Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
29.05.2020 | Huippu-urheilu

Koronavirus kiusannut myös urheiluvuotta 2020 – Suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsauksen pääosassa talvilajit

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on koonnut neljännen kerran laajan suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsauksen. Koska koronaviruspandemia on estänyt kansainvälisen kilpailutoiminnan maaliskuun puolestavälistä alkaen, katsauksen pääpaino on talvilajien tilanteessa kauden 2019-2020 jälkeen.

Talvilajien kausi 2019-2020 ehdittiin kilpailla lähes täysimittaisena ennen kuin koronaviruspandemian vaikutukset pysäyttivät kansainvälisen kilpailutoiminnan. Jäälajeissa kauden päätapahtumiksi suunnitellut MM-kilpailut jouduttiin perumaan, mutta lumilajeissa maailmancupit ja ampumahiihdon MM-kilpailut saatiin vietyä loppuun asti lähes suunnitellusti.

Kun Kansainvälisen Hiihtoliiton alaisten lumilajien kilpailukalenterissa ei ollut arvokisoja, maailmancupien merkitys korostui. Suomalaisia sijoittui maailmancupin kokonaispisteissä kahdentoista parhaan joukkoon viidessä talviolympialaisten ohjelmassa olevassa urheilumuodossa.

Kaksi osakilpailuvoittoakin ottanut Iivo Niskanen oli maastohiihdon distanssimatkojen maailmancupissa kolmas ja kokonaiskilpailussa kuudes. Lähelle kokonaiskilpailun kärkikolmikkoa pääsivät myös big air -laskijat, sillä freeskissä Elias Syrjä oli viides, lumilautailussa Kalle Järvilehto neljäs ja Enni Rukajärvi kuudes, vaikka Rukajärvi ja Rene Rinnekangas keskittyivät enimmäkseen kutsukilpailuihin.

Lisäksi Ilkka Herola oli yhdistetyssä kahdeksas, Krista Pärmäkoski maastohiihdossa yhdeksäs, Kaisa Mäkäräinen ampumahiihdossa yhdestoista ja Jimi Salonen freestylen kumparelaskussa kahdestoista. Maastohiihdossa Suomi menestyi myös maiden välisessä Nations cupissa, kun miehet keräsivät pisteitä kolmanneksi ja naiset neljänneksi eniten.

Huippu-urheiluyksikön ylläpitämän kilpailuseurannan perusteella Suomen ennuste Pekingin talviolympiakisoihin 2022 on kauden päätteeksi 4,3 mitalia; kun lukemasta poistaa uransa tähän kevääseen päättäneen Mäkäräisen suoritukset, ennuste on tässä vaiheessa 3,95 mitalia.

– Ennustemallimme laskukaava on raa’an realistinen, tässä tapauksessa sanoisin jopa inhorealistinen. Jos katsomme Pekingiin vähän enemmän näkemykseen nojaten, vähintään neljään olympiamitaliin on hyvä mahdollisuus jo pelkästään maastohiihdossa, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki huomauttaa.

– Jääkiekossa olemme hallitsevia maailmanmestareita miehissä ja hopeamitalisteja naisissa. Lisäksi tämän hetken näkymällä mitalipotentiaalia on vajaan kahden vuoden päähän ainakin freestyle-hiihdossa, lumilautailussa ja yhdistetyssä. Olen vakuuttunut, että helmikuussa 2022 meillä on hyvät mahdollisuudet parantaa PyeongChangin olympiatulosta (6 mitalia ja 14 pistesijaa).

Koronavirus kiusannut urheiluvuotta 2020

Pekingissä kamppaillaan vajaan kahden vuoden päästä myös paralympiamitaleista. Suomen matemaattinen ennuste tuleviin talviparalympialaisiin on kauden 2019-2020 päätteeksi 1,75 mitalia.

– Myös talviparalympialajien ennuste Pekingiin on parempi heti, kun katsotaan numeroiden taakse. Santeri Kiiveri teki hienon läpimurron menneenä talvena voittamalla luokassaan pujottelun maailmancupin. Matti Suur-Hamarin kausi lumilautailussa oli erittäin rikkonainen, mutta hänen taitonsa eivät ole kadonneet mihinkään. Paralympialajeissa kärkemme on kapea, mutta erittäin terävä, Lehtimäki arvioi.

Huippu-urheiluyksikkö seuraa suomalaisen huippu-urheilun menestystä laaja-alaisesti myös kesäolympia- ja kesäparalympialajeissa, joukkuepeleissä sekä ei-olympialajeissa. Kaikilla näillä sektoreilla kilpailutoiminta on jäänyt alkuvuoden 2020 aikana erittäin vähiin koronaviruspandemian puhjettua.

Kesälajien vuoden 2020 päätapahtumat, Tokion olympialaiset ja paralympialaiset, on siirretty pandemian vuoksi vuodelle 2021. Ennuste olympiakisoihin on tässä vaiheessa 0,95 mitalia ja paralympialaisiin 4,25 mitalia.

– Se on myönnettävä, että kesäolympialajeissa tilanteemme on haastava. Kärkemme on kapea, ja yhä kapeammaksi se muuttui Petra Ollin lopetettua upean uransa, Lehtimäki toteaa.

– Sielläkin on potentiaalia parantaa tilannetta, kunhan kansainvälinen urheilu jossain vaiheessa alkaa taas aueta. Taustalla on useita nuoria urheilijoita, jotka kolkuttelevat jo maailman eliittiä. Jos mennään laajemmalle, alkuvuoden aikana nähtiin hienoja läpimurtoja, kuten Sami Välimäen uran ensimmäinen voitto golfin Euroopan kiertueella ja Emil Ruusuvuoren debyytti tenniksen ATP-tasolla.

Joukkuepeleissä isot ammattilaissarjat ovat olleet keskeytyksissä keväällä, ja myös maajoukkuetapahtumia on siirretty jalkapallon EM-kisoista lähtien. Alkuvuoden aikana koripallomiehet ehtivät aloittaa EM-karsinnat voitolla ja tappiolla, käsipallossa miehet raivata tiensä esikarsinnasta varsinaisiin EM-karsintoihin ja jääkiekossa merkittävimmät juniorikäluokat (U20-pojat ja U18-tytöt) ottaa nelossijat MM-kisoissa.

Koronatauko koskee luonnollisesti myös ei-olympialajeja; moottoriurheiluluokkien kaudet eivät ole kunnolla käynnistyneet, ja muun muassa muodostelmaluistelun ja cheerleadingin MM-kisat peruttiin. Hiihtosuunnistuksessa suomalaiset voittivat kolme EM-mitalia ja saavuttivat maailmancupin kokonaiskilpailussa neljä sijoitusta kahdentoista parhaan joukkoon.

 

TUNNUSLUKUJA SUOMALAISEN URHEILUN TILANNEKATSAUKSESTA 29.5.2020

Pekingin talviolympiakisojen mitaliennuste: 3,95 (kauden lopussa 4,3, Kaisa Mäkäräinen lopetti uransa)
Pekingin talviparalympiakisojen mitaliennuste: 1,75

Tokion kesäolympiakisojen mitaliennuste: 0,95
Tokion kesäparalympiakisojen mitaliennuste: 4,25

HUY:n kriteerit täyttävien talenttien määrä talvilajeissa: 10 (kesälajeissa 26)

Maajoukkueiden maailmanrankingsijoitukset joukkuepeleissä 29.5.2020 (miehet/naiset):
Salibandy: 1./3.
Jääkiekko: 3./3.
Lentopallo: 33./58.
Koripallo: 34./66.
Jalkapallo: 58./30.
Käsipallo: 62. (yhdistetty M+N)