Marraskuun urheilijanosto: Historiallinen mestaruusputki siivittää Arvi Savolaisen kohti olympiavuotta
Marraskuun alussa otettu alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruus kruunasi Arvi Savolaisen loisteliaan vuoden. Nuori painija palaa halusta päästä näyttämään osaamistaan myös aikuisten arvokisoissa.
Kun painija hyppää alle 20-vuotiaiden ikäluokasta alle 23-vuotiaiden joukkoon, odotettavissa on usein sopeutumisvaikeuksia. Vaikka alle 23-vuotiaista voi puhua vielä juniori-ikäluokkana, todellisuudessa ikäluokassa painivat jo aikuiset miehet, jolloin hyppäys voi olla iso, vaikka alle 20-vuotiaissa olisi tullut millaista menestystä tahansa.
Arvi Savolainen osoitti vuoden 2019 aikana, että hänelle tämä porras oli yhtä luonnollinen kuin kaikki muutkin tähän asti suoraviivaisesti edenneellä uralla. Alle 20-vuotiaissa sekä maailman- että Euroopan mestaruuden voittanut Savolainen pokkasi samat tittelit alle 23-vuotiaissa heti ensimmäisenä vuonnaan.
– Ne olivat tärkeitä saavutuksia. Olen kokenut tämän askeleena alle kaksikymppisistä aikuiseksi, vaikka tässä tällainen väli-ikäluokka onkin. Se antaa uskoa siihen, että voi menestyä jo aikuisia vastaan, ainoana suomalaismiehenä alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuden voittanut Savolainen puntaroi.
Näin voi totisesti sanoa. Ikäluokan molemmissa arvokisafinaaleissa tuli vastaan Giorgi Melia, joka paini Georgialle jo maapaikan Tokion olympiakisoihin sijoittumalla viidenneksi yleisen sarjan MM-kisoissa syksyllä. Jotta Savolainen pystyi kultamitalit voittamaan, hänen täytyi voittaa jo aikuisten maailman valioihin 97-kiloisten sarjassa kuuluvia painijoita.
– Onhan se tärkeä signaali. Olen kiertänyt jo paljon aikuisten kansainvälisiä turnauksia, ja on ollut mukava huomata, että juniori-ikäluokkien tutuista vastustajista jotkut ovat menestyneet jo isoilla areenoilla. Kun itse pystyy päihittämään samoja kavereita, hyvältähän se tuntuu.
Savolaisen menestysvuoden arvoa nostaa entisestään se, että hän suoritti syyskuulle asti varusmiespalvelustaan Santahaminassa. Vaikka Puolustusvoimien urheilukoulussa on hyvät mahdollisuudet urheilla palveluksen aikana, kokonaiskuviossa on silti aina harjoittelua häiritseviä tekijöitä.
– Näin jälkikäteen ajateltuna se armeija ei ollut niin häiritsevä, kuin miltä palvelusta suorittaessa tuntui. Joitain kompromisseja joutui tekemään, mutta ehkä se on myös kasvattanut; ei siihen maailma kaadu, jos joskus joutuu jonkun kompromissin tekemään, 21-vuotias painija huomauttaa.
Lahden Ahkeraa edustava Savolainen on ehtinyt säväyttää jo aikuisten sarjoissakin. Koko vuonna 2019 hän hävisi kansainvälisistä otteluistaan vain yhden, ja sekin tappio tuli niukasti hallitsevaa maailmanmestaria, Venäjän Musa Evloevia vastaan Saksan GP-turnauksen välierässä elokuun alussa.
”Palava halu olisi päästä arvokisoihin myös aikuisten tasolla”
Vuoden aikana on tullut Melian lisäksi muitakin kovia päänahkoja. Savolaisen vahvuuden ovat saaneet tuntea muun muassa vuoden 2017 Euroopan mestari, norjalainen Felix Baldauf ja moninkertainen arvokisamitalisti, unkarilainen Balazs Kiss. Ei ihme, että Savolainen tahtoo isommille areenoille.
– Palava halu olisi päästä arvokisoihin myös aikuisten tasolla. Sinne on haikailtu jo pienestä pitäen. Koko ajan on toitotettu, että nuorten arvokisat ovat vain matkaa kohti aikuisten sarjoja, joka on ollut maalina jo useamman vuoden. Nyt se alkaa olla vihdoin realistinen määränpää, jossa voi itsekin jo menestyä, mikäli sinne pääsee, Tapio Latun valmennettava pohtii.
– Ei se (nopea menestys aikuisissa) yllätyksenä ole tullut. Kun aikanaan 17-vuotiaissa alettiin kiertää kisoja, tiedossa oli, että matka aikuisten huipulle on erittäin pitkä. Siitä on hiljalleen menty koko ajan eteenpäin. Yksittäisiä aikuishuippuja olen pystynyt jo voittamaan, ja koko ajan tunnen itseni tasaveroisemmaksi vanhempienkin jermujen kanssa vääntäessä.
Tähän asti tulppana Savolaisen tiellä arvokisapainijaksi on ollut Elias Kuosmanen. Samassa sarjassa painiva kaksinkertainen EM-pronssimitalisti kukisti Savolaisen niukasti voitoin 2-1 karsinnassa MM-paikasta syksyllä. Kovan keskinäisen kamppailun positiivisena kääntöpuolena on se, että kansainvälisen huipputason mittatikku löytyy kotimaastakin.
– Painissa on tosi vaikea mitata omaa tasoa, kun ei ole mitään yksittäistä tulosrajaa. Sitä täytyy vain arvioida hyvin menneiden kisojen kautta. Eri kisoissakin on vielä se, että vaikka voittaa jonkun, aina ei tiedä, oliko se omaa hyvyyttä vai kaverin huonoutta, Savolainen huomauttaa.
– Kun tuntuu, että menee eteenpäin tasaisesti, se kertoo kehittymisestä. Moni näistäkin (edellä mainituista) kavereista on vielä kehittymään päin, vaikka osalla on varmasti laskusuhdanne jo päällä. Se on ainakin hyvä merkki, kun tuntuu, että olen pystynyt kehittymään vielä enemmän kuin ne kehittyvät kaverit, joiden takana olen ollut vielä tovi sitten.
Savolainen juhli alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruutta marraskuun alussa. Tammikuun puolessavälissä pitäisi olla jo seuraavan kerran täydessä kunnossa, kun Rooman rankingturnaukseen lähdetään ratkomaan, edustaako Suomea Euroopan olympiakarsintaturnauksessa maaliskuussa 97-kiloisten sarjassa Savolainen vai Kuosmanen.
– Aika nopeasti tuo vuosi tulee jälleen vastaan, kun alla on pitkä kausi. Nytkin ylimenokaudet jäi väliin, kun aikataulu on sen verran tiukka, ettei ole varaa ruuvia löysäillä. On pitänyt rakentaa jo tiukasti pohjaa kohti seuraavaa kautta. Kiirettä pitää, mutta tähän on totuttu jo monen vuoden ajan, että välillä joutuu puristamaan tiukallakin aikataululla itseään uudestaan iskuun. Luottavaisin mielin ja innolla odotan kisaa.
Kuukauden urheilijanosto on Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön tuottama juttusarja, jossa nostetaan jokaisen kuukauden päätteeksi esiin yksi urheilija tai joukkue, joka on onnistunut lajissaan. Valinnan tekee Huippu-urheiluyksikön asiantuntijaraati kattavan kilpailuseurannan pohjalta. Valinnassa ei ole kyse lajien, urheilijoiden tai saavutusten asettamisesta paremmuusjärjestykseen, vaan tunnustuksen antamisesta yhdelle suomalaiselle huippu-urheilijalle tai -joukkueelle sekä -suoritukselle kerrallaan.