yhteiskunnalle. Tarkastelun lähtötasoja on monia, eikä yhtä yksittäistä tapaa määritellä urheilun arvoa ole.

– Urheilu-uraa ja arvon mittaamista voidaan tarkastella jo ajallisesti monella tavalla. Kenenkään ura ja elämä ei ole lineaarista, joten sen sijaan, että katsotaan tästä hetkestä eteenpäin, voidaan pohtia asiaa myös jatkumona ja asioiden ketjuuntumisena menneestä nykyisyyteen, Lehtonen pohjustaa.

– Tärkeintä on olla kyky jalostaa urheilusta saatu pääoma itse. Kukaan ei voi määräämättömästi tehdä työtä toisen puolesta, tarvitaan omaa aktiivisuutta, hän lisää.

Perinteisesti urheilu-uran arvoa yhteiskunnalle on määritelty huippu-urheilun kautta. Lehtonen peräänkuuluttaa arvostusta myös kansallisen tason urheilu-urille.

– Jokainen ura on tärkeä. Noin 220 000 lisenssiurheilijaa ylläpitävät lajikulttuuria, välineteollisuutta ja urheiluseuroja, Lehtonen toteaa.

– Urheilun arvostukseen vaikutetaan myös urheilun sisältä. Urheilun pitäisi alkaa enemmän tuottaa puhetta, että ollaan osa yhteiskuntaa ja arvostetaan itse itseämme. Urheilun mieli ja kieli siirtyvät yhteiskuntaan; kelpaako se urheilulle itselleen, kysyy Lehtonen.

Uralta toiselle siirtyminen käytännössä

Kansainvälisen Olympiakomitean terveiset seminaariin toi Chantal Buchser. Hän kertoi KOK:n kaksoisuratyöstä ja Athlete365-verkkoalustasta, joka on konkreettinen työkalu urheilijoiden tueksi urasiirtymiin. Palvelusta löytyy mm. kaikille avoimia verkkokursseja eri aiheista urasuunnittelusta hyvinvointiin.

Kuopiolaisen Ropo Capitalin teknologiajohtaja, entinen huippu-urheilija Ilkka Sammelvuo kertoi omasta kokemuksestaan uralta toiselle siirryttäessä. Sammelvuon kaipuu lentopallon pariin loppui, kun hän löysi työelämästä samanlaisia onnistumisen tunteita.

– Ei uudelle uralle siirtymistä pidä pelätä. Työelämässäkin voi voittaa ja saada niitä samoja tunteita kuin urheilussa. Ja vielä hyvien pelikavereiden kanssa. Opit joka päivä, tulet paremmaksi joka päivä, saat fiiliksiä ja sitä kautta tuloksia, kiteyttää Sammelvuo.

– Tärkein oppi urheilu-uralta on itselleni ollut taito osata valmistautua. Urheilija haluaa aina voittaa ja sitä kohti pitää tehdä töitä, vain konteksti muuttuu, kun siirrytään työelämään, hän jatkaa.

Hiljattain urheilu-uransa lopettanut Matti Heikkinen on pohtinut asioita, jotka helpottaisivat urasiirtymässä.

– Esimerkiksi urheilijan mahdollisuudet opiskella uran aikana tai vaikkapa eläkkeen kertyminen täysipäiväiseltä urheilu-uralta olisivat hyviä tapoja helpottaa urheilu-uran lopettamista, hän sanoo.

Heikkinen kertoo, että urheilu-uran seurauksena on jäänyt tarve päästä koko ajan eteenpäin. Keväästä saakka seuraavana kiintopisteenä ovat olleet yliopisto-opinnot.

– On itsestäni kiinni, miten lähden hommaa viemään eteenpäin. Yliopistosta saan sen ajokortin, jonka avulla pääsen eteenpäin.

Isa Rahunen on vuoden opiskelijaurheilija

Kaksoisuraseminaarissa palkittiin lukuvuoden 2018-2019 opiskelijaurheilijana jääkiekkoilija Isa Rahunen. Kuluneelta lukuvuodelta Rahusella on taskussaan MM-kotikisojen hopeamitali sekä kotimaan kentiltä SM-pronssi joukkueensa Oulun Kärppien riveissä. Palkintokaapista löytyy myös olympiapronssi Pyeongchangista. Hänet on myös palkittu Naisten liigan opiskelijapalkinnolla 2018-19.

Rahunen opiskeli Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja valmistui sairaanhoitajaksi keväällä 2019.

– Urheilun ja opiskelun yhdistäminen tarkoitti tiivistä yhteistyötä koulun kanssa ensimmäisestä vuodesta lähtien. Teimme myös henkilökohtaiset opiskelu- ja urheilusuunnitelmat, kertoi Rahunen.

– Oulun seudun urheiluakatemialla on ollut minulle henkilökohtaisesti todella iso merkitys. Ainakin jääkiekkopuolella urheiluakatemian toiminta on ollut ammattimaista ja kehittävää, hän jatkoi.

Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman ja URA-säätiön raati perusteli valintaa toteamalla, että Rahunen on tehnyt menestyksekästä kaksoisuraa yhdistäen urheilun ja opiskelun yksilöllisillä ratkaisuilla. Hän on valmistunut ammattiin samalla panostaen kaikkensa MM-joukkueen menestyksen eteen.

Lukuvuoden opiskelijaurheilija palkittiin 1000 euron opiskelustipendillä. Isa Rahusen valintaa esitti Ouluseutu urheiluakatemia.

Mitalikahvit Universiadeissa menestyneille

Kakasoisuraseminaarin päätteeksi juotiin mitalikahvit vuoden 2019 Universiadimitalistien kunniaksi. Krasnojarskin talviuniversiadien ja Napolin kesäuniversiadien mitalisaalis oli yhteensä huikeat 17. Napolissa kultamitaleille ylsivät RS21 -purjehdusjoukkue ja 7-ottelija Miia Sillman. Hopeaa voittivat Reetta Hurske (100 m aitajuoksu) ja Timi Vallioniemi (skeetammunta) sekä pronssia Joonas Rinne (1500 m juoksu).

Krasnojarskissa mitaleja tuli yhteensä 12 (3-2-7), mikä on kaikkien aikojen suurin määrä niin talvi- kuin kesäuniversiaditkin huomioiden. Kultaa ottivat Liisa Nenonen (2 x hiihtosuunnistus) ja Team Unique (muodostelmaluistelu). Hopeaa saivat Mirka Suutari (hiihtosuunnistus) ja Marigold IceUnity (muodostelmaluistelu). Talvikisojen pronssimitalisteja olivat Liisa Nenonen (hiihtosuunnistus), Mirka Suutari (hiihtosuunnistus), Misa Tuomala (hiihtosuunnistus), Katri Lylynperä Joonas Sarkkinen –viestijoukkue (maastohiihto), miesten viestijoukkue Juuso Mäkelä – Joonas Sarkkinen – Waltteri Vinkanharju – Joel Ikonen (maastohiihto), Axel Thelen, (2 x lumilautailu).

Urheilijan kaksoisuraa menestyksekkäästi edistäneitä palkittiin

Seminaarissa huomioitiin kunniamaininnalla myös seuraavat henkilöt ja tahot, jotka ovat ansiokkaasti edistäneet urheilijan kaksoisuraa omalla alueellaan:

Petteri Koski, joka opettaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa naprapaatteja. Koski on jo 2000-luvun alusta asti edistänyt urheilijoiden mahdollisuuksia urheilun ja opiskelun yhdistämiseen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Naprapaatti-linja on ollut malliesimerkki, miten opiskelijoille on annettu hyvät mahdollisuudet urheilun ja opiskelun yhdistämiseen.

Anu Korhonen, jonka tiivis yhteistyö Itä-Suomen yliopiston opiskelijanohjauksen suuntautumisvaihtoehdon kanssa on mahdollistanut urheilijoille mm. apua urasuunnitteluun ja opinnäytetöitä. Korhonen on myös suunnitellut ja vetänyt 2URAA-hankkeen Joensuussa sekä toiminut pääarkkitehtina urheilun opinnollistamisessa. Hankkeen lopputuloksena muodostettiin mm. urheiluvalmentautumisen opintojaksot korkeakouluihin sekä urheilujohtamisen opintokokonaisuus.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu sai kunniamaininnan myönteisestä suhtautumisestaan urheilijoiden kaksoisuran toteuttamiseen tarjoamalla urheilijoille henkilökohtaista opintojen suunnittelua sekä räätälöimällä joustavia opintojen toteuttamistapoja. JAMK on myös tuottanut 15 opintopisteen urheiluakatemiaopinnot, joiden tavoitteena on yhdistää sekä opinnoissa että urheilu-uralla saatua tietotaitoa ja kehittää urheilijaopiskelijan osaamista tulevaisuutta palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Tuija Pasanen, Itä-Suomen yliopiston opiskelijapalvelun päällikkö, on ollut keskeisessä roolissa urheiluakatemiaopintokokonaisuuden rakentamisessa Itä-Suomen yliopistolla. Hän on ollut mukana Ketterä kaksoisura -hankkeessa ja vaikuttanut myös Kuopion alueen urheiluakatemian toimintaedellytysten paranemiseen.

Palkitut artikkelin kuvassa.

 

Kaksoisuraseminaarin jälkeen järjestettiin urheilijaillallinen, johon oli kutsuttu huippu-uran lopettaneita sekä vielä uraa tekeviä urheilijoita. Illallisen tavoitteena oli keskustella seminaaripäivän aiheista: urheilijan ammatin arvostuksesta ja oman paikan löytymisestä urheilu-uran jälkeen.

Huippuvaiheen kaksoisuraseminaari järjestettiin tänä vuonna Kuopiossa. Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelma yhteistyössä Kuopion alueen urheiluakatemian, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Seminaari oli samalla osa kansainvälistä opiskelijaurheilun teemapäivää (International Day of University Sport).

 

Lue lisää aiheesta