Mentorointi syvensi johtamiskoulutuksen antia: ”Mentorointi on uniikki työkalu”

– Mentorointi täydensi hyvin koulutusta. Lähijaksot ovat kuitenkin sellaisia täyttä tavaraa: intensiivisiä ja asiapitoisia. Mentorin kanssa pääsin keskustelemaan myös fiiliksistä, joita asiat herättävät. Mentorointi on ollut hyvä lisä ja tuki lähijaksoille. Se tuo tiettyä sisältöä myös jaksojen väliin. Ei ollenkaan huono! Sini Rönnqvist kertoo.

Lentopalloliiton aluepäällikkönä työskentelevä Rönnqvist on juuri syyskuun alussa päättänyt vuodenmittaisen matkansa Johtaa kuin nainen -koulutusohjelman mukana. Koulutuksessa jokaiselle osallistujalle tarjotaan mahdollisuutta mentorointiin osallistujan omien toiveiden pohjalta. Viidestä lähijaksosta, välitehtävistä ja mentoroinnista koostuvalla koulutusohjelmalla halutaan kannustaa lisää naisia hakeutumaan urheilun ja liikunnan johtotehtäviin kansalliselle ja kansainväliselle tasolle.

Rönnqvistin mentori löytyi läheltä. Nykyään Olympiakomitean seuratoimintajohtajana työskentelevällä Jaana Laurilalla on pitkä tausta lentopallosta niin pelaajana kuin Lentopalloliiton pitkäaikaisena hallintopäällikkönä.

Laurila tunnustautuu vahvaksi mentoroinnin puolestapuhujaksi niin ammatillisessa ympäristössä kuin myös elämässä yleensä.

– Minulle mentoroinnissa luottamus on tärkeää. Molemmilla pitää olla todella turvallinen tunneympäristö. Asiat ovat tietysti kahdenkeskisiä, ja on voitava aika avoimestikin puhua kipukohdista tai kokemuksista luottamuksella. Siinä kun natsaa toisen ihmisen kanssa, niin se matka voi olla todella antoisa molemmin puolin.

Rönnqvist muistuttaa, että mentoroinnissa ei jaaritella samoja johtamisteesejä tapaamisesta toiseen.

– Mentorointi on uniikki työkalu ja se muotoutuu siitä, keitä aktori ja mentori ovat. Aiheet voivat aaltoilla, mutta sitten löydetään se helmi, johon halutaan panostaa.

Luovuutta yhteydenpitoon

Laurila oli itse aiemmin ollut aktorina eli mentoroitavana Nordic International Leadership Education (NILE) -koulutuksen myötä. Oma kokemus mentoroinnista oli positiivinen ja sitä kautta mentorin roolikin kiinnosti.

– Sini haluisi edistää omaa ammatillista kasvuaan ja kehitystään, ja minä halusin lähteä tukemaan häntä siinä. Odotin itse, että pystynkö jeesaamaan itseä vähän nuorempaa, tavoitteellista ihmistä eteenpäin ja antamaan jotain.

Laurila ja Rönnqvist tapasivat mentoroinnin tiimoilta ensimmäisen kerran Johtaa kuin nainen -lähijaksolla, jonne kaikkien osallistujien mentorit oli kutsuttu mukaan. Koska molemmat tunsivat toisensa jo etukäteen, ei mentorointiakaan tarvinnut aloittaa aivan alusta tutustumalla toiseen.

– Pääsimme varmaan pureutumaan nopeammin sinne pintaa syvemmälle, mikä oli meille etu. Lähdimme katsomaan sitä, missä ollaan nyt ja mitä tavoitteita asetetaan eteenpäin ja mitä haluan tulevaisuudelta ja miettimään sitä, miten Jaana pystyy tukemaan minua tämän mentorointiprosessin aikana. Kirjasimme suuntaviivoja ylös, mutta annoimme myös mahdollisuuden elää siinä hetkessä, Rönnqvist muistelee.

– Alussa keskustelimme Sinin urakehityksen ajatuksista ja tavoitteista. Aihe ohjasi heti suuntaa ja se vahvistui vain koronan tuomien haasteiden myötä. Me molemmat koimme samoihin aikoihin lomautukset ja YT:t ja me elimme sitä rintarinnan. Silloin ihminen miettii paljon työllistymistä ja tulevaisuutta, Laurila kertoo.

Kahden eri kaupungeissa asuvan aikataulujen ja arjen yhteensovittaminen ei aina ollut helppoa, ja yhteisten mentorointihetkien löytämisessä oli oltava luova.

– Kahden kiireisen ihmisen aikatauluilla oli usein helpompi napata se videopuhelu, Teams tai Zoom ja lähteä siitä liikkeelle – tai laittaa vaikka Whatsappissa ääniviesti. Keinoja on monia ja me totesimme, että tällä saimme hyvää tulosta aikaan. Vaihdoimme myös sähköposteja, kun oli tarve saada sparria johonkin kirjallisesti, Rönnqvist kertoo.

– On myös oltava avoin sille, että millä eri keinoin pystyy olemaan yhteyksissä, jos ei aina pysty olemaan livenä, Rönnqvist jatkaa.

Laurila muistuttaa, että mentoroinnissa on todella tärkeää kunnioittaa molempien aikataulua ja löytää luovia ratkaisuja.

– Käytimme paljon Whatsappia ja ääniviestejä sparrauksessa. On oltava luova ja rakennettava sitä yhteyttä. Kyllä me varmaan viisi tai kuusi nettipohjaista palaveria on yhdessä pidetty.

Mentoroinnista hyötyvät molemmat

– Prosessi antaa ja ottaa puolin ja toisin. Myös aktori pystyy antamaan ajateltavaa mentorille eri asioista. Meillä on Jaanan kanssa tietynasteisesti samoja taustoja ja muuta, mutta 90-luvun lapsena joitain asioita katsoo hieman eri vinkkelistä. Vaikka Jaana ajatteleekin 2020-lukulaisesti, eikä mene vanhakantaisesti niin kuin ennenkin, niin sparrausta on tullut varmasti myös toiseen suuntaan, Rönnqvist kertoo.

Tulevaisuuden ja suuntaviivojen lisäksi Laurila ja Rönnqvist miettivät yhdessä myös konkreettisia tekoja.

– Päivitimme Sinin CV:n. Puhuimme paljon LinkedInin ja somen käytöstä, ja jopa jollain tasolla myös henkilöbrändin vahvistamisesta ja luomisesta, sekä omien ajatusten ja mielipiteiden ulostuonnista modernein kanavin. Me molemmat otatimme ammattikuvaajalla kesällä meistä kuvaukset. Lähdimme aika rohkeasti miettimään millaisina me haluamme näyttäytyä.

Laurila haluaakin kannustaa kaikkia koulutuksessa olleita lähtemään mentoriksi pyydettäessä tai jopa pyrkiä mentoriksi.

– Kun juttelee toisen kanssa ammatillisista asioista, jotka usein liittyvät arvoihin ja toimintatapoihin, ne hetket vahvistavat sitä, miten minä itsekin haluan mennä eteenpäin.

– Mentorointi on tosi ihmisläheistä ja henkilökohtaista. Silloin, kun se on henkilökohtaista, se on merkityksellisempää ja tärkeämpää, ja siihen sitoutuu eri tavalla. Mentoroinnista saa tosi paljon itsekin, kun sitoutuu, Laurila summaa.

Suomen Olympiakomiteassa on parhaillaan käynnissä kaksi johtajuuteen liittyvää koulutushanketta. Molempien koulutusten tavoitteena on vahvistaa liikunnan ja urheilun parissa toimivien naisten johtamisosaamista sekä kannustaa heitä hakeutumaan urheilun johtotehtäviin.

Johtaa kuin nainen -koulutuksen kohderyhmänä ovat liikunnan ja urheilun kansallisiin tai kansainvälisiin johtotehtäviin tähtäävät. Hanketta rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö. Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -koulutuksen kohderyhmänä ovat seura- ja aluetason toimijat. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on myöntänyt hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen.