Tulevaisuuden tähdet: Taitoluistelija Linnea Cederin uralle vauhtia aikuisten arvokisamenestyksestä

Neljävuotiaasta asti luistellut Linnea Ceder on nousukiidossa kohti uransa huippuvuosia. Olympialaisiin tähtäävä nuori luistelija haki tuntumaa aikuisten arvokisoihin Euroopan mestaruuskisoista, joissa onnistuminen toi roimasti itseluottamusta ja uskoa tulevaan.

Taitoluistelija Linnea Ceder, 17, debytoi upeasti aikuisten arvokisoissa tammikuussa. Hänen sijoituksensa Itävallan Grazissa kisatuissa EM-kisoissa oli 12:s. Nuori luistelija pitää kokemusta tähänastisen uransa kohokohtana.

– EM-kisat olivat ylivoimaisesti urani huippuhetki. Jo sinne pääseminen tuli pienenä yllätyksenä. Tiesin, että mahdollisuus kisapaikkaan on olemassa, mutta kilpailu paikasta oli tosi kova. Meitä on aika monta saman ikäistä, joiden kesken erot ovat pieniä ja SM-pronssi ratkaisi asian minun edukseni. Olin treenannut tosi paljon ja tiesin, että pystyn suoriutumaan hyvin, jos vain pää kestää. Sain kisaan tosi hyvän fiiliksen ja annoin vain mennä, Ceder kuvailee.

Ceder oli vuosi sitten kovan paikan edessä ensimmäisissä arvokilpailuissaan Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleilla Sarajevossa. EYOF-kisojen jälkeen olivat vuorossa junioreiden MM-kisat ja molemmilla kerroilla hän kertoo kisajännityksen vaikuttaneen suoritukseensa. Kokemusten jälkeen Ceder on työstänyt jännitystä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean psyykkisen valmennuksen asiantuntijoiden Terhi Lehtoviidan ja Tatja Holmin kanssa.

– Olin silloinkin hyvässä kunnossa, mutta itsevarmuus katosi jännittämiseen ihan kokonaan. Mietin ihan liikaa, että on isot kisat kyseessä. Tajusin silloin, etten voi ajatella näin tai en tule ikinä onnistumaan. Ajattelin, että haluan päästä näihin ympyröihin uudelleen näyttämään, että osaan nämä jutut.

– Kokemuksena EYOF:t olivat tosi tärkeät. Opin niistä tosi paljon ja näin millaista on olla isoissa kisoissa. Tajusin myös, että mitä isommat kisat, sitä enemmän jännittää ja että niitä tunteita täytyy työstää, sillä ne eivät ikinä tule häviämään. Pitää osata kääntää ne ajatukset ihan toisin päin, niin kuin nyt EM-kisoissa osasin.

Ensikosketus luisteluun päiväkoti-ikäisenä

Cederin luisteluharrastus alkoi 4-vuotiaana, kun tyttö seurasi päiväkotikavereitaan Keravan luistinseuran luistelukouluun. Luistelu ei alkuun tuntunut ollenkaan omalta jutulta, mutta taitojen kasvaessa kasvoi myös into. Myös äiti kannusti sitkeästi tytärtään jatkamaan ja vuoden päästä, kun kaverit yksi toisensa jälkeen lopettivat, Linnea jatkoi.

– Tykästyin hommaan, kun aloin oppia uutta. Pikkuhiljaa harjoittelu alkoi lisääntyä ja valmentaja olisi halunnut minun treenaavan enemmänkin, mutta äiti jarrutteli siinä vaiheessa, eikä antanut harjoitusmäärän nousta kovin suureksi. Olin aika pitkään ihan harrastelija ja luistelin silloin pienenä aika vähän.

Kilpajäihin Ceder otti tuntumaa ensimmäisen kerran 7-vuotiaana. Kisat olivat Järvenpäässä ja hän muistaa kokemuksen keltaisine kisapukuineen elävästi.

– Muistan hyvin, kun hymy korvissa säädin siellä menemään. Luistelin ja kaaduin, mutta kivaa oli, nauraa Ceder.

Tavoitteellisemmaksi harjoittelu muuttui yläkouluikäisenä, kun Ceder voitti seitsemännellä luokalla SM-noviisien Suomen mestaruuden. Samoihin aikoihin hän vaihtoi seuraa Keravalta nykyiseen seuraansa Espoon Jäätaitureihin.

– SM-noviisien voiton myötä tuli vahvasti halu kehittyä, oppia uutta ja pärjätä. Harjoittelu alkoi silloin muuttua ammattimaisemmaksi, leikistä työnteoksi, hän kuvaa.

Ammattilaiset kehittymisen taustalla

Cederin valmennuksesta vastaa Jäätaitureiden Virpi Horttana. Lisäksi hän tekee yhteistyötä yhdysvaltalaisen Shanetta Follen kanssa, joka on myös suunnitellut Cederin tämän kauden lyhytohjelman. Folle on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu valmentaja, jonka valmennettavista nimekkäimpiä ovat esimerkiksi 5-kertainen maailmanmestari Michelle Kwan sekä maailmanmestari ja olympiamitalisti Timothy Goebel. Ceder pitää reilu vuosi sitten alkanutta yhteistyötä onnenpotkuna.

– Sain mahdollisuuden käydä luistelemassa Shanetalle Ruotsissa. Hän näki minussa potentiaalia ja lupautui ottamaan minut valmennettavakseen. Tuollaisia mahdollisuuksia ei tule usein, hän on todella kysytty, eikä ota ketä tahansa, Ceder kertoo.

– Shanetta on tärkeä tekijä kehittymiseni taustalla. Emme näe kovin usein, mutta olen pari kertaa ollut hänen luonaan Chigacossa noin kuukauden kerrallaan. Saan niiltä reissuilta eväitä omaan harjoitteluuni seuraavaan kertaan asti.

Chigacon leirit ovat raskaita ja vaativia. Toisin kuin Suomessa, jossa harjoittelu tapahtuu ryhmissä, ollaan Yhdysvalloissa jäällä yksin.

– Töitä joutuu tekemään koko ajan 110-prsenttisesti, kun valmentaja keskittyy vain sinuun. Treenit ovat tosi paljon rankempia, eikä Folle todellakaan päästä helpolla.

– Tavoitteeni on petrata seuraavaksi esittämispuolta, minulla on siinä aika paljon vielä tekemistä. Tekninen osaamiseni on aika hyvää, mutta esimerkiksi kolmois-kolmois -hypyt, piruetit ja askeleet ovat sellaisia, joissa voi aina parantaa, eikä ikinä tule täydelliseksi. Oma bravuurini on hypyt ja lempihyppyni on kolmois-lutz, Ceder kertoo.

Unelmana olympialaiset

Nuoren luistelijan päätähtäin uralla ovat olympialaiset. Tärkein tavoite on vuodessa 2026, mutta jo Pekingin kisat 2022 ovat mahdolliset.

– Mennään kausi kerrallaan ja toivotaan, että paikat kestävät ja pääsee harjoittelemaan täysipainoisesti. Ensi kauden pääkisoja ovat junioreiden MM-kisat, EM-kisat ja aikuisten SM-kisat.

– Kisaaminen on aina oma juttunsa, mutta kehittyminen motivoi minua ehkä eniten. Taitoluistelu on monipuolinen laji, kertaakaan ei ole kyllästyttänyt. Nautin luistelusta ja joka ikinen kerta on halu mennä jäälle ja oppia kaikkea uutta.