Vaikuttavan viestinnän työkaluja uusien urheilujohtajien arjen avuksi

Vaikuttavaa viestintää retoriikan keinoin – tähän pureuduttiin Johtaa kuin nainen -koulutusohjelman kolmannella lähijaksolla alkuvuodesta. Jaksolla muun muassa tutkittiin tunnettujen puheiden vaikuttamiskeinoja ja kirjoitettiin niiden pohjalta myös itse puhe.

– Jaksolta jäi käteen konkretian tasolla tavallaan sellainen valaistuminen. Kuinka syvälle ja yksityiskohtaiseksi viestintä voi parhaimmillaan mennä! Ulla Ruuskanen toteaa.

SSBL Salibandy Oy:ssa eli Salibandyliiton alaisessa markkinointiosakeyhtiössä avainasiakaspäällikkönä työskennellyt Ruuskanen on yksi 20:stä Johtaa kuin nainen -koulutusohjelman osallistujasta.

– Olen koko työurani ajan tehnyt tapahtumatuotannon ohella pääasiassa markkinointiviestintää, ja on mahtava huomata, että edelleen voi jatkuvasti oppia uutta ja kehittää itseään. Saan aivan varmasti jatkossa työelämässä näistä jakson opeista hyötyä. Roolista riippumatta hyvät viestintätaidot ovat keskiössä kaikessa kommunikaatiossa.

Samoilla linjoilla on myös Noora Virmanen. Kauppatieteiden maisteriksi reilu vuosi sitten valmistunut Virmanen toimii seurakoordinaattorina ja muodostelmaluisteluvalmentajana Helsingin Luistelijoissa.

– Itsekin olen opiskellut viestintää opinnoissani, mutta kyllä nämä jakson opit menivät käytännöllisyydessään, mielenkiintoisuudessaan ja käytettävyydessään ihan kärkisijoille. Johtaminen on viestintää, ja viestimistä tulee tehtyä paljon omassa työssä erinäisissä yhteyksissä ja erinäisille kohderyhmille.

Urheilu on intohimobisnestä

Johtaa kuin nainen -koulutuksiin valitaan 20 osallistujaa, jotka muodostavat myös sisäisesti tiiviin ja kannustavan verkoston. Virmanen kokee saaneensa vahvistusta koulutuksesta siihen, että omasta intohimosta ja ”jutusta” kannattaa pitää kiinni.

– Haluan olla luistelun kanssa tekemisissä jatkossakin. Se on oma intohimo ja harrastus, josta on sitten tullut työ – ja joka on enemmänkin kuin vain se työ. Pohdin tulevaisuutta, mutta ehdoin tahdoin ei kannata muuttaa sellaista asiaa, joka on hyvä.

Ruuskasen määräaikainen työsuhde salibandyn parissa on juuri päättynyt ja uusien työhaasteiden pohdinta on vielä kesken. Hän ei sulje pois mahdollisuutta siirtyä tarvittaessa kokonaan urheilusektorin ulkopuolelle.

– Mitä tahansa päädynkin seuraavaksi tekemään, haluaisin tavalla tai toisella olla luomassa parempaa urheilukulttuuria ja sitä, että ihmiset liikkuisivat ja voisivat hyvin. Urheilun saralla voi tehdä laajalla skaalalla asioita, jotka tuottavat lopputuotteena hyvää.

Erityisesti Ruuskanen haluaa olla muuttamassa naisten roolia urheilumaailmassa.

– Varsinkin urheilun puolella sukupuolten välinen epätasa-arvo on edelleen räikeä epäkohta. Ylipäätään, jos naiset sivuutetaan, niin 50 prosenttia pätevästä työvoimasta on saman tien ulkona. Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että parhaat ihmiset pitää valita parhaille paikoille. Normaalitilan pitää muuttua niin, että ei enää ajatella oletko nainen, mies vai jotain siltä väliltä. Näitä naisille suunnattuja koulutuksia ja sukupuolikiintiöitä tarvitaan niin kauan, kuin tämä normaalitila saavutetaan.

Ruuskanen toivoo, että kaikkien urheilun parissa toimivien, mutta erityisesti urheilujohtajien perimmäinen tavoite ja tarkoitus olisi luoda puitteet, jotta kaikki pystyvät harrastamaan ja toimimaan itselleen sopivalla tavalla.

– Urheilumaailmassa pitäisi vielä enemmän miettiä sitä, että me olemme kaikki samaa tiimiä. Huippu-urheilu sataa alaspäin, kun urheilijat ovat roolimalleja lapsille ja aikuisille, ja he saavat ihmisiä osaltaan liikkeelle. Olitpa urheilun saralla missä roolissa tahansa, ihan siellä ruohonjuuritasolla tai jossain muualla, meillä kaikilla on sama maali. Tärkeintä on, että ihminen voi hyvin niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Suomen Olympiakomiteassa on parhaillaan käynnissä kaksi johtajuuteen liittyvää koulutushanketta. Molempien koulutusten tavoitteena on vahvistaa liikunnan ja urheilun parissa toimivien naisten johtamisosaamista sekä kannustaa heitä hakeutumaan urheilun johtotehtäviin. Johtaa kuin nainen -koulutuksen kohderyhmänä ovat liikunnan ja urheilun valtakunnallisten tai kansainvälisten järjestöjen johtotehtäviin tähtäävät naiset.