Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Poikkeustilanne haastaa urheilijan monin tavoin – urheilupsykologi neuvoo: vapautuva aika kannattaa käyttää itsetuntemuksen lisäämiseen ja läsnäolon harjoitteluun

Urheilupaikat ovat suljettuina, kisoja on peruttu tai siirretty yksi toisensa jälkeen – elämme tilanteessa, joka muuttaa urheilijan arkea monin tavoin. Mitä tehdä, kun kaikki on tehty kauden päätavoitetta ajatellen ja se tipahtaakin alta pois?

 

Olympiakomitean urheilupsykologi Hannaleena Ronkaisen puhelin on soinut ahkerasti viime päivinä. Uusi tilanne on urheilijoille kriisi ja monella tapaa haasteellinen.

– Alku oli hiljainen, eikä erillisiä korona-yhteydenottoja juuri tullut. Viime päivinä niitä on alkanut tulla enenevässä määrin. Urheilijoilla on nyt tarve keskustella ja jäsennellä asioita. Tämä on hyvä asia ja kannustan urheilijoita olemaan yhteydessä psyykkisen valmennuksen asiantuntijoihinsa. Monilla on ollut lataus korkealla esimerkiksi Tokion olympialaisia ajatellen ja nyt täytyy sopeutua ja uudelleenfokusoitua koko tilanteeseen. Kilpailulliset tavoitteet ovat nyt epäselviä, mutta katse on tärkeä pitää edessäpäin. Uudet mahdollisuudet odottavat, kommentoi Ronkainen.

– Poikkeusaika, jota elämme, haastaa urheilijaa monella tavalla. Urheilijan elämä ja arki sosiaalisia kontakteja myöten rytmittyvät hyvin pitkälle urheilun kautta. Urheilija ei pysty harjoittamaan ammattiaan. Tilanne herättää monenlaisia tunteita, joille on tärkeä antaa nyt tilaa. Yksin ei pidä jäädä. Keskusteleminen oman valmentajan ja etäyhteydenpito valmennusryhmän kanssa on tärkeää. Yhteenkuuluvuuden tunne tekee meille hyvää. Me elämme tätä poikkeusaikaa yhdessä.

Ronkaisen mukaan epätavallinen tilanne kannattaa kuitenkin käyttää hyödyksi. Hänen viestinsä urheilijoille on, että nyt on hyvä mahdollisuus pysähtyä pohtimaan elämää kokonaisuutena ja tutkia omaa identiteettiään.

– Kannustan urheilijoita pohtimaan ja kirkastamaan tavoitteitaan, joita kohti haluaa mennä urheilijana. Toisaalta on hyvä pohtia, millainen ihminen löytyy urheilijaroolin takaa ilman titteleitä, miten reagoin muuttuviin tilanteisiin, missä asioissa haluaisin kehittyä ihmisenä? Itsetuntemus on urheilijan yksi tärkeimmistä psyykkisistä työkaluista. Riittävä itsetuntemus luo pohjan hyvälle itseluottamukselle. Lisäksi urheilijan on välillä hyvä pohtia, millaisia tavoitteita heillä voisi olla urheiluun liittyvien tavoitteiden lisäksi. Kaksoisuraan liittyville pohdinnoille voi olla nyt hyvää tilaa: tiedetään, että kaksoisuraan liittyvät suunnitelmat tukevat urheilu-uralla menestymistä. Urheilu-ura loppuu väistämättä joskus. Nyt arki saattoi tauota hetkeksi ulkoisten seikkojen takia, mutta tämä aika kannattaa käyttää aikaa tulevaisuuden suunnitteluun ja itsetuntemuksen lisäämiseen. Tämä on hieno mahdollisuus miettiä omia arvojaan ja sitä kuka pohjimmiltaan on ja millaista urheilijan polkua haluaa kirjoittaa.

– Uusi tilanne vaatii kaikilta sopeutumista. Sitä helpottavat päivittäiset rutiinit ja läsnä olemisen taito, joka on myös äärimmäisen tärkeä taito kilpailutilanteessa. Nyt on otollinen aika harjoitella hetkessä elämistä ja tehdä mentaalista työtä. Tämän hetken voi valjastaa palvelemaan myös muutoksen jälkeistä aikaa, vinkkaa Ronkainen.

Poikkeusaika koettelee myös valmentajia

Olympiakomitean valmennusosaamisen asiantuntija Pia Pekonen kannustaa myös itseohjautuvuuden ja vastuunkannon kehittämiseen.

– Tässä hetkessä etenkin nuoren urheilijan kohdalla yksinkertaiset yhdessä sovitut tavoitteet voivat helpottaa henkisesti ja opettavat itseohjautuvuuteen ja vastuuseen. Urheilijat varmasti treenaavat tänäkin aikana, mutta keskeistä on se, että keskitytään myös laatuun sekä seurataan ja analysoidaan kehittymistä. Tilanne voidaan nähdä oppimisprosessina, kunhan tunnistetaan se taso, minkä verran kukin urheilija on valmis ottamaan itse vastuuta.

Pekonen nostaa esille myös valmentajien työn muutokset poikkeusaikana ja kannustaa heitä etsimään työkaluja oman työn uudelleen organisoimiseksi.

– Tilanteen epävarmuus ja epätietoisuus oman työn jatkumisesta ovat varmasti pahinta tässä tilanteessa. Valmennus on paljon muutakin kuin harjoitusten vetämistä ja tässä tilanteessa monella valmentajalla on jopa enemmän töitä normaalitilaan verrattuna. Kun ei voi valmentaa, kuten aina ennen, täytyy olla luova ja kehittää erilaisia vuorovaikutuksen tapoja. Toisaalta toivoisin, että valmentajatkin uskaltavat hengähtää ja pystyvät asennoitumaan niin, etteivät lamaannu, hän sanoo.

Ronkainen on samoilla linjoilla ja näkee tilanteen myös mahdollisuutena pohtia omaa tapaa työskennellä valmentajana.

– Myös valmentajan kannattaa pohtia voisiko tästä lähteä syntymään uudenlaisia tapoja ja yhteisöllisyyttä, ja miten omaa valmennusotettaan voisi laajentaa. Tässä on mahdollisuus luoda kokonaan uutta toimintatapaa.

Molemmat peräänkuuluttavat myös valmentajan ja urheilijan yhteistyötä ja mahdollisuutta ottaa aikaa keskustelulle.

– Juuri nyt olisi urheilijoilla ja valmentajilla myös hyvä mahdollisuus keskustella yhdessä urheilijan elämän kokonaisuudesta ja elämän rytmittämisestä. Mitä esimerkiksi urheilijan kaksoisuran näkökulmasta tarkoittaa, että kisat siirtyvät pidemmälle tulevaisuuteen? Voisiko nyt keskittyä vaikka enemmän opiskeluun ja panostaa siihen? he pohtivat.

Kaksoisuran eri mallit

Olympiakomitean kaksoisura-asiantuntija Juha Dahlström kannustaa urheilijoita hyödyntämään poikkeusaikaa kaksoisuransa edistämiseen. Hän vinkkaa esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevasta korkeakoulujen yhteishausta ja avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opinnoista.

– Urheilijat ovat erittäin tavoiteorientoituneita ja nyt kun kilpailulliset lähitavoitteet ovat lähteneet alta niin osa voi tarvita itsensä kehittämiseen tai opiskeluiden eteenpäin viemiseen tiukempia tavoitteita. Se voi lisätä heidän elämänhallinnan tunnettaan ja tuoda merkityksellisyyttä ja hyvinvointia arkeen, hän sanoo.

Dahlström näkee tilanteen mahdollisuutena myös reflektoida ammattiurheilua ja siitä syntynyttä osaamista. Esimerkkeinä urheilusta saaduista taidoista hän mainitsee itsensä johtamisen, paineensietokyvyn ja elämänhallintataidot.

– Urheilusta saadun osaamisen tunnistaminen helpottaa myös urasuunnittelua niin pitkällä kuin lyhyemmälläkin tähtäimellä. Poikkeusaikaa voi mahdollisesti hyödyntää myös osa-aikaisten töiden tekemiseen, hän vinkkaa.

 

Hyödyllisiä linkkejä itsetuntemuksen lisäämiseen ja läsnäolon harjoitteluun:

https://www.olympic.org/athlete365/well-being/stay-mentallyfit/

https://www.olympic.org/athlete365/well-being/how-to-stay-positive/

https://oivamieli.fi/dashboard.php#mielen_hyvinvointi

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tietoisuustaidot/Pages/default.aspx

https://www.headspace.com/

https://www.calm.com/

 

Hyödyllisiä linkkejä kaksoisurasuunnitteluun

https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/jatkuva-haku-ammatilliseen-koulutukseen/

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/etaopintoja-ympari-maan?fbclid=IwAR0NIBsrx6274FNWjqDFC0jV8J659SVZNLPzHIPvjA7ufy7ClOc8x5_dsmY

https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/urheiluakatemiaohjelma/huippuvaihe/

https://www.olympic.org/athlete365career