Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
05.06.2020 | Yhteiskuntasuhteet

Lisätalousarviosta ratkaisuja liikuntaan ja urheiluun – vaikeuksia ei ole silti voitettu

Lisätalousarviossa kohdennetaan tukea harrastamisen mallin toteuttamiseen, liikuntaohjelmiin ja liikuntapaikkarakentamiseen. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistäminen merkitsevät parempia edellytyksiä jokaisen suomalaisen arkiliikuntaan. Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salosen mukaan hallituksen tulee seuraavaksi kohdistaa katse tapahtumien ja järjestöjen tukemiseen sekä liikunnan ja urheilun pitkän aikavälin rahoitusongelman ratkaisuun.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksensä vuoden neljännestä lisätalousarviosta. Siinä ehdotetaan määrärahoihin 4 miljardin euron lisäystä, josta 3,6 miljardia kuuluu niin sanottuun elvytyskokonaisuuteen.

 

Harrastamisen malli käyntiin, ohjelmiin ja rakentamiseen tukea

 

Lisätalousarviossa kohdennetaan suomalaiseen harrastamisen malliin 10 miljoonaa euroa. Tällä on tarkoitus toteuttaa ensi viikolla julkaistavaa harrastamisen mallia, jonka myötä jokaiselle lapselle tarjotaan mielekkäitä ja laadukkaita harrastuksia koulupäivän yhteyteen.

– Mallin rahoitus on hallitukselta oikea askel. Syyskaudella tulee pohtia tarkasti, mitkä ovat tehokkaimpia tapoja kohdentaa rahaa harrastamiseen. Sekoittaako korona vielä syyskaudella koulunkäyntiä ja suunnitelmia? Jotta malli lähtee lapsille mielekkäällä tavalla käyntiin, rahoitus tulee kohdentaa todetusti laadukkaaseen toimintaan. Urheiluseurat järjestävät tällaista toimintaa jo nyt kaikissa Suomen kunnissa, Salonen muistuttaa.

Lisäksi lisätalousarviossa kohdennetaan 6,8 miljoonaa euroa kansallisiin liikuntaohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään 18 miljoonalla eurolla.

– Liikuntaohjelmat, liikuntapaikat sekä kävely ja pyöräily ovat koko kansan liikkumismahdollisuuksien näkökulmista tärkeitä. Hallituksen päätöksissä näiltä osin ovat varmasti painaneet paljon myös rakennustöiden taloutta elvyttävä vaikutus, Salonen arvioi.

 

Tapahtumat ja koko toimiala tarvitsevat vielä lisätukea

Salosen mukaan hallituksen tulee seuraavaksi kääntää katse tapahtumien järjestämiseen, valmistautua kriisitukeen kesän ja syyskauden osalta ja ratkaista pitkän aikavälin rahoitushaaste.

– Hyvä, että valtioneuvosto arvioi ensi viikolla uudelleen yli 500 henkilön urheilutapahtumien järjestämistä heinäkuun alusta alkaen erityistoimin ulkotiloissa.

– Urheiluväki haluaa toimia vastuullisesti terveys edellä. Esimerkiksi stadioneilla voidaan järjestää otteluita katsomoita lohkoen siten, että jokaisessa lohkossa on enintään 500 henkilöä turvavälein ja hygieniasta huolehditaan. Tällaista tapahtumien järjestämisen mahdollistamista tarvitaan, jotta kriisistä selviytyminen olisi ylipäätänsä realistista, Salonen toteaa.

Lisäksi tukea tulee voida kohdentaa tulevissa lisätalousarvioissa niille tapahtumille, joista aiheutuvia tappioita ei vielä täysin tunneta. Tämä tarkoitus on myös kirjattu lisätalousarvioneuvotteluiden pöytäkirjaan.

– Arvioimme jäsenillemme suunnatun kyselyn perusteella liikunnan ja urheilun tappioita kesäkuun alkuun saakka. Summaksi muodostui noin 80 miljoonaa. Tappioita aiheutuu koko ajan lisää, vaikka toimintaa aletaan avata. Uskon, että hallitus noudattaa pöytäkirjamerkintäänsä, eikä tule jättämään liikuntaa ja urheilua pulaan, vaikka tässä lisätalousarviossa korona-kompensaatiota ei suoranaisesti kohdennettu liikuntaan ja urheiluun, Salonen sanoo.

 

Kuopasta uuteen nousuun

Liikunnan ja urheilun pitkän aikavälin rahoitusongelma tulee ratkaista syksyn budjettiriihessä kevään kehysriihessä sovitun mukaisesti. Liikunnan rahoitus on vakavasti haastettu rahapelivoittovarojen laskiessa. Valtio on sitonut nykymallilla liikunnan rahoituksen lähes kokonaan – yli 90 % – rahapelitoiminnan tuottoihin. Ongelma koskee lisäksi tiedettä, taidetta, kulttuuria, nuorisotyötä, sosiaali- ja terveystoimea sekä hevosalaa.

– Tämän pitkän aikavälin ongelman ratkaisu on todella tärkeää liikunnalle ja urheilulle. Toiminta, talous ja edellytykset ovat koronan myötä pudonneet kuoppaan. Emme voi täysin täyttää tehtäväämme ja tarjota ihmisille terveyttä, hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, elämyksiä sekä huolehtia huippu-urheilusta. On tärkeää, ettei tästä kuopasta kiepsahdeta uuteen monttuun julkisen rahoituksen tippuessa, Salonen painottaa.

 

Lisätiedot:

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen, p. 040 541 0295

Hallituksen ehdotus vuoden 2020 neljänneksi lisätalousarvioksi

Valtioneuvoston tiedote lisätalousarviosta