Osaaminen näkyväksi – omat kokemukset tärkeitä asiantuntemuksen kehittymisessä

Huippuvaiheen kaksoisuraseminaarissa Tampereella oltiin osaamisen kehittymisen äärellä. Aiheeseen syvennyttiin teoreettisen viitekehyksen ja näyttelijän ammatin kautta. Kaksoisuraa pohdittiin myös urheilijan ja valmentajan näkökulmasta.

Tampereen yliopiston dosentti Jyri Linden johdatteli kaksoisuraseminaarin aiheeseen mielikuvalla urheilijan selkärepusta ja sen sisältämistä eväistä. Hän kuvasi esimerkiksi asiantuntijuuden kehittymistä erilaisissa olosuhteissa.

– Oppiminen tapahtuu tietyssä ympäristössä ja olosuhteissa ja sen siirtäminen toiseen ympäristöön on usein hankalaa. Ihminen ei ehkä itsekään löydä yhteyksiä, miten osaamista voisi toteuttaa toisessa ympäristössä.

Linden kertoo myös, että koulutuksen kautta opitaan usein määrittelemään omia rajojaan, mutta ennakkouskomukset vaikuttavat omiin käsityksiin, samoin kuin ulkopuolelta tulevat, kulttuuriset seikat.

– Ihmisen ajatteluun sekä teoreettisen ja kokemuksellisen tiedon yhdistämiseen vaikuttavat myös biologiset suojamekanismit, jotka voivat jäädä päälle. Ihminen löytää helposti paljon ajatuksia, miksi omaa ajattelua ei voisi muuttaa. Reflektion näkökulmasta on tärkeää, ettei omaa osaamistaan tai itseään arvioi sen mukaan, mitä ulkopuolelta, esimerkiksi mediasta, tulee, hän sanoo.

Lindenin mukaan nuoren urheilijan suhdetta koulutukseen ja työhön ja sitä kautta asiantuntemuksen kehittymiseen voi tarkastella myös sukupolvikokemuksena. Samanlainen sosiaalinen, kulttuurinen ja historiallinen ympäristö yhdistää tietyn ikäryhmän ihmisiä. Asioiden välillä vallitsevat jännitykset näkyvät entistä selvemmin. Toisaalta halutaan rakenteita ja ohjausta, toisaalta halutaan ratkaista asioita itse. Identiteetin etsimisessä vastakkain ovat tarve kuulua joukkoon tai vastaavasti erottautua.

– Ei ole olemassa yhtä oikeata vaihtoehtoa myöskään siihen, miten voisi yhdistää kiinnostavia asioita elämässä. Osaamisen hahmottamisen ytimessä on merkityksellisyyden rakentaminen asioille.

– Urheilun tuoma kokemus on myös enemmän avattava oman elämäntarinan valossa. Asioiden jäsentyminen omien kokemusten kautta auttaa uuden oppimisessa. Sama pätee niin työelämään kuin koulutukseenkin, hän toteaa

Näyttelijä on vuorovaikutustaitojen asiantuntija

Tampereen kaupungin tapahtumajohtaja, näyttelijänä tunnetuksi tullut Perttu Pesä on samoilla linjoilla elämänkokemuksen hyödyntämisestä osaamisen kehittymisessä. Hän kuvasi omia monipuolisia vaiheitaan ja totesi, että jokaisesta on ollut hyötyä ja hän on oppinut kaikesta kokemastaan. Omaa näyttelijänkoulutustaan hän on hyödyntänyt mm. kouluttamalla ja toteaa, että näyttelijä on mm. vuorovaikutustaitojen asiantuntija.

Pesä kannustaa myös luottamaan itseensä tilanteessa, jossa on itsestään epävarma, mutta valmis kasvamaan. Oman tien valitseminen voi aluksi sulkea enemmän ovia kuin avata niitä, mutta silti se usein kannattaa.

– Elämässä on risteyksiä, joissa tehdään päätöksiä. Voit valita menetkö turvallista reittiä vai valitsetko toisin. Kaikki päätökset, hyvät tai huonot, vievät elämää eteenpäin. Paras vinkkini teille on, että käytä aikaa ja mieti mitä olet oppinut. Kerro se muille ja analysoi sitä.

Pesä lopettaa muutamaan elämänohjeeseen ja painottaa itsensä kehittämistä.

– Tunnista vahvuutesi. Mistä olet kiinnostunut? Mikä on asia, jonka hallitset? Onko sinulla tietoa ja osaamista? Kehitä itseäsi ja opi. Tunnista oppimaasi joka päivä. Opettele tunnistamaan sisäistä perimääsi. Käytä aikaa asioiden miettimiseen. Se on luovuuden peruslähtökohta.

Perttu Pesän teesit

Kalle Järvilehdosta lukuvuoden opiskelijaurheilija

Kaksoisuraseminaarissa palkittiin lukuvuoden 2019-2020 opiskelijaurheilijana lumilautailija Kalle Järvilehto (artikkelin kuvassa).  Hän opiskelee toista vuotta Kajaanin ammattikorkeakoulussa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan alalla. Urheilijan polkunsa hän on aloittanut Vuokatti-Rukan urheiluakatemiassa jo yläkoululeirityksestä jatkuen Sotkamon urheilulukion ja Kainuun Prikaatissa suoritetun varusmiespalveluksen kautta Kajaanin ammattikorkeakouluun. Järvilehto on rakentanut yhdessä opinto-ohjaajan kanssa suunnitelman opintojensa etenemisestä urheilun ehdoilla. Hän pitää opiskelua urheilua tukevana ja näkee, että opinnot tuovat elämään sisältöä myös urheilun ulkopuolelta.

Järvilehto tavoittelee lähivuosina urheilussa paikkaa ja menestystä MM-kisoissa 2021 sekä Pekingin olympialaisissa 2022. Viime kaudelta hänellä on taskussaan kolme TOP 10 sijoitusta Maailmancupissa ja kuudes sija Eurooppa cupin Hollannin osakilpailussa. Järvilehto on edustanut Suomea myös Peyongchangin olympialaisissa 2018.

Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman raati perusteli valintaa toteamalla, että Järvilehto on onnistuneesti toteuttanut kaksoisuraa yhdistäen urheilun ja opiskelun yksilöllisillä ratkaisuilla. Hänellä on hyvä kaksoisurasuunnitelma ja hän onnistui hyödyntämään myös keväällä koronan aiheuttaman poikkeusajan opiskellen suunniteltua ahkerammin.

Lukuvuoden opiskelijaurheilija palkittiin 1000 euron opiskelustipendillä. Kalle Järvilehdon valintaa esitti Vuokatti-Ruka urheiluakatemia.

Vuoden opiskelijaurheilijan palkinto on jaettu vuodesta 2002 lähtien. Myöntäjänä toimi vuosina 2002-2014 Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) ja vuodesta 2015 alkaen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelma ja Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö.

Urheilijan kaksoisuraa menestyksekkäästi edistäneitä palkittiin

Seminaarissa huomioitiin kunniamaininnalla myös kaksi henkilöä, jotka ovat ansiokkaasti edistäneet urheilijan kaksoisuraa omalla alueellaan:

Elli Hämäläinen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun suunnittelija, on viime vuosina tehnyt Aalto-yliopiston sisällä ansiokasta työtä urheilijoiden kaksoisuran eteen ja vetänyt Urhea-tiimiä, johon ovat kuuluneet viiden eri korkeakoulun Urhea-koordinaattorit. Hämäläinen on rakentanut heidän kanssaan Urhea-urheilijoille kaksi 3 opintopisteen kokonaisuutta ja hankkinut siihen kauppakorkeakoulusta valvovan dekaanin. Samaan aikaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on mahdollistanut 14 opiskelijalle sisäänpääsyn erityisperustein urheilun ollen yksi peruste.

Juha ”Julle” Hämäläinen, pitkän linjan lentopallovalmentaja, joka jäi eläkkeelle kesän aikana. Hän on tehnyt merkittävän työuran ammatillisen koulutuksen ja urheilun yhdistämisessä valtakunnallisesti sekä paikallisesti toimien ammattioppilaitos Tredun urheilukoordinaattorina. Hämäläinen on ollut rakentamassa urheiluoppilaitosjärjestelmää ammatilliseen koulutukseen urheilulukioiden rinnalle.

Julle Hämäläinen

Huippuvaiheen kaksoisuraseminaari järjestettiin tänä vuonna Tampereella. Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelma yhteistyössä Tampereen urheiluakatemian, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Seminaari oli samalla osa kansainvälistä opiskelijaurheilun teemapäivää (International Day of University Sport).