”Muuttuva maailma kaipaa yksinkertaisia rakenteita”

Johtaa kuin nainen -koulutusohjelman toisella lähijaksolla tarkasteltiin toimintaympäristön muutoksia urheilun ja liikunnan saralla muun muassa muutosvoimien, trendien ja väestön ikärakenteen muutoksen suhteen. Yksi koulutusohjelman osallistujista on Suomen Palloliiton Helsingin piirin seurakehityspäällikkö Silja Ranta.

Vuoden vaihteessa Palloliiton ja piirien yhdistymisen myötä myös Rannan työnkuva muuttuu. Palloliiton muutos on toiminnallinen ja hallinnollinen, ja tähtää resurssien tehokkaampaan käyttöön. Näin ollen Palloliittoon tulee yhtenäinen henkilöstö, talous, brändi ja rakenteellisina raja-aitoina toimineet piirirajat kumotaan. Samalla puretaan päällekkäisyyksiä ja osa toiminnoista keskitetään.

– Muuttuva maailma kaipaa yksinkertaisia rakenteita. Palloliitto on osaltaan uudistuksen myötä yksinkertaistamassa niitä, toki vielä on paljon tehtävää, mutta suunta tuntuu oikealta. Toivottavasti voimme toimia mallina muille. Olin itse seurannut keskustelua toimintaympäristön muutoksesta jo paljon, mutta sain vahvistusta omille ajatuksilleni ja ideoita Palloliiton ensi vuoden strategian luomiseen.

Ranta näkee, että muutoksessa on kyseessä osittain myös seurojen oikeudenmukainen kohtelu. Samanlaatuisten ja sijainnista riippumatta samojen palveluiden varmistaminen seuroille on tärkeää. Vanha rakenne oli vaikea johdettava, ja seurat ovat yhtenäisyyden puuttuessa kokeneet Palloliiton ja sen antaman avun kovin erilaiseksi riippuen siitä, missä Piirissä ovat olleet.

– Toimintaympäristön muutos yhteiskunnassa ja urheilussa muuttaa mielestäni myös meidän (Palloliiton) roolia. Päätoimisia on tullut huimasti lisää. Me tuemme enemmän heitä, jotta he onnistuisivat tehtävässään. Seurat ovat keskeinen tekijä meidän menestyksessämme, ja he tarvitsevat työkaluja, tukea ja osaamisen kehittämistä. Palloliiton onnistuminen ei ole se itseisarvo, vaan me viemme suomalaista jalkapalloa eteenpäin sillä, että seurat menestyvät ja voivat hyvin.

Vapaaehtoisille merkityksellistä toimintaa

Seurojen kasvattaessa päätoimisten tekijöiden määrää, on urheilussa ja liikunnassa yhä valtava tarve vapaaehtoistoiminnalle. Rannan mukaan vapaaehtoisten saaminen tiettyihin tehtäviin tai sitouttaminen koko toimintakaudeksi on näppituntumalta vaikeutunut, mutta samalla lyhytkestoisiin, yhden illan tai muutaman tunnin vieviin tehtäviin saadaan lyhyellä varoitusajallakin tekijöitä. Jalkapallossa uusia vapaaehtoisia saadaan toimintaan joka vuosi tuhansia.

–  Me olemme seurojen kanssa pyrkineet välttämään hokemaa, että vapaaehtoisten saaminen on vaikeaa, koska se alkaa toteuttamaan itseään helposti. Haluan itse uskoa, että kehittämällä tapoja rekrytoida ja johtaa vapaaehtoisia pystymme edesauttamaan sitä, että heitä tavoitetaan helpommin. Meillä on petrattavaa myös siinä, millaisia tehtäviä annetaan ja miten perehdytetään toimintaan.

Seuratoiminnan muuttuessa ammattimaisemmaksi ihmisten halua osallistua, toimia ja vaikuttaa paikallisesti on kuitenkin edelleen vahva.

–  Loppujen lopuksi ihmiset tulevat ja haluavat antaa aikaa merkitykselliseen toimintaan. He haluavat mukaan sinne, missä on hyvä fiilis. Myös ihmisten päivätyössään hankkimaa osaamista voitaisiin hyödyntämään paremmin.

Urheilujohtamisesta arvojohtamiseen

Rannan toimintaympäristö on rakentunut lähinnä jalkapallosta ja sen toimijoista, eikä yhteistyötä yli lajirajojen ole tehty kuin satunnaisesti piiri- ja liittotasolla. Koulutus on antanut Rannalle käsitystä urheilualan laajuudesta, osaamisesta sekä yhteistyömahdollisuuksista.

– Ylipäätään suomalaisella urheilulla on aivan valtava potentiaali mennä eteenpäin, varsinkin johtamisen tasolla.

Rannan mukaan hyvää ja vastuullista urheilujohtamista tarvitaan enemmän, ja urheilun on tultava pois omasta kuplastaan myös johtamisen näkökulmasta. Ranta peräänkuuluttaakin johdonmukaisuutta, avoimuutta, proaktiivista keskusteluun osallistumista, monimuotoisuutta ja yhteistyötä.

–  Minun mielestäni urheilujohtaminen on ennen kaikkea suoraselkäistä arvojohtamista. Koen, että urheilun tulisi ottaa merkittävä asema arvojohtajana suomalaisessa yhteiskunnassa. Sisältäähän urheilu itsessään reilun pelin, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tavoitteet.

Johtaa kuin nainen -koulutusohjelmasta Ranta kehuu erityisesti ohjelman laajaa ikärakennetta. Rantaan vaikutuksen ovat tehneet ennen kaikkea nuoret johtajat.

–  Ihailen näitä nuoria, ja olen niin inspiroitunut siitä, että he saavat näin aikaisin urallaan koulutusta ja vertaistukea. Olen kovin toiveikas tulevaisuuden urheilujohtamisen suhteen ja toivon, että uudet sukupolvet eivät kokisi samaa yksinäisyyttä. Kaikkia kolhujahan ei voi välttää, mutta ”syvään päätyyn heittäminen” on ihan turhaa.

Pitkän uran jalkapallon parissa tehneen Rannan omat tavoitteet ovat yhä vahvasti suomalaisen jalkapallon ympärillä.

– Näen, että tämä koulutus on hyödyksi niin minulle, mutta myös suomalaiselle jalkapallolle. Suomifutiksen hyvinvointi on minulle sydämen asia, ja näen, että olen jo saanut muutettua ilmettä, tapaa tehdä ja kasvattanut yhteisöllisyyttä. Toivon, että voin omalta osaltani lisätä yhteistyötä muiden yhteiskunta-alojen kanssa. Tarkoituksenani ei ole päästä ylöspäin, vaan eteenpäin. Tavoitteeni on saada urheilu sieltä omasta kuplastaan pois niin, että urheilu olisi haluttu yhteistyökumppani.

Johtaa kuin nainen -koulutusohjelman haku on auki! Tammikuussa 2020 alkava koulutus on suunnattu naisille, jotka toimivat tai joiden tavoitteena on toimia luottamustehtävissä liikunnan ja urheilun valtakunnallisissa järjestöissä. Koulutukseen valitaan 20 osallistujaa hakemusten perusteella. Lue lisää ja hae mukaan!

Suomen Olympiakomiteassa on parhaillaan käynnissä kaksi johtajuuteen liittyvää koulutushanketta. Molempien koulutusten tavoitteena on vahvistaa liikunnan ja urheilun parissa toimivien naisten johtamisosaamista sekä kannustaa heitä hakeutumaan urheilun johtotehtäviin. Johtaa kuin nainen -koulutuksen kohderyhmänä ovat liikunnan ja urheilun valtakunnallisten tai kansainvälisten järjestöjen johtotehtäviin tähtäävät.