Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
07.10.2020 | Olympiakomitea

Liikkujan polku -verkoston vaalivaikuttaminen vahvistuu kohti kevättä

Verkoston webinaarissa 30. syyskuuta liikunnan yhteisiä vaaliteemoja syvennettiin parhaiden asiantuntijoiden avulla. Myös vaikuttamisviestintään saatiin inspiroivia ideoita.

Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson toivotti reilut 60 osallistujaa tervetulleiksi Vaikuttamisen teemaryhmän kuljettajan ominaisuudessa. Hän totesi vaalien muodostuneen vuosien aikana vaikuttamistyön selkärangaksi.

– Ensi vuoden kuntavaaliteemojen valintaa voi kuvata järjestödemokratian esimerkkitapaukseksi. Erittäin tärkeitä teemoja oli yli 20, joista äänestyksen jälkeen päädyttiin neljään keskeisimpään.

Teemoja ovat Liikunnan edistämisen kirjaaminen kunnan hyvinvointityön strategiseksi painopisteeksi, Yhdistys- ja seuratoiminnan elinvoimaisuus, Laadukas liikuntaneuvonnan palveluketju ja Lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen.

Vaalivaikuttamisen tueksi löytyy materiaaleja Liikkujan polku: kuntavaalit 2021 sivustolta. Ne ovat kaikkien avoimesti hyödynnettävissä joko sellaisenaan, osina tai omaan toimintaan muokattuna. Jokaisen teeman ydinkohdat löytyvät Miten ja Miksi -tiivistelmästä, jota täydentää laajempi 2-5 sivun taustoittava materiaali.

Erityisasiantuntija Karoliina Ketola esitteli teemat lyhyesti, jonka jälkeen asiantuntija-sparraajat antoivat niihin oman näkökulmansa ja syvensivät yhteistä ymmärrystä.

1.Liikunnan, liikkumisen ja ulkoilun edistäminen kirjataan kunnan hyvinvointityön strategiseksi painopisteeksi (kattoteema)

Teeman sparraajana toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Timo Ståhl. Hän kuvasi teeman painoarvoa ehdottamalla, että hyvinvointityön sijaan voitaisiin puhua kunnan elinvoimaisuuden ylläpitämisen strategisista painopisteistä.

Liikunnan strategista asemaa kunnissa hän avasi keväällä TEAviisariin kerätyn tiedon avulla. Esimerkiksi kuluvan valtuustokauden aikana 85 prosenttia kunnista on sisällyttänyt liikunnan edistämisen kuntastrategiaansa. Kuntalaisten todellisesta liikunta-aktiivisuudesta kerrotaan puolestaan vain 68 prosentissa kuntien hyvinvointikertomuksista.

– Hyvinvointikertomus toimii myös tulevaisuuden suunnittelun asiankirjana, joten siinä näen parantamisen varaa.

Hän nosti esiin myös liikuntasuunnitelmien tai liikunnan kehittämisen ohjelmien puuttumisen kokonaan lähinnä pienemmistä kunnista sekä liikkumisvaikutusten ennakkoarvioinnin vähäisyyden.

– On hyvä muistaa, että liikunnan näkyminen keskeisissä kunnan kirjauksissa ei vielä takaa sen todentumista. Esimerkiksi konkreettisia toimia luontoliikunnan, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi on tehnyt vain noin puolet niistä kunnista, jotka ilmoittivat laatineensa poikkihallinnollisen liikkumisohjelman. Yhä enemmän huomiota tarvitaan toimeenpanoon, Ståhl painotti.

2. Elinvoima seura- ja yhdistystoiminnassa

Teemaa sparrasi Hämeen Liikunnan ja Urheilun aluejohtaja Ari Koskinen. Hän nosti esiin kolme erilaista lähestymistapaa liikuntakulttuuriin; liikuntakasvatus, liikunta ja kansanterveystyö sekä perinteinen urheilun näkökulma.

– Kuntapäättäjien tulisi ymmärtää, tuetaanko kansalaistoimintaa, jolla on itseisarvo ja joka tuottaa palveluja itse valitsemallaan tavalla vai toimitaanko ns. ostopalvelusopimuksella, jolloin kunnat päättävät itse tarvitsemistaan palveluista. Niillä on merkittävä ero, joka heijastuu myös rahalliseen tukeen.

Elinvoimaisuutta edistävä tuki on toki paljon muutakin kuin rahallista. Se voi olla kunnan ja yhdistysten suunnitelmallisen yhteistoiminnan ja olosuhteiden mahdollistamista, jotka rikastavat eri tavoin paikallista osaamista ja osallisuutta. Koskinen toteaakin ´positiivisen syrjinnän´ eli positiivisen erityiskohtelun olevan kunnalle hyvä peruste vaikkapa tilojen antamiseksi toiminnalle ilmaiseksi tai edullisemmin.

3. Laadukas liikuntaneuvonnan palveluketju ja sujuva yhteistyö seurojen ja yhdistysten kanssa

Lii­kun­taneuvonnan pal­ve­lu­ket­jul­la tar­koi­te­taan kun­nan eri toi­mi­ja­ta­ho­jen saumatonta yh­teis­työ­tä, jonka tavoitteena on saada terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän liikkuvat liikunnallisen elämäntavan pariin. Liikkuva aikuinen -ohjelman kehittämispäällikkö Sari Kivimäki sparrasi teemaa webinaarissa näin:

– Liikuntaneuvonnan palveluketjua toteutetaan tällä hetkellä noin puolessa Suomen kunnista. Keskeistä on integroida paikallista seura- ja yhdistystoiminnan osaamista osaksi palvelua. Matalan kynnyksen liikunnan toteuttamisessa liikunta- ja urheiluseuroilla on palveluketjussa oma tärkeä rooli.

– Toiminta monipuolistaa kunnan palveluja ja myös seurat hyötyvät siitä. Ne saavat toiminnalleen kunnan tuen, näkyvyyttä, uusia jäseniä ja niiden osaaminen vahvistuu. Ilman seuroja ja yhdistyksiä ei ole laadukasta palveluketjua! hän kiteytti vaaliteeman valmiiksi sloganiksi.

4. Lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen varhaiskasvatuksessa, koulussa ja opiskelussa

Ohjelmajohtaja Antti Blom Opetushallituksesta perusteli teeman tärkeyttä toteamalla, että lasten ja nuorten kohdalla varastoon ei voi työtä tehdä, uusia ikäluokkia kasvaa jatkuvasti.

– Tällä hetkellä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseen vankat perustelut löytyvät hallitusohjelmasta. Tavoitteena on, että liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ikäryhmissä. Toteutuksen välineenä on kolme ohjelmaa; Liikkuva varhaiskasvatus, perusopetuksen Liikkuva koulu sekä toisen asteen ja korkeakoulujen Liikkuva opiskelu. Tavoitteena on, että kaikki Suomen kunnat olisivat mukana toteuttamassa ohjelmia. Kunnat voivat seurata yksiköiden, koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin kehittymistä nykytilan arviointi -työkalun kautta.

Valtakunnallisten ohjelmien rinnalle on tulossa Harrastamisen Suomen malli. Sen päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen mahdollistamalla jokaiselle kouluikäiselle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallin jalkauttamista on tarkoitus edistää vuosittaisella valtionavustuksella. Käytännön toteutuksessa seurat ja yhdistykset ovat tärkeä kumppani.

 

Lisätietoja:

Liikkujan polku -verkoston kuntavaalit 2021 -sivu

Liikkujan polku -verkosto on Olympiakomitean koordinoima avoin kohtaamispaikka, jonka tavoitteena on tuottaa käytännön ratkaisuja ja vaikuttaa liikkumisen edellytyksiin, jotta mahdollisimman moni liikkuisi itselleen sopivalla tavalla ja voisi hyvin.

Lue lisää aiheesta