Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
01.10.2019 | Huippu-urheilu

Syyskuun urheilijanosto: ME-miehen rinnalle ja ohi – Toni Piispanen löysi uuden vauhdin pilkkomalla suorituksensa palasiksi

Toni Piispanen lähtee parayleisurheilun MM-kisoihin marraskuussa suosikkina. Etenkin sadalla metrillä Piispasen vauhti on ollut tänä kesänä vertaansa vailla – viimeksi syyskuun alussa Brysselin Timanttiliigassa.

Toni Piispanen tiesi jo, mitä odottaa, kun kutsu kävi kelaamaan Brysselin Timanttiliigan osakilpailuun. Kaksi vuotta aiemmin Piispanen oli kelaamassa samassa tapahtumassa 200 metriä, joten yllätyksiä ei eteen tullut tälläkään kertaa. Poliisisaattueet stadionille ja takaisin sekä leppoisa tunnelma urheilijoiden kesken – tämä kaikki oli jo tuttua.

Viime vuosina ei sen sijaan ole ollut tuttua, että Piispanen pystyy päihittämään T51-luokkaa hallinneen belgialaisen Peter Genynin. Tänä vuonna tilanne on ollut tyystin toinen; kun Piispanen pysäytti Brysselissä kellot aikaan 20,74 ja voitti luokan ME-miehen 0,04 sekunnilla, voitto oli hänelle jo kauden seitsemäs kahdeksassa keskinäisessä kohtaamisessa sadalla metrillä.

– Sillä on iso merkitys, että voittaa Peterin. Syksyllä 2018 aloitimme remontin, jossa pilkoimme kelaukseni täysin palasiksi videoklipein ja teimme mittavat analyysit tiimini kanssa siitä, mitä pitää kehittää. Lähdimme parantamaan lähtöä ja ensimmäistä kymmentä metriä. Kun se on saatu kuntoon, se antaa mahdollisuudet kilpailla Peteriä vastaan ihan täysin, Piispanen iloitsee.

– Keväällä alkoi näyttää siltä, että harjoittelumme tuottaa tulosta. Uuden kelausasennon myötä pääsen viivalta liikkeelle paljon nopeammin. Kelausasentoa laitettiin matalammaksi, mikä on hankalampaa teknisesti ja fyysisestikin. Kun sen hallitsee, sillä pääsee tosi kovaa. Se on se avain siihen, minkä takia tämä kausi on mennyt tosi hyvin.

Kehitys ei ole näkynyt pelkästään sadalla metrillä. Vielä alkuvuodesta Piispanen taipui Arabiemiirikunnissa Genynille kahdesti 200 metrillä, mutta kesäkauden neljä kohtaamista Piispanen on vienyt nimiinsä myös tuplamatkalla. Kun molemmat matkat kuuluvat paitsi marraskuun MM-kisojen myös ensi kesän Tokion paralympialaisten lajiohjelmaan, se nostaa odotusarvoja.

Pitkä ja systemaattinen kehitysprosessi

Piispanen palaa vuoden takaisiin tunnelmiin. Berliinin EM-kisoista tuomisina oli kaksi hopeamitalia, mutta häviäminen Genynille kismitti. Lontoon vuoden 2012 paralympiavoittaja halusi muutosta.

– Minulla oli jo pidemmän aikaa ollut fiilis, että lähellekään kaikkea ei ole ulosmitattu. Tuntui, että en ollut tiiviinä pakettina siinä kelaustuolissa. Aloimme tiimini mekaanikon kanssa katsomaan videoita. Mekaanikkoni sanoi, että tässä on selkeä syy, ja se löytyy ensimmäiseltä kymmeneltä metriltä. Käytännössä siinä hävisi Genynille sen, mikä ero oli lopussakin, Piispanen aloittaa.

– Sitten aloimme pähkäillä, millä saamme sen ensimmäisen kymmenen metriä nopeammaksi. Tiesimme, että fysiikasta sen ei pitäisi jäädä kiinni. Kiihtyvyysanturilla katsoimme, miten se tuoli käyttäytyy. Data meni suoraan tietokoneelle, ja anturit näyttivät sieltä vastavoimapiikkejä, jotka eivät olleet eteenpäin vieviä voimia. Aloimme säätää tuolia tarkoituksena madaltaa niitä vastavoimapiikkejä, ja kello näytti heti monta kymmenystä parempaa aikaa.

– Syksyn aikana pidimme tiimini kanssa muutamia pitkän viikonlopun leirejä, joiden aikana teimme jatkuvaa testityötä. Teimme varmaan sata eri muutosta siihen tuoliin ja testasimme eri säätöjen vaikutuksia. Puoli vuotta siihen perusmittaamiseen meni, jotta saimme varmuuden kelaukseen vaikuttavista tekijöistä. Huomasimme heti alkuvuodesta Dubaissa, että sillä työllä oli iso merkitys, Piispanen kertoo innoissaan.

Noin iso muutos tarkoittaa automaattisesti myös muutoksia harjoittelussa.

– Kun muutoksia tehtiin ja kelausasennosta tuli vaativampi, fyssarin ja valmentajieni kanssa teimme sitä tukevaa harjoittelua – uudessa asennossa tarvittavia lihaksia vahvistettiin niin, että uutta asentoa pystyy optimaalisesti käyttämään. Siitä se kokonaisuus muodostui. Tämä kehitystyö on ollut pitkä ja systemaattinen prosessi.

Kilpailuetua mekaniikasta

Piispasen hehkuttama mekaanikko on nimeltään Petri Hankiola. Näin systemaattinen mekaniikan hyödyntäminen on kiistatta tuonut Piispaselle kilpailuetua.

– Ei se meidän lajissamme kovin tavallista ole. Petri tekee ammatikseen renkaiden testaamista omassa laboratoriossaan, joten hän on ollut tavallaan urheilukentän ulkopuolinen asiantuntija tässä kokonaisuudessa. Hän on ajautunut tiimiini nelisen vuotta sitten, ja siitä lähtien näitä asioita on veivattu. Tänä vuonna asiaan on kunnolla paneuduttu, 43-vuotias kelaaja avaa.

Piispasen ympärillä on vankka tiimi, jonka muodostavat mainitun Hankiolan lisäksi valmentajat Jari Nordblom ja Merja Isokoski sekä fysioterapeutti Keijo Pitkämäki ja taustalla asioita hoitava Hanna-Maria Seppälä. Jos kerran Hankiola on ollut jo nelisen vuotta tiimissä mukana, minkä takia isompi remontti kelausasentoon tehtiin vasta nyt?

– Viime syksynä tuli tietyllä tavalla raja vastaan, että pitäisi päästä ihan huipulle. Olkapääni leikattiin 2016, minkä jälkeen tuli yhdeksän kuukauden kuntoutumisjakso. Kaksi vuotta leikkauksen jälkeen olin fyysisesti valmis menemään eteenpäin kelauksessa. Se oli varmasti se sytyke viime syksynä, kun tiesi, ettei olkapää ole enää este kovemmalle etenemiselle, Piispanen pohjustaa.

MM-kisat Dubaissa järjestetään marraskuun ensimmäisellä puolikkaalla. Jaossa on paitsi MM-mitaleita myös ensimmäiset paralympiapaikat Tokioon.

– MM-kisoista ei pysty koskaan sanomaan etukäteen. Sen voi sanoa jo nyt, että lähtötilanne on parempi kuin koskaan aikaisemmin, Piispanen myhäilee.

– Rauhallinen olo on. Marginaalit ovat pienet, mutta ei tarvitse viime metreillä panikoida. Jatketaan vain siitä, mihin olemme tänä kesänä jääneet. Suurimmat tavoitteet ovat sitten ensi kesän paralympialaisissa, ja MM-kisatkin ovat sillä matkalla yksi kilpailu muiden joukossa.

Kuva: Suomen Urheiluliitto

Kuukauden urheilijanosto on Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön tuottama juttusarja, jossa nostetaan jokaisen kuukauden päätteeksi esiin yksi urheilija tai joukkue, joka on onnistunut lajissaan. Valinnan tekee Huippu-urheiluyksikön asiantuntijaraati kattavan kilpailuseurannan pohjalta. Valinnassa ei ole kyse lajien, urheilijoiden tai saavutusten asettamisesta paremmuusjärjestykseen, vaan tunnustuksen antamisesta yhdelle suomalaiselle huippu-urheilijalle tai -joukkueelle sekä -suoritukselle kerrallaan.