Hiilineutraali Honka – seurakentän askel kohti kestävyyttä 

Urheilun ympäristövastuuverkoston etätapaamisessa tutustuttiin koripalloseura Tapiolan Hongan uuteen kestävyyshankkeeseen. Hiilineutraali Honka -hanketta esitteli hankkeen puheenjohtaja Meri Löyttyniemi, seuran aktiivijäsen ja ex-maajoukkuepelaaja sekä kestävän kehityksen erityisasiantuntija Aalto-yliopistolta.

“Citius – Altius – Prudentius” – nopeammin, korkeammalle, kestävämmin!

Näiden ydinarvojen pohjalta otettiin suomalaisittain ja kansainvälisestikin katsottuna yksi merkittävä askel kohti kestävämpää urheiluseurakulttuuria. Perinteikkään espoolaisseuran Tapiolan Hongan aktiivijäsenet käärivät hihansa keväällä juuri ennen koronavirusepidemian alkutaivalta, ja käynnistivät kestävään toimintaan ja ympäristötietoisuuteen tähtäävän Hiilineutraali Honka -hankkeen.

1400-jäsenisen koripalloseuran toiminta keskittyy Tapiolan urheilupuistoon Honkahallille. Seuran henkilöstön ja jäsenten ympäristötietoisuuden kasvaessa rakasta seuratoimintaa alettiin katsoa kriittisin silmin. Mitä on tehtävä, jotta pelaaminen olisi mahdollista myös tulevaisuudessa?

– Ajattelimme, että nyt jos koskaan on hyvä aika aloittaa, toteaa Hiilineutraali Honka -hankkeen puheenjohtaja Meri Löyttyniemi.

Pyörät olivat pyörineet Espoossa jo aiemmin, mutta kevään ja kesän aikana kierrokset kasvoivat. Hanketta vetämään syntyi työryhmä, joka koostuu vapaaehtoisista seuran aktiivi-vanhemmista. 

Koronan sysäämä epävarmuus ravisteli myös tuoreen hankkeen etenemistä, mutta siitäkin huolimatta aika oli kypsä muutokselle. Hankkeen vastaanotto nimittäin yllätti positiivisesti sen vetäjät, ja se sai nopeasti vahvan tuen seuran sekä Honkahallin hallitukselta.

Tiivistettynä Hiilineutraalissa Hongassa tavoitellaan ekologisen kestävyyden lisäämistä ja hiilipäästöjen vähentämistä huomioiden myös kestävän kehityksen taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Konkreettisesti tämä näkyy muun muassa seuran toiminnan tämän hetken hiilijalanjäljen ja säästökohteiden selvittämisessä (treeni-, lieri-, turnaus- ja pelimatkat), rahoitusmahdollisuuksien haussa, eri yhteistyötahojen kartoittamisessa, lajittelun tehostamisessa Honkahallilla, varustekierrätyksen edistämisessä sekä kestävän liikkumisen ja paremman viestinnän tehostamisessa. Tapiolan urheilumiljöön merkkipaikoista

Honkahalli siirtyi elokuusta tuulisähkön käyttöön, ja lisäksi sen energiatehokkuutta on paranneltu led-valaistukseen siirtymisellä. Hankkeen myötä pyritään tarjoamaan myös seuran jäsenille ja joukkueille neuvoja hiilineutraalimpaan elämäntapaan. Tässä vaiheessa pelaajia perheineen muun muassa kannustetaan yhteistyökumppanin tarjoaman tuulisähkön käyttöönottoon, treenimatkojen liikkumiseen pyörällä, lajitteluun sekä vanhojen varusteiden myymiseen Hongan kirppiksellä.

Hongan kunnianhimoinen hanke on vasta alkutaipaleellaan, mutta se tunnustettiin urheilun ympäristövastuuverkostossa kansainvälisestikin vaikuttavaksi esimerkiksi. Miten Löyttyniemi neuvoisi seuraa, joka on vasta käynnistelemässä toiminnan edistämistä kestävämpään suuntaan? 

– Pitää olla useampikin henkilö tai taho, jotka ovat valmiita viemään tätä asiaa eteenpäin ja sanoittamaan se osaksi seuran omaa toimintaa. Ja pitää olla valmiina käärimään hihat, sillä eihän muuten asiat etene. Vaikka Honka on hyvin resursoitu seura, sekin on jatkuvasti aika tiukoilla, puhumattakaan koronan tuomista haasteista. Pitää löytää oikeat tyypit asiaa edistämään.

– Meillä on tietysti myös haasteita ja niitä tulee aina, mutta me keskitymme niihin toimiin, jotka ovat järkevästi haarukoitavissa. Kaikkea ei pystytä haalimaan, myöntää Löyttyniemi.

Tarkkaa vuosiarviota Hongan täydelle hiilineutraaliudelle ei vielä ole asetettu, sillä se vaatii Löyttyniemen mukaan vielä kokonaisuuden parempaa kartoittamista. 

– Hiilineutraalius-tavoitevuosi Hongalle on ajatuksena asettaa ensi talven aikana, kun meillä on tarkempi kokonaiskuva liikkumisen päästöistä. Honkahallin päästöt meillä on jo tiedossa.

Millä tavoin Hongan esimerkkiä saataisiin vietyä eteenpäin? Esimerkiksi harva seura pystyy suoraan vaikuttamaan käyttämiensä urheiluareenoiden ekologiseen kestävyyteen. Monet ympäristövastuuverkoston jäsenet painottivat, että kysymällä ja ottamalla asian puheeksi esimerkiksi tapahtumapaikkaa valitessa saadaan areenatoimijat heräämään. Seuroja ja tapahtumajärjestäjiä kannustettiin ottamaan kestävyysnäkökulmat hankintakriteereiksi ja vaatimaan tapahtumapaikoilta kestävämpää toimintaa.

– Kun tarpeeksi moni kysyy, niin asioita alkaa tapahtua.

Olympiakomitean kokoama urheilun ympäristövastuuverkosto on kaikille avoin ja sen toimintaan voi liittyä kaikki asian edistämisestä kiinnostuneet. Lokakuun alussa pidettyyn etätapaamiseen osallistui monipuolinen joukko järjestöjen, urheiluseurojen ja -tapahtumien edustajia sekä tutkimus- ja opiskelijajäseniä.

Linkki tapaamisen toiseen esimerkkiin: Jalkapalloperheessä vahva ympäristötietoisuus ja huoli omien toimien ympäristökuormasta (aukeaa uudessa ikkunassa)