Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
24.01.2020 | Olympiakomitea

Ajankohtaiset toiminnanjohtajien aamusta

Toiminnanjohtajien aamuinfo alkoi Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salosen katsauksella ajankohtaisiin asioihin. Salonen kommentoi ensimmäiseksi häirintää ja epäasiallista käytöstä urheilussa, joka aiheena on noussut viime aikoina esille.

– Häirintä ja muu epäasiallinen käytös urheilussa on äärimmäisen vakava ja tuomittava asia. Lasten ja nuorten tulisi saada harrastaa turvallisessa ilmapiirissä iloisesti, vailla pelkoa. Kaikkeen häirintään on puututtava päättäväisesti. Myös ennaltaehkäisevää työtä on tehostettava. Lisäksi kurinpidon kokonaisuus ja sen toimivuus on arvioitava. Tähän työhön tarvitaan kaikki liikunnan ja urheilun parissa työtä tekevät tahot, Salonen summasi.

Seuraavaksi Salonen avasi huippu-urheilulakiselvityksen tilannetta. Hallitusohjelman mukaan hallituskauden aikana tehdään selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt ministeri Lauri Tarastin selvityshenkilöksi, joka tekee hallitusohjelmassa mainitun selvitystyön kesäkuun loppuun mennessä. Selvitystyössä käydään läpi mahdollisen huippu-urheilulain hyödyt ja haitat ja kuullaan laajasti eri tahoja.

Tietosivu huippu-urheilun lainsäädäntöselvityksestä.

Lopuksi Salonen kertoi Suomen malli -työryhmästä ja työryhmän työn etenemisestä. Hallitusohjelman linjauksen mukaan jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on asettanut työryhmän, johon Olympiakomitea on kutsuttu edustamaan liikunta- ja urheiluyhteisöä. Työryhmän tehtävänä on rakentaa uusi suomalainen harrastamisen malli.

Ensimmäisissä tapaamisissa on määritelty työn rajauksia.

– On päästy siihen, että tämä koskee iltapäivällä ja noin kerran viikossa tapahtuvaa harrastamista. Kerhotoimintaan osoitetaan jo tällä hetkellä vuosittain eri momenteilta noin 250 miljoonaa euroa. Työryhmä huomioi työssään myös nämä jo olemassa olevat harrastamisen tukimuodot, Salonen kertoi.

Urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma

Olympiakomitean ja lajiliittojen yhteisen urheiluyhteisön vastuullisuusohjelman rakentaminen on loppusuoralla. Sitä on työstetty kyselyjen ja klinikoiden pohjalta ja käsitelty laajasti eri toimijoiden kanssa.

Vastuullisuusohjelman tavoitteena on antaa raamit toiminnalle. Se ottaa kantaa ja kokoaa tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet seuraavista teemoista: hyvä hallinto, turvallinen toimintaympäristö, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, ympäristö ja ilmasto sekä antidoping.

– Kokonaisuus on tehty liittojen ja muiden toimijoiden työn tueksi. Seuraavaksi ohjelma etenee Olympiakomitean hallituksen hyväksyttäväksi. Sen jälkeen alkaa vahva jalkautustyö, kertoi Olympiakomitean vastuullisuuspäällikkö Elina Laine.

Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin pääsihteeri Teemu Japisson nosti muutamia huomioita ajankohtaisista asioista ja ohjelman teemoista esiin, joista yhtenä tärkeänä muistutuksena on antidoping-ohjelmien päivitys.

– SUEK toteuttaa antidopingtyötä yhdessä liittojen kanssa. Antidoping-säännöstöt muuttuvat ja liittojen ohjelmat on päivitettävä tämän vuoden aikana.

Olympiakomitean Marko Viitanen täydensi aihetta kertomalla uudesta verkkokoulutuspaketista “turvallinen toimintaympäristö urheilussa”. Toteutuksesta vastaavat Olympiakomitean ohella SUEK ja Suomen Valmentajat yhdessä lajien ja muiden mahdollisten tahojen kanssa.

– Tavoitteena on, että koulutus tulee pakolliseksi kaikille ohjaajille ja valmentajille sekä mahdollisesti muille seuratoimijoille. Koulutuksen läpikäyneet ovat sitoutuneet yhdessä määriteltyihin toimintaperiaatteisiin ja heidän tietonsa löytyvät Suomisportin rekisteristä lajeittain ja seuroittain. Koulutus olisi uusittava noin kolmen vuoden välein, Viitanen kertoi.

Tavoitteena on, että koulutukset käynnistyvät vuoden 2021 alussa.

Suomen EU puheenjohtajuuskauden konferenssin aiheena 24.9.2019 Espoossa oli Lasten suojelu ja turvallisuus urheilussa – Safeguarding Children in Sport. Linkissä on muistiinpanoyhteenvetoja ja nostoja konferenssista.

ESLU tarjoaa tukea ja koulutusta

Päivi Ahlroos-Tanttu Etelä-Suomen Liikunnasta ja Urheilusta esitteli järjestön toimintaa ja tarjontaa. ESLUn päätehtävinä ovat lasten ja nuorten liikunnan edistäminen, kunto- ja terveysliikunnan kehittäminen ja seura- ja järjestötoiminnan osaamisen lisääminen alueen seuroissa.

ESLU tarjoaa tukea ja tapahtumia sekä koulutusta. Koulutusta on tarjolla seuratoiminnan hallinnon tueksi sekä valmentajille ja ohjaajille (VOK-I). Koulutuksia voidaan myös räätälöidä tilauksesta lajiliittojen ja seurojen toiveiden mukaiseksi.

Tutustu koulutustarjontaan.

EU-hanketoiminta

Olympiakomitean Ilmari Nalbantoglu kertoi EU Sport -palveluista. EU-rahoitus voi olla hyvä väline, jos haettava rahoitus saadaan tukemaan organisaation omia strategisia tavoitteita. Apuna toimii EU Sport -palvelu, jonka kautta voi saada kevytkonsultointia, kohtaavaa konsultointia, EU Sport -koulutusta tai muita räätälöityjä koulutuksia/infoja. Yhteyshenkilö on erityisasiantuntija Timo Hämäläinen, johon voit olla yhteydessä puhelimella tai sähköpostilla (timo.hamalainen@plu.fi tai 050 585 0461).

EU-sport-toiminnan osana järjestetään myös EU-hankeosaajakoulutuksia. Seuraava EU Sport -koulutus käynnistyy maaliskuussa 2020. Ilmoittautumisaikaa on 11.2.2020 asti. Koulutuksesta saa hyvät valmiudet toteuttaa EU-hanketta. Se kehittää myös yleisesti hanke- ja projektihallinnon osaamista. Koulutuksen aikana on mahdollisuus tehdä oman organisaation hankehakemus joko kansainväliseen tai kansalliseen EU-rahoitusohjelmaan. Koulutukseen kuuluu myös asiantuntijalta saatavaa henkilökohtaista konsultointia ja ohjausta oman idean työstöön.

Lue lisää 

Uusi Suomen Paralympiakomitea

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ja Suomen Paralympiakomitea ovat yhdistyneet 1.1.2020 alkaen ja uuden urheilun kattojärjestön nimi on Suomen Paralympiakomitea. Paralympiakomitean pääsihteerinä on aiemmin VAU:n toiminnanjohtajana toiminut Riikka Juntunen.

Paralympiakomitean päätehtävänä on tarjota vammaisille henkilöille sujuva polku harrastamisen ja urheilun pariin, yltäen lajinvalintavaiheeseen ja aina kansainväliselle huipulle. Järjestö jatkaa kymmenen lajin, kuten maalipallon ja pyörätuolirugbyn, lajiliittona. Paralympiakomitea tekee tiivistä yhteistyötä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa.

Paralympiakomitea vastaa liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisten sekä elinsiirron saaneiden ja dialyysissä olevien henkilöiden urheilu- ja liikuntatoiminnasta. Kuurojen ja kuulovammaisten henkilöiden urheilusta ja liikunnasta vastaa 100-vuotias Suomen Kuurojen Urheiluliitto.

Suomen Paralympiakomitealla on kahden eri tason jäseniä, paikallisia yhdistyksiä ja seuroja sekä valtakunnallisia lajiliittoja. Nyt myös muiden kuin paralympialajien lajiliitot voivat liittyä Suomen Paralympiakomitean jäseniksi.

– Ottakaa minuun yhteyttä ja voin tulla kertomaan uuden paran toiminnasta niin henkilöstölle kuin hallituksiinkin. Yhteistyö on avainasemassa, koska yksin ei onnistu kukaan, kannusti Juntunen liittoja.