Digitaalisuus urheilussa ja urheilun sponsoroinnissa

Olympiakomitean kumppani-infotilaisuus järjestettiin 18.3. webinaarina, jonka teemana oli digitalisaatio. Webinaarissa esiteltiin Olympiakomitean Suomisport-palvelua sekä kuultiin uusinta tutkimustietoa eri urheilulajien kiinnostavuudesta Suomessa. Olympiakomitean Suomen Aktiivisin työpaikka -palvelun yrityskumppani Aava Virta esitteli myös tilaisuudessa digitaalista alustaa työhyvinvoinnin mittarina.

Webinaarin aluksi Klaus Virkkunen sponsoroinnin mittaamiseen erikoistuneesta Sponsor Insighista esitteli tuoreinta tutkimustietoa Olympiakomitean brändistä sekä suomalaisten kiinnostuksesta eri urheilulajeja kohtaan. Sponsor Insight on tutkinut 15 vuoden ajan lähes 70 urheilulajin kiinnostavuutta. Tutkimustiedon valossa kiinnostus liikuntaan ja urheiluun on ollut jo pitkään kasvava trendi.

Lajirankingissä alkuvuoden suurimpia nousijoita ovat olleet jalkapallo ja ralli. Myös ampumahiihto on Kaisa Mäkäräisen ansiosta noussut Suomen 4. kiinnostavimmaksi lajiksi. Suomalaisten suosikkilajeja kiinnostavuudessa ovat jääkiekko (53 %), yleisurheilu (43 %) ja hiihto (40 %).

Yli puolet suomalaisista on kiinnostunut olympialaisista. Myös olympiajoukkueen tunnettuus on korkealla tasolla, mikä on tärkeää yrityskumppaneiden kohderyhmien kannalta.

Suomisport ja Olympic Partner Club

Olympiakomitean digipäällikkö Juha Saapunki avasi puheenvuorossaan Olympiakomitean digistrategiaa, jonka tavoitteena on digitalisaation keinoin tukea strategian muita tavoitteita: urheiluseurojen jäsenmäärän kasvattamista ja huippu-urheilun menestymistä.

Digitaalisaation keskeinen työkalu on Suomisport, urheiluyhteisölle tarkoitettu digitaalinen palvelu, joka helpottaa lajiliittojen, urheiluseurojen, urheiluharrastajien ja urheilijoiden välistä yhteistyötä. Suomisport sai alkunsa v. 2016 lajiliitoille rakennetusta palvelusta, jonka kautta voitiin myydä kilpailuoikeuksia ja -lisenssejä ja niihin liittyviä vakuutuksia sekä automatisoida laskutusprosessia.

Lajiliittojen kokemukset Suomisportista olivat niin hyviä, että palvelua on laajennettu seurapuolelle ja huippu-urheiluun. Suomisportissa on nyt mukana 40 urheiluseuraa, mutta tavoitteena on 1000 seuraa tulevien vuosien aikana. Seurapalvelu tarjoaa urheiluharrastajille mahdollisuuden ilmoittautua harrastuksiin helppokäyttöisen mobiiliapplikaation avulla. Myös maksuliikenne sujuu helposti Suomisport-palvelussa.

Huippu-urheilussa Suomisportin tavoitteena on luoda palvelualusta, jolla eri tietolähteistä tulevaa dataa tuodaan visuaalisiin mobiilinäkymiin antamaan reaaliaikaista tietoa harjoittelusta urheilijan ja valmentajan työkaluksi. Palvelua kokeilevat parhaillaan nuoret kestävyysjuoksijat, koripallojoukkue ja yhdistetyn ryhmä.

Suomisport tarjoaa myös yritysyhteistyölle uusia kumppaniratkaisuja. Olympiakomitea rakentaa kumppanimallia, joka ottaa huomioon lajiliitot ja urheiluseurat. Suomisportia tullaan jatkossa käyttämään myös kumppanuuksien hoitoon. Uuden Olympic Team Partner -seuratilin kautta Olympiakomitean yrityskumppanit pääsevät ilmoittautumaan esimerkiksi syksyllä tuleviin kumppanitreeneihin ja kumppaniolympialaisiin.

Digitalisaatio työhyvinvoinnin työkaluna

Aava Virran liiketoimintajohtaja Petteri Virtanen avasi webinaariväelle, miten dataa ja digitalisaatiota voidaan hyödyntää työyhteisöjen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Työelämä on kokenut viime vuosina valtavan murroksen. Ennen työn ja vapaa-ajan välillä oli ero. Nyt, kun lähdemme töistä, se ei lähde meistä. Ennen työtä johdettiin ylhäältä, nyt tarvitaan itseohjautuvuutta. Ennen työ rasitti fyysisesti, nyt henkisesti. Mitä muutos tarkoittaa taloudellisesti? Työhyvinvoinnin mittarina käytetään usein poissaolotilastoja. Se kertoo kokonaishyvinvoinnista kuitenkin vain vähän. Se, mitä työyhteisöissä mitataan liian vähän, on ns. presenteismi, eli töiden tekemistä puolitehoisena. Ollaan ehkä jo uupumuksen partaalla tai henkisesti kuormittuneita, mutta tullaan silti töihin ja yritetään jaksaa, Virtanen kertoo.

Aava Virta on koonnut testidataa jo n. 7000 työntekijältä ja on pystynyt datan avulla selvittämään syy-seuraussuhteita ja ennusteita datan pohjalta.

– Kyselyiden pohjalta tiedetään, että esimerkiksi vain 34 % ihmisistä kokee nukkuvansa riittävästi, 26 % kokee merkittävää ahdistusta tai masennusta ja että jopa 39 % vastaajista ei luota kehonsa kertovan, milloin ja paljonko kannattaa syödä. Lisäksi 25 % vastaajista kokee, ettei heidän voimavaransa riitä työn vaatimuksiin. Jos perusongelmana on esimerkiksi se, ettei ihminen koe työtään merkityksellisenä, siihen ei auta ravinto-oppi tai vuorovaikutuksen parantaminen, Virtanen toteaa

Yritysten kehittäminen ei Virtasen mielestä ole vain osaamisen kehittämistä vaan myös jaksamisen kehittämistä. ”Hyvinvoinnista välittäminen on kriittisin asia, mitä organisaatiossa voi olla.”

Aava Virran tuottama Virta Indeksi -testidata kokoaa tietoa koko yrityksen kaikkien yksiköiden ja yksilöiden hyvinvoinnin tilasta. Kun tilanne on diagnosoitu, voidaan hyvinvointiohjelman toimenpiteet kohdistaa oikeisiin asioihin, oikeille henkilöille.

– Parasta hyvinvoinnin mittaamisessa ja seuraamisessa on, että sen avulla voidaan todistaa toimenpiteiden vaikuttavuus ja se, että ne ovat olleet yritykselle kannattavia. Suhtautukaa siis positiivisesti oman hyvinvoinnin mittaamiseen, päättää Virtanen viestinsä.