Valtakunnallinen ulospääsysuunnitelma koronasta julki – kansalaistoiminnalla rooli

Ministeriöiden kansliapäälliköistä koostuvan työryhmän 2. vaiheen raportti käsittelee koronakriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Raportissa esitetään myös suunnitelma koronakriisin jälkihoito- ja jälleenrakennusstrategiasta.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan kriisin akuutin vaiheen jälkeen toteutettavan jälkihoidon tavoitteena on tukea yhteiskunnan turvallista palautumista, estää kriisin pitkäaikaisten haittavaikutusten syntymistä ja vahvistaa luottamusta. Tämä edesauttaa myös talouden uudelleen käynnistymistä. Jälkihoitotoimia ja niiden aikataulutusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon riski epidemian uudelleen kiihtymisestä.

Järjestöjen, kansalaistoiminnan ja liikunnan osalta olennaiset poiminnat raportista

5.2 Jälkihoidon tarpeita ja vaihtoehtoja

5.2.2 Ihmisiä, yhteisöjä ja luottamusta tukevat toimet

Vapaalla ja elinvoimaisella kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli toimivassa yhteiskunnassa. Järjestöt ovat merkittävä toimija koronakriisin jälkihoidossa, sosiaalisen pääoman ja eheyden ylläpitämisessä, vapaaehtoistoiminnan koordinoimisessa sekä harrastus- ja palvelutoiminnan tarjoamisessa. Kansalaistoimijoiden merkitys korostuu haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tavoittamisessa. (S. 49)

6. Jälleenrakennus, kestävä kasvu ja resilienssin vahvistaminen

6.2 Hyvinvoinnin tukeminen

Koronakriisin jälkeisessä jälleenrakennuksessa on panostettava siihen infrastruktuurin, josta ihmisten henkinen hyvinvointi ja itsetunto muodostuvat. Kansallisesti merkittävän kulttuuriomaisuuden turvaamisella on tärkeä merkitys väestön turvallisuudentunteen ja yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpitämiselle. Kun taide ja kulttuuri ovat mukana monialaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja jälleenrakentamisessa, sen kansakuntaa yhdistävää ja elvyttävää roolia voidaan vahvistaa ja sitoa yhteiskunnan elpymisen kannalta olennaisiin rakenteisiin ja toimenpiteisiin. Liikkumisen edistäminen on myös tärkeää, koska liikunnan terveys- ja hyvinvointivaikutukset ulottuvat koko elämänkulkuun. Ympäristön- ja luonnon tilalla on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Luonnolla on myös suuria virkistys- ja viihtyisyysarvoja, jotka tukevat toipumista ja resilienssin vahvistamista. (S. 53)

6.5 Resilienssin vahvistaminen

6.5.2 Yksilön ja yhteiskunnan resilienssi

Järjestö- ja kansalaistoiminnalla on tärkeä rooli koronaepidemian aikana ja sen jälkihoidossa. Viranomaisten, päättäjien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välinen hyvä yhteistyö on vahvuus, jota tulee kehittää edelleen sekä varautumisen että resilienssin vahvistamisen näkökulmasta. Toimiva ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta lisää sosiaalista pääomaa ja luottamusta sekä auttaa ottamaan laajasti huomioon eri väestöryhmiä. Valtionhallintoon tulisi luoda pysyvämpi prosessi jatkuvaan vuoropuheluun kansalaisjärjestöjen kanssa asioiden valmistelua ennen tai valmistelun varhaisessa vaiheessa, jotta lausuntovaihe ei ole ainoa kuulemisen menetelmä (S. 62)

Lisätiedot:

Koronakriisin jälkihoito ja jälleenrakennus: Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 2. vaiheen raportti

Olympiakomitean vastaukset exit-työryhmän kuulemiseen 20052020