Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
07.10.2020 | Olympiakomitea

Vinkkejä kuntavaikuttamiseen

Mitä, koska ja miten? -vaaliwebinaarissa vaikuttamistyötä sparrasi monen tulokulman kautta Anne-Mari Jussila, joka toimii Tampereella hallinto- ja kehitysjohtajana, kaupunginvaltuutettuna ja liikunta- ja terveysjärjestöjen luottamushenkilönä.

Lähtökohtaisesti Jussila painotti kuntavaaleissa paikallisuuden suurta merkityksellisyyttä, politiikka näyttäytyy kaikista vaaleista eniten henkilö- kuin puoluevaalina.

Mitä?

Vaikuttavien sisältöjen valitsemisessa hän suositteli ”mieluummin vähän kuin paljon asiaa”. Kaksi vahvaa kärkiteemaa on jo riittävästi.

Kuntakohtaisia taustamateriaaleja vaikuttamistyön tueksi löytyy todella paljon; kaupungin tai kunnan strategia-asiakirjat, hyvinvointikertomukset, pormestariohjelma (Tampereella), palvelusektoreittain vuosittain tehtävä palvelu- ja vuosisuunnitelma sekä lisäksi vielä puolueiden kuntavaaliohjelmat.

– Vaikuttavuuden esittämiseksi liikuntaväeltä puuttuu usein sekä työkaluja että osittain myös osaamista. Omat kotiläksyt pitää tehdä hyvin ja samalla pitää opetella konkretisoimaan omaa viestiä päättäjille, Jussila toteaa.

Koska?

Jussila vertaa vaikuttamistyötä maratoniin ja perää liikuntaväeltä vahvaa ja jatkuvaa kuulumista.

– Kuntapolitiikan nelivuotissykli kannattaa ehdottomasti tiedostaa, mutta vaikka vaikuttamisesta puhutaan erityisesti vaalivuosina, työtä pitää tehdä koko ajan. Esimerkiksi budjetin valmistelu, joka linkittyy palvelu- ja vuosisuunnitelmaan, ajoittuu karkeasti joka vuosi huhti-lokakuuhun. Silloin pitää olla hereillä kaikilla olemassa olevilla viesteillä.

– Lisäksi tulee tunnistaa vaikuttamisen h-hetket. Tärkeä vaalivuoden vaikuttamistyö puolueiden suuntaan tulee aloittaa jo vaaleja edeltävänä vuonna.

Miten?

– Monipuolisesti! Vaikuttajaviestintää tulisi toteuttaa hyvinkin innovatiivisesti ja rohkeasti. Seurakentästä olisi hyvä löytää erilaisia osaajia, kuten kirjoittajia ja verkostoitujia, yhteisen viestin taakse.

– Suuremmilla paikkakunnilla haasteeksi voi tulla seurakentän laajuus, mutta silti on suositeltavaa pyrkiä tekemään vaikuttamistyötä yhteistyönä. Se säästää kaikkien aikaa, lisää viestin painoarvoa ja on yhteisöllinen positiivinen viesti liikunnan kentältä.

– Todella merkityksellistä on myös luoda henkilökohtaisia kontakteja päättäjiin. Ja toki tarvitaan myös henkilöitä, jotka ovat innostuneita asettumaan itse ehdolle liikunta-alan puolesta puhujiksi.

– Tärkeää on myös erilaisten pöytäkuntien kontaktoiminen. Esimerkiksi Tampereella Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry järjestää kerran vuodessa opiskelijayhteistyönä mocktail-tilaisuuden ennen valtuuston kokousta. Samalla he kertovat ajankohtaisia kuulumisiaan järjestökentältä. Sivistys- ja kulttuurilautakunnassa sen sijaan näkee esimerkiksi valtuutettujen pöydille jaettuja kulttuuriväen kutsuja tai flyereita. Liikunnan puolelta näen vastaavaa vielä valitettavan harvoin.

– Aivan ehdottomasti kannattaa myös kontaktoida ne vastuupoliitikot ja virkamiehet, joiden hallinnonalaan omat sisällöt liittyvät. Kutsukaa eri tason päättäjiä tapahtumiin ja kertokaa toiminnastanne, kannustaa Jussila. Me valtuutetut ollaan ihmisiä, meitä saa ja pitää tavata!

Omasta vaikuttajan matkasta opittua:

  • Ole aktiivinen.
  • Verkostoidu.
  • Rohkeus ja uteliaisuus kannattaa.
  • Ajattele boxin ulkopuolelta.
  • Ole valmis oppimaan uutta – kuuntele arjen tekijöitä, tutustu taustamateriaaleihin.
  • Avaa suusi, mutta älä jätä asioita vain puheen tasolle, löydä vaikuttamisen väylät.
  • Edistä ennen kaikkea asioita.
  • Ajantasaisuus on tärkeää! Kestävä kehitys, korona, väestön ikääntyminen…
  • Hyödynnä kaikki viestintäkanavat monipuolisesti.
  • Hyväksy 75 % suoritus ja myös epäonnistumiset.
  • Älä lannistu – vaikuttamistyö on pitkänmatkan juoksua!

Jussilan motto elämässä on: ”Eteenpäin, sano mummo lumessa.”

 

Hyödynnä Liikkujan polku -verkoston vaikuttavuustyön materiaaleja:

Opas vaikuttavuuden arviointiin, J. Heikkala & A. Pelto-Huikko

Vaikutusketju (lyhyt)

Vaikuttavuusketju (pitkä)

Lue lisää aiheesta