Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
06.11.2019 | Olympiakomitea | Uutinen

Liikunnan palveluketju on kunnalle konkreettinen terveyden edistämisen työkalu

Positiivista tulosta on tuottanut erityisesti oivallus, että kun painopistettä halutaan siirtää sairaudenhoidosta ennaltaehkäisyyn, kyse on enemmän näkökulman valitsemisesta kuin rahasta, toteaa kehittämispäällikkö Jukka Läärä.

 

Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 julkaistiin vuonna 2013. Linjauksissa painotettiin liikkeen lisäämistä koko elämänkulussa ja liikunnan aseman vahvistamista mm. lisäämällä terveys-, sosiaali- ja liikuntatoimien tarjoamaa ammattimaista, elintapamuutoksiin tähtäävää liikuntaneuvontaa. Vastaavasti valtakunnallisilta ja alueellisilta liikunta- ja kansanterveysjärjestöiltä perättiin terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ja matalan kynnyksen harrasteliikunnan sisällyttämistä omaan toimintaansa.

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu (LiikU) koki konkreettisen sillanrakentajan roolin omakseen.

– Liikunta- ja elintapaneuvontaa ei prosessinomaisena, eri tahoja yhdistävänä palveluna alueella ollut, joten ryhdyimme terveysliikunnan kehittäjän Tino-Taneli Tantun johdolla miettimään, millainen meidän mielestämme olisi ihanteellinen liikunnan palveluketju, kertoo kehittämispäällikkö Jukka Läärä.

KKI-ohjelman kehittämistuki mahdollisti Liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua LiPaKe kehittämishankkeen toteuttamisen 2013-2016. Sen pohjalta syntyi toimintamalli, jota tällä hetkellä toteutetaan 27 lounaissuomalaisessa kunnassa. Tavoitteena on, että Lounais-Suomen jokaisessa 43 kunnassa liikunta- ja elintapaneuvontaa tarjotaan osana liikunnan palveluketjua vuonna 2020.

– Aika lähelle päästään, toteaa Läärä syystäkin tyytyväisenä.

Läärä viittaa valtakunnallisten linjausten painottavan poikkihallinnollisen yhteistyön tarvetta ja olevan siinäkin mielessä asian edistämiselle erinomainen selkänoja.

– Ensimmäiset askelmerkit syntyvät kunnan yhteisissä palavereissa sosiaali- ja terveyspalvelujen, vapaa-ajan palvelujen ja liikuntapalvelujen asiantuntijoiden kesken. Jossain kunnissa liikunnan palveluketju on yhdistänyt poikkihallinnollisesti jopa ensimmäisen kerran.

Prosessi pähkinänkuoressa

Liikunnan palveluketjulla tarkoitetaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuville kohdennettua, vaiheittain etenevää noin vuoden kestävää prosessia, jonka aikana seurantatietoa ja asiakkaan tuntemuksia kirjataan asiakastietojärjestelmään liikuntaneuvojan toimesta ja erillisillä kyselyillä.

Prosessi alkaa lääkärin tai hoitajan vastaanotolla liikunnan puheeksiottamisella. Sitä seuraa henkilökohtainen liikuntaneuvonta, joka nimestään huolimatta on paljon muutakin kuin liikuntaa.

– Yhdessä käydään läpi muun muassa ravitsemukseen ja elämänhallintaan liittyviä asioita. Keskustelun kautta rohkaistaan ottamaan konkreettisia omaan toimintakykyyn vaikuttavia askeleita ohjaamalla asiakas kunnan järjestämään matalan kynnyksen starttiryhmään. Noin puolen vuoden starttiryhmässä liikkumisen jälkeen seuraa palveluketjun viimeinen vaihe eli ohjaaminen seurojen ja yhdistysten säännöllisen liikuntatarjonnan pariin. Joidenkin elämäntilanteeseen sopii paremmin omatoimiseen liikuntaan sitoutuminen.

Seurojen ja yhdistysten liikuntatarjonnan linkittämiseksi kokonaisuuteen toimintamallia käydään esittelemässä mm. seuraparlamenteissa.

– Pyrimme rohkaisemaan palvelujen tarjoamiseen kuvaamalla toimintaa mahdollisimman realistisesti, jotta mahdolliset epäilyt resurssien ja osaamisen riittävyydestä osoittautuisivat aiheettomiksi. Painotamme, että kyse on matalan tason liikuntaryhmistä, ei erityistoimenpiteitä vaativista asiakkaista. Esimerkiksi Naantalissa liikuntaneuvonnan asiakkaat ovat voineet osallistua kaupungin ja seurojen yhdessä tarjoamaan matalan kynnyksen Kundit kuntoon kuudessa kuukaudessa -ryhmätoimintaan, jonka monipuoliset sisällöt ulottuvat kuntosaliharjoittelusta vesihölkkään ja yhdessä ulkoiluun.

Läärä myöntää liikuntapalveluketjun käynnistämisen edellyttävän moniin kysymyksiin vastausten löytämistä jo aivan prosessin alkuvaiheessa.

– Säästöpaineita potevalle kunnalle voi tuottaa vaikeuksia vaikkapa resurssien löytäminen uuden liikuntaneuvojan palkkaamiseksi. Ratkaisu voi löytyä esimerkiksi työnkuvan uudelleenorganisoinnista ohjaamalla osan fysioterapeutin työajasta liikuntaneuvontaan, hän esimerkittää.

Seitsemän vuotta ovat kuitenkin osoittaneet prosessin toimivuuden ja tarpeellisuuden. Asiakkaiden kertomukset elämänlaadun paranemisesta ja tulevaisuuden ajatusten kirkastumisesta liikunnan lisääntymisen myötä ovat kannustavia.

– Kokonaisuuden näkökulmasta positiivista tulosta on tuottanut erityisesti oivallus, että kun kunnissa halutaan siirtää painopistettä sairaudenhoidosta ennaltaehkäisyyn, kyse on enemmän näkökulman valitsemisesta kuin rahasta. Esimerkiksi Paimiossa näkökulman valitseminen on ohjannut hakemaan aktiivisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettuja avustuksia pysyvän toiminnan tueksi.

– Iso kiitos kunnille näkökulman muutostyöhön mukaan lähtemisestä, lähettää Läärä sillanrakentajan kiitokset.

 

LiPaKe – liikunta- ja elintapaneuvonta osana palveluketjua