Urheilijan tukena on monen alan ammattilaisia – urheiluakatemiat panostavat laadukkaaseen arkeen

Urheilijat valmistautuvat tulevan talven kilpailukauteen epävarmoissa merkeissä. Vielä tässä vaiheessa ei tiedetä, kuinka paljon meillä ja maailmalla jylläävä koronaviruspandemia vaikuttaa kauden kilpailuihin ja niiden ajoitukseen. Tilanne haastaa monella tavalla, mutta urheilijan arki pyörii normaalisti. Niin myös Vuokatti-Rukan urheiluakatemiassa ja olympiavalmennuskeskuksessa, jossa urheilijat valmistautuvat kauden koitoksiin.

Vuokatti-Rukalla on tehty järjestelmällistä työtä urheilijan arjen sujuvoittamiseksi. Kun perusasiat ovat kunnossa, jää aikaa ja tilaa urheilijana kehittymiselle. Lumilajien keskittymässä on panostettu erityisesti asiantuntijatyöhön. Asiantuntijatiimin johtaja Terhi Lehtoviita kertoo, mitä on osallistuva asiantuntijatyö ja miksi se on keskeinen osa urheilijan valmentautumista.

– Valmennusta johtaa valmentaja, mutta asiantuntija, esimerkiksi fysioterapeutti toimii hänen työparinaan. Hän on mukana harjoituksissa ja tiiviisti osa urheilijan arkea. Asiantuntijatyö on yksilöllistä ja urheilijan tarpeiden mukaista. Tavoitteena on aina lisätä urheilijan omia tietoja ja taitoja tietystä osa-alueesta ja sitä kautta hänen ymmärrystään omasta urheilustaan, kertoo Lehtoviita.

Kuvassa fysioterapeutti Marko Rossi ja maastohiihtäjä Vilma Nissinen.

– Osallistuvassa asiantuntijatyössä ollaan mukana urheilijan arjessa ja jalkaudutaan myös kilpailutapahtumiin. On tärkeää, että työtä tekevät tuntevat oman toimintaympäristönsä ja ymmärtävät huippu-urheilua ja urheiluakatemiamaailmaa. Muuten toiminnalla ei välttämättä saada samanlaista vaikuttavuutta, jatkaa Lehtoviita.

Vuokatti-Rukassa urheilijan tukena on moniammatillinen asiantuntijatiimi, joka kokoontuu yhteen säännöllisesti ja jakaa keskenään tietoa tavoitteenaan kaikkien osaamisen lisääntyminen ja toimenpiteiden kohdentuminen järkevästi valmentajien ja urheilijoiden suuntaan. Tiimistä löytyy osaamista urheilijalle keskeisiltä aloilta: fysioterapiasta, lääketieteestä, psyykkisestä valmennuksesta, ravitsemusvalmennuksesta ja fysiikkavalmennuksesta. Vuokatti-Rukan kampusolosuhteissa on tärkeää, että nuorilla on myös asuntolaohjaaja, joka toimii heidän tukenaan asumiseen ja arkeen liittyvissä asioissa.

– Vuokatti-Rukalla panostetaan joukkueajatteluun. Jokaiseen valmennusryhmään on nimetty yksi vastuuasiantuntija, joka on ryhmän mukana säännöllisesti. Tällä tavalla on aina ainakin yksi asiantuntija, joka tietää valmentajan lisäksi, mitä ryhmän urheilijoille kuuluu. Myös asiantuntijan suhde valmentajaan syventyy. Kaikki tuntevat toisensa ja arvostavat toistensa työtä. Sitä kautta syntyy joukkue ja lumilajien kotipesä. Se on meille tärkeä arvo ja olemme ylpeitä siitä, painottaa Lehtoviita.

Kilpailemisen taidot opitaan arjessa

Optimaaliseen kilpailusuoritukseen tarvitaan muutakin kuin kovaa kuntoa. Kilpailemisen taitoja ovat esimerkiksi taito asettaa sopivia tavoitteita, keskittyä olennaiseen ja säädellä omia tunteitaan. Niitä kaikkia harjoitellaan jatkuvasti arjessa, kovissa treeneissä ja kilpailuissa osana valmentautumista.

– Kilpailemisen taidot kehittyvät arjessa ja niitä mitataan kisoissa. Taitoja työstetään ja opetellaan erilaisilla harjoitteilla ja niitä seurataan valmentajan tai asiantuntijan kanssa. Esimerkiksi tavoitteiden asettamista harjoitellaan vaikkapa asettamalla jokaiseen jaksoon kolme suoritustavoitetta, jotka voivat olla esimerkiksi suoritustekniikkaan, nukkumiseen tai palautumiseen liittyviä. Jakson jälkeen yhdessä valmentajan kanssa arvioidaan onnistumista ja mietitään, missä mitä seuraavassa jaksossa voisi tehdä paremmin, Lehtoviita kertoo.

Hän pitää tärkeänä, että asetettavat tavoitteet eivät ole liian isoja. Jossain kaukaisuudessa siintävä iso unelma on asia erikseen, sitä ennen jokapäiväisessä arjessa täytyy työstää monta pienempää konkreettista tavoitetta.

– Sopivasti mitoitetut tavoitteet ja niissä onnistuminen lisäävät urheilijan itsevarmuutta, motivaatiota ja rohkeutta tavoitella seuraavia asioita.

Tavallista arkea poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta

Lehtoviita kertoo, ettei korona-aika juurikaan näy urheilijoiden arjessa Vuokatissa. Harjoitukset tehdään normaalisti ja valmistaudutaan kohti kilpailukautta. Nähtäväksi jää, mitä kilpailuja talvikaudella tullaan järjestämään, mutta Lehtoviita näkee asiassa hyviäkin puolia.

– Urheilijat ovat tottuneet sopeutumaan. Heillä on vahva sisäinen motivaatio ja he pystyvät tarvittaessa siirtämään tavoitteitaan eteenpäin, vaikka seuraavaan talveen. Vaikkei kisoja olisikaan, on omaa kehittymistä mahdollista seurata erilaisilla testeillä. Tämä aika voi antaa myös mahdollisuuden keskittyä tiettyjen taitojen kehittämiseen pitkäjänteisesti.

– On tärkeää muistaa, että poikkeuksellinen tilanne herättää meissä kaikissa epätietoisuutta ja epävarmuutta. Asioista pitää puhua ja käydä niitä läpi valmennusryhmissä. Urheilijat keskittyvät niihin asioihin, joihin voivat vaikuttaa. Heillä on selkeät tavoitteet ja etapit tulevaan kauteen niin kauan, kun ei ole muuta tietoa.

– Nuorilla on niin halutessaan vielä pitkä ura edessään. Tavoitteita voi asettaa myös kauemmaksi ja hakea hyvänolon tunteita ja innostusta pienistä asioista. Vaikka koko kausi peruuntuisi, tämä on silti vain yksi kausi monien joukossa. Kilpailut ovat kirsikoita kakun päällä ja kakkua edelleen leivotaan, kuittaa Lehtoviita.

Tähtäimessä kisalippu talven EYOF-kotikisoihin

Monella nuorella urheilijalla on tulevaa talvea ajatellen yhtenä päätavoitteena Kainuun ja Lahden maisemissa kisattavat Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit. Suomen joukkueen osalta järjestelyt etenevät vielä toistaiseksi normaalisti.

Taustahenkilöineen lähes 150 henkilön Suomen joukkuetta luotsaa helmikuussa Janne Vuorinen, joka toimii Olympiakomiteassa lumilajien lajiryhmävastaavana sekä Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksen johtajana. Vuorinen on tulevan tapahtuman suhteen odottavalla mielellä.

– Yhdessä lajien kanssa on jo otettu ensimmäisiä askeleita kohti kisoja ja mietitty, miten ne tulevat näkymään kisapaikkaa tavoittelevien nuorten arjessa: valmentautumisessa ja tulevassa harjoituskaudessa. Kisat ovat keskeinen osa ensi kautta ja monelle urheilijalle yksi päätähtäimistä.

Vuorinen pitää EYOF-kilpailuja merkittävänä etappina nuoren urheilijan polulla.

– Kisoissa urheilijat pääsevät mittaamaan tasoaan eurooppalaisiin kilpakumppaneihinsa verrattuna. Kansainväliset arvokilpailut ovat merkittävä tapahtuma myös muuten, nuoret saavat tärkeää kokemusta kilpailuihin valmistautumisesta ja itse kilpailutapahtumasta. Varmasti merkityksellistä urheilijoille on sekin, että tämä voi olla ensimmäinen kerta, kun pääsee edustamaan Suomea kansainvälisillä areenoilla. Toivottavasti tilanne on sellainen, että kisat voidaan viedä suunnitellusti läpi, Vuorinen toteaa.