Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
03.09.2020 | Huippu-urheilu

Urheilijan kaksoisuralla on väliä – valmentaja tukee myös urheilun ulkopuolella

Valmentaja tuntee vastuunsa urheilijasta myös urheilun ulkopuolisissa asioissa. Mitä läheisemmät välit ovat, sitä useammin keskusteluun nousevat myös opiskelu ja muu elämä. Tapparan urheilujohtaja Jukka Rautakorpi on nähnyt valmentajaurallaan monta kaksoisuratarinaa.

Suomalaisen urheilun tavoitteena on, että urheilija pystyy arjessaan yhdistämään tasapainoisesti tavoitteellisen urheilun ja opiskelun tai muun työuransa. Tätä ajattelutapaa kutsutaan kaksoisuraksi. Suomalainen kaksoisura alkaa yläkouluvaiheesta ja jatkuu aina huippu-urheilu-uran päättymisen jälkeiseen urasiirtymään.  Erilaiset kaksoisuramallit tukevat urheilutuloksen tekemistä eri ikävaiheissa. Opintojen suhteen tavoitteena on, että kaikki urheilijat suorittavat toisen asteen tutkinnon.

Pitkän linjan jääkiekkovaikuttajalla Jukka Rautakorvella on kokemusta monen ikäisten pelaajien kanssa työskentelystä nuorista nelikymppisiin. Hänen valmentajauralleen mahtuu monta kaksoisuratarinaa. Toisen asteen tutkinnon suorittamista hän pitää tärkeänä.

– Opiskelu antaa nuorelle vastapainoa huippu-urheiluun, kun ajankäyttö ja ajanhallinta pysyvät tasapainossa. Toisen asteen koulutus on usein vielä yleissivistävää koulutusta. Pidän sitä enemmän valmistautumisena tulevaisuuteen kuin pohjakoulutuksena. Se antaa valmiuksia elää tässä yhteiskunnassa ihmisenä ja huippu-urheilijana, sanoo Rautakorpi.

Rautakorpi tietää, miten iso vaikutus valmentajalla voi olla urheilijalle myös muissa kuin suoraan urheiluun liittyvissä asioissa. Opiskelu ja muut asiat elämässä vaikuttavat myös tekemiseen kaukalossa, joten valmentajan ja pelaajan luottamussuhde on tärkeä.

– Koutsin rooli on moninainen ja urheilun johtamisessa vastuullisuus korostuu. Urheiluprosessin johtamisen lisäksi urheilijan kasvu ihmisenä ja keskustelut toisesta urasta nousevat aika ajoin esille. Mitä läheisemmin tunnet pelaajat, sitä useammin tulee isoja kysymyksiä yhdessä pohdittavaksi. Jääkiekossa valmentajalla on paljon valtaa pelaajaan ja sen mukana tulee iso vastuu. Valmentaja määrittää pelaajien peliajan ja roolittaa heitä oman näkemyksensä mukaan. Niillekin pelaajille, joista ei tule huippuammattilaista, on löydettävä oma rooli elämässä ja mahdollisesti ohjattava heitä uudelle uralle tai toiseen joukkueeseen, toteaa Rautakorpi.

Jääkiekkolehtorit auttavat pelaajia urheilun ja opintojen yhteensovittamisessa

Jääkiekko on laji, jossa kansallisella huipulla ollaan usein jo toisen asteen opiskeluvuosina. Urheilun ja opintojen yhdistämisen haasteet liittyvät useimmiten juuri ammattimaisen harjoittelun ja opintojen yhdistämiseen niin, ettei urheilu automaattisesti ole kärsivä osapuoli. Kaksoisuratyötä tehdäänkin lajissa Suomen oloissa poikkeuksellisella tavalla. Suurimmissa urheiluakatemioissa toimii nk. jääkiekkolehtori, joka yhdessä koulun oppilaanohjaajan kanssa esimerkiksi suunnittelee pelaajille erilaisia etäopiskelumahdollisuuksia.

– Jääkiekkolehtori auttaa pelaajia urheilun ja opiskelun yhteensovittamisessa. Yhteistyössä opojen kanssa on syntynyt hyviä räätälöityjä malleja ja opintomoduuleja, joita pelaajat ovat suorittaneet etäopiskellen leiri- ja kisamatkoilla, kertoo Rautakorpi.

– Jääkiekossa toimii myös pelaajayhdistys, joka on yhteistyössä koulujen kanssa rakentanut erilaisia pelaajille suunnattuja koulutuksia. Yhdistys neuvoo myös esimerkiksi sijoitusasioissa, kun pelaaja haluaa sijoittaa uransa aikana ansaitsemiaan tuloja ja näin turvata tulevaisuuttaan, hän lisää.

Enemmän suoria opintopolkuja korkea-asteelle

Urheilu-ura on itsessään arvokas valinta, joka valmistaa myös seuraavalle uralle. Rautakorpi kritisoi ajatusta, että urheilijan pitäisi samaan aikaan pyrkiä huipputuloksiin sekä urheilussa että opinnoissa.

– Meillä on edelleen liikaa sellaista ajattelua, että pitäisi olla huippu-urheilija ja korkeakoulututkinto. Onneksi nykyisin osataan yhä enemmän ajatella niin, että voidaan keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Urheilijoilla on aika, jolloin urheillaan, panostetaan siihen ja siinä samalla valmistaudutaan urheilu-uran jälkeiseen aikaan.

– Onneksi opinnoissakin on nykyisin jo enemmän joustavuutta varsinkin toisella asteella. Korkeakoulutasolla meillä on vielä paljon kehitettävää. Toki opiskella voi vaikka avoimessa korkeakoulussa, mutta suoria opintopolkuja urheilijoille on vielä vähän. Jatkuvasti kehittyvä urheiluakatemiajärjestelmä antaa myös mahdollisuuksia harjoittaa huippu-urheilua ja hoitaa samalla opiskeluja, Rautakorpi toteaa.

Pelaajauran jälkeen uudelle uralle

Rautakorpi on nähnyt oman lajinsa parissa monenlaisia tapoja valmistautua urheilu-uran jälkeiselle uralle.

– Osa hakeutuu jääkiekon pariin esimerkiksi valmennustehtäviin, kun taas toinen haluaa mahdollisimman kauas lajista. Joku tekee ehkä hetken jotain muuta, mutta palaa lajin pariin. Tarinoita löytyy laidasta laitaan.

– Epävarmuus jatkosta saattaa näkyä myös kaukalossa ja usein pelaajista huomaakin, kun päätös seuraavasta siirrosta on tehty. Silloin peliin palaa myös usko ja tekemisen into. Siksi urasiirtymävaihe on tärkeä ja valmentajallekin iso juttu. On löydettävä viisas ja oikea hetki asian läpikäymiseen urheilijan kanssa.

 

Tästä ja muista aiheista keskustellaan lisää Olympiakomitean, Tampereen urheiluakatemian, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämässä kaksoisuraseminaarissa 17.9.2020. Tutustu seminaarin ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan. Lisätietoja täällä: https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/urheiluakatemiaohjelma/urheiluakatemiaohjelman-tapahtumat/

 

Lue lisää aiheesta