Sovittelumalli tarjoaa tukea ja yhteisiä pelisääntöjä urheiluyhteisölle

Olympiakomiteassa viime keväänä hyväksytyn vastuullisuusohjelman tavoitteena on rakentaa entistä vastuullisempi ja turvallisempi urheiluyhteisö. Vastuullisuusohjelman myötä otettiin ensiaskeleet myös sovittelumallin rakentamisen parissa. Urheilu- ja harrastustoiminnan kentälle on kaivattu jo pitkään konkreettisia työkaluja ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi. Nyt tähän tarpeeseen vastaavaa sovittelumallia viedään urheiluyhteisön toimijoiden keskuuteen.

Olympiakomitean osaamisen kehittämisen johtaja Pekka Nikulainen on ollut mukana työstämässä sovittelumallia projektin alusta lähtien. Sovittelumalli on rakennettu yhdessä Helsingin yliopiston kanssa.

­– Törmäsin kaupungilla pitkään urheiluorganisaatioiden kehittäjänäkin toimineeseen Tapani Frantsiin. Hän mainitsi työstävänsä Helsingin yliopiston työyhteisösovittelun diplomakoulutusta Anna Soraisen ja Hanni Nevaksen kanssa. Kun keskustelu kääntyi myös omiin työtehtäviini vastuullisuusohjelman ja turvallisen toimintamallin kehittämisen parissa, virisi ajatus yhteistyöstä projektiemme tiimoilta.

Kohtaamisen jälkeen projekti sai tuulta alleen, kun seuratoiminnan asiantuntijat kokoontuivat Helsingin yliopiston työryhmän kanssa. Sovittelumallin päätavoitteeksi asetettiin laajan sovittelijaverkoston luominen, joka tarkoitus olisi toimia lähellä urheiluseuroja ja seuratoimijoita. Sovittelumallia saatetaan käytäntöön kolmen eri vaiheen kautta.

– Nyt mallia viedään eteenpäin alueiden ja lajiliittojen seurakehittäjien kanssa. Toisessa vaiheessa huomio puolestaan kohdistuu myös urheiluyhteisön ulkopuolisiin toimijoihin. Kolmannen vaiheen päämääräksi olemme asettaneet sovittelumallin viemisen laajemmin osaksi Tähtiseura-ohjelmaa ja seurakehittämistä.

Sovittelu on tullut osaksi useiden yhteiskunnan osa-alueiden toimintaa. Kouluissa ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi vertaissovittelua on hyödynnetty jo pitkään. Nikulainen näkee sovittelumallissa suurta potentiaalia urheilutoiminnan piirissä.

– Kaikessa inhimillisessä toiminnassa syntyy ristiriitoja. Sovittelumallin avulla tarjoamme urheilun parissa toimiville mallin, joka mahdollistaa haastaviin tilanteisiin puuttumisen jo varhaisessa vaiheessa. Tämä puolestaan edesauttaa sitä, etteivät tilanteet paisu sellaisiin mittasuhteisiin, joista niitä olisi mahdoton lähteä ratkaisemaan sovinnollisesti.

Keskeinen tavoite tarjota seuroille paremmat valmiudet ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi

Sovittelumallin lanseeraus tapahtui syyskuussa 2020. Tällöin sovittelumalli esiteltiin seurakehittäjille ensimmäistä kertaa. Sovittelumallikoulutuksen kaksiosainen työpajasarja käynnistettiin lokakuussa. Olympiakomitean seuratoiminnan asiantuntija Ulla Nykänen kertoo, että sovittelun tarpeen ovat tunnistaneet myös itse seurakehittäjät.

– Toiveita erilaisista vertaissovittelukoulutuksista on seurakehittäjien toimesta esitetty paljon. Sovittelua vaativia tilanteita löytyy niin seuran kehittämisprosesseista kuin arkisemmistakin tilanteista. Tällaisten tilanteiden selvittämiseksi kaivataan jonkinlaista tukea ja selkänojaa.

Nykänen kokee, että käynnistynyt sovittelukoulutuksen työpajasarja on antanut osviittaa siitä, mikä sovittelumallin rakennusprosessissa on ollut onnistunutta ja millaisia seikkoja olisi hyvä kehittää.

– Palaute koulutukseen osallistuneilta on ollut positiivista. Ajatus siitä, että urheiluyhteisössä olisi mukana sovitteluun erikoistuneita ihmisiä, on otettu vastaan todella hyvin.

Sovittelutoimintaa ohjaavat niin luottamuksellisuus, puolueettomuus kuin vuorovaikutteisuuskin. Sovittelijoiksi kouluttautuvat henkilöt saavat neuvoja siihen, miten esimerkiksi epäasialliseen käytökseen tai urheilun parissa tapahtuvaan häirintään on mahdollista puuttua. Sovittelutilanteita on luokiteltu eri tasoihin. Ensimmäisellä tasolla toimivat urheiluorganisaation sisäiset neutraalit vastuutahot, kun taas toisella tasolla sovittelusta voi vastata myös urheiluyhteisön ulkopuolinen sovittelija. Erittäin vaikeasti soviteltavat tilanteet luokitellaan mallin kolmannelle tasolle. Tällöin sovittelijana toimii urheiluorganisaation ulkopuolinen ammattisovittelija.

– Uskon, että sovittelumallin saadessa tunnettuutta ja jalansijaa urheiluyhteisössä, tulevat sen pelisäännöt urheilun parissa toimiville tutuiksi. Eri tasoisia sovittelutilanteita varmasti ilmenee tulevaisuudessakin, mutta mallin myötä valmius ongelmakohtien ratkaisemiseksi on mahdollista saada entistä paremmalle tasolle.

Urheiluseuroilta vaaditaan entistä enemmän – yhteiset linjat helpottaisivat arkea

Tampereen Pyrinnön urheilutoimenjohtaja Elisa Hakanen on ollut seuratoiminnassa mukana lähes 20 vuotta. Urheilutoimenjohtajan pestissä hän on työskennellyt vuodesta 2013. Kun Hakaselta kysytään sovittelun tarpeesta seuratoiminnan kentällä, tunnistaa hän ilmiön selkeästi.

– Ristiriitatilanteita saattaa syntyä esimerkiksi urheilijan polkuun liittyvissä odotuksissa. Matka harrastajasta huippu-urheilijaksi ei tapahdu hetkessä ja toisinaan tietynlainen maltti saattaa unohtua, kun halua ja intoa riittää. Ristiriitatilanteita saattaakin ilmetä tilanteissa, joissa seuran ja vanhemman näkemykset eivät kohtaa.

Hakanen kokee, että toisinaan urheilun huippu haluttaisiin saavuttaa sellaisessa vaiheessa, jossa tämä ei ole vielä ajankohtaista.

– Aina ei osata aivan erottaa sitä, milloin lapsi on vielä harrastajaikäinen ja milloin taas olisi järkevää puhua siirtymästä kilpaurheiluun. Koen, että urheiluseuran tärkein tehtävä on tarjota harrastajalle mahdollisimman pitkäaikainen suhde urheilun parissa. Toisilla tämä polku jatkuu aina huippu-urheilijaksi asti. Tähän maailmaan emme kuitenkaan halua urheilijoidemme kanssa kiirehtiä.

Hakanen kokee, että yhteiskunnallisen muutoksen myötä kiire ja vallitsevat aikapaineet ovat läsnä jatkuvasti. Lisäksi hän tunnistaa seurojen vaatimustason kasvun.

– Urheiluseuroilta vaaditaan tänä päivänä ihan äärettömän paljon ja yhteisille toimintamalleille on entistä suurempi tarve. Olisihan se mahtavaa, jos seuroilla olisi jokin kaikille yhteinen tapa ratkaista haastavat tilanteet.

Hakanen uskoo, että avoimelle toimintakulttuurille on seuratoimijoiden keskuudessa selkeä tarve. Tällaista toimintatapaa edistäville yhteisille ratkaisumalleille hän uskoo urheiluseurojen näyttävän varmaa vihreää valoa. Nikulaisen mukaan nyt onkin tärkeää kasvattaa sovittelumallin tunnettuutta yhä laajemmin urheiluyhteisössä.

– Avoimia koulutuksia on tulossa myös tulevana vuonna. Tässä vaiheessa prosessia on olennaista, että malli saa tunnettuutta urheiluyhteisössä ja saamme laajennettua sovittelijaverkostoa.

Lisätiedot:

Pekka Nikulainen

Johtaja, osaamisen kehittäminen

040 0387326