Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
08.10.2019 | Olympiakomitea

Budjettiriihi: liikuntabudjetti kasvaa mutta kolhii kansalaistoimintaa

Maanantaina julkaistu hallituksen esitys valtion vuoden 2020 budjetiksi sisältää uusia avauksia koskien liikunnan ja urheilun rahoitusta. Kokonaisuudessaan liikuntamäärärahat kasvavat noin 8 miljoonalla eurolla. Liikuntabudjettiin lisätään yleiskatteellisia – siis ei rahapelivoittovaroin katettuja – määrärahoja. Samalla rahapelivoittovarat liikunnalle ja urheilulle kuitenkin vähenevät noin 4 miljoonaa euroa. Euromääräisesti suurimman leikkauksen, noin 2,4 miljoonaa euroa, hallitus kohdistaa liikunnan kansalaistoiminnan rahoitukseen.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen näkee uudessa budjettiesityksessä myös paljon myönteistä.

– On hienoa, että liikuntamäärärahat nousevat. Tärkeä askel on rahoittaa liikuntabudjettia osin yleiskatteellisista varoista. Tämä on liikuntapoliittisessa selonteossa linjatun budjetin avaamisen periaatteen mukaista, Salonen toteaa.

Vaikka uudella hallituskaudella liikuntamäärärahat kokonaisuudessaan nousevat, veikkausvoittovaroin katettu liikuntabudjetti laskee yhteensä lähes 4 miljoonaa euroa. Euromääräisesti suurin yksittäinen leikkauskohde on liikunnan kansalaistoiminta, johon kohdistuu noin 2,4 miljoonan euron vähennys.  Tämä on noin viisi prosenttia koko kyseisestä määrärahasta. Muilta käyttökohteilta leikataan melko tasaisesti euromääräisesti pienempiä summia. Salosen mielestä leikkaukset ovat huomattavia, mutta hän painottaa, etteivät luvut ole lopullisia.

– Eduskunta voi vielä vaikuttaa budjettiin ja kompensoida leikkauksia. Tässä pitää toimia noudattaen hallitusohjelmaa, jossa todetaan, että veikkausvoittovarojen lasku kompensoidaan järjestöille, Salonen muistuttaa.

Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen -momentti on uusi määräraha. Momentilta kohdennetaan 4,8 miljoonaa euroa liikuntapoliittisen selonteon toimien toteutukseen.

– Uusi momentti luo mahdollisuuksia. Sen avulla voidaan lisätä liikuntaa ja tukea huippu-urheilua pitkäjänteisesti, koska määräraha on pysyvä – ei investointiluonteinen, Salonen sanoo.

Uuden budjetin myötä seuratuki lähtökohtaisesti kasvaa, koska uudella momentilla on siihen 1,5 miljoonan euron lisäys. Veikkausvoittovaroin katetulla momentilla seuratuki sisältyy kuitenkin kansalaistoiminnan tukeen, johon kohdistuu leikkaus. Jos 2,4 miljoonan euron leikkaus toteutuu, ministeriö voi vähentää myös seuratukea osana muuta kansalaistoiminnan tuen vähentämistä.

Toisen kokonaan uuden määrärahan muodostavat Liikkuva Suomi -ohjelmaan tarkoitetut varat. Määräraha jakautuu avustuksiin, jotka kohdistuvat liikkuvaan varhaiskasvatukseen, opiskeluun ja aikuisuuteen sekä virkistyskäyttöön tarkoitettuun liikuntapaikkarakentamiseen. Kullekin käyttökohteelle myönnetään 2 miljoonaa euroa – eli yhteensä 8 miljoonaa euroa. Lisäksi elämänkulun liikuntaohjelmiin lukeutuvan ikäihmisten liikunnan pilottihankkeen rahoitukseen kohdennetaan liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen -momentilta 600 000 euroa.

– Hallitusohjelmassa rakennettiin hyviä lähtökohtia liikunnan ja huippu-urheilun edistämiselle tällä hallituskaudella. Resurssien osalta on tärkeää muistaa, että liikunnan ja urheilun hankkeet eivät ole kulueriä. Ne ovat terveyteen ja hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja elämyksiin, maakuvaan sekä alueiden elinvoimaan liittyvien myönteisten vaikutusten vuoksi investointeja tulevaisuuteen, Salonen toteaa.

Faktoja:

  • Kokonaisuudessaan liikuntabudjetti kasvaa yli 8 milj. eurolla, koska liikuntamäärärahoja lisätään yleiskatteellisten budjettivarojen puolelta yhteensä 12,8 milj. euroa.
  • Uusia määrärahalisäyksiä on 4,8 milj. euroa uuden Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen -momentin muodossa.
  • Lisäksi Liikkuva Suomi -ohjelman rahoitukseen kohdennetaan 8 milj. euroa ensi vuodelle. Tämä ei kuitenkaan ole pysyvää rahoitusta, vaan ns. investointikorin rahoitusta.
  • Veikkausvoittovarat vähenevät ja Liikunnan kansalaistoimintaan -budjettiriviltä leikataan n. 2,4 milj. euroa. Määrällisesti eniten leikataan liikunnan kansalaistoiminnan rahoituksesta, mutta prosentuaalisesti muihin käyttökohteisiin kohdennetaan suurempia leikkauksia.
  • Eduskunta voi vielä kompensoida liikunnan kansalaistoiminnan määrärahan leikkauksen, koska kyseessä on vasta hallituksen budjettiesitys, eikä eduskunnan vahvistama budjetti.

 

Lisätietoja:
Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen, p. 040 541 0295

Maan hallituksen budjettiesitys vuodelle 2020

Vertailu – budjettiriihi 2019

 

Lue lisää aiheesta