Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
14.12.2020 | Huippu-urheilu

Kestävyyslajien yhteisessä webinaarissa jaettiin osaamista ja uusinta tutkittua tietoa

Huippuosaajat meiltä ja maailmalta ruotivat nuorten kestävyysurheilijoiden harjoittelua ja korkean paikan harjoittelua webinaarissa, joka on osa kestävyyslajien yhteistyöhanketta. Hankkeessa on mukana 13 lajia, Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Helsingin Urheilulääkäriasema HULA sekä Pajulahden valmennuskeskus. Hankkeessa painotetaan osaamisen jakamisen kulttuuria ja yhteistyön lisäämistä lajien kesken. Lisäksi tavoitteena on selvittää ja tutkia suomalaista kestävyysharjoittelua ja sen tasoa kansainvälisesti sekä luoda malleja menestyksekkääseen harjoitteluun kestävyyslajeissa.

Webinaarin ensimmäisen päivän teemana oli nuorten kestävyysurheilijoiden harjoittelu ja toisena päivänä keskityttiin erityisesti korkean paikan harjoitteluun. Webinaariin ilmoittautuneita oli noin 250.

Aluksi ääneen pääsivät estejuoksija Topi Raitanen ja hänen valmentajansa Janne Ukonmaanaho, jotka avasivat Raitasen harjoittelun kolmea perusperiaatetta: kansainvälistä yhteistyötä, korkean paikan harjoittelua sekä nousujohteisuutta. Ukonmaanaho korosti, että valmentajalle tärkeintä on koko ajan keskustella ja käydä tuntemuksia läpi urheilijan kanssa ja tehdä niistä selkeitä johtopäätöksiä. Muu seuranta ja työkalut ovat hyvänä apuna harjoitusten kontrolloinnissa. Harjoittelun sisältö on koventunut vuosi vuodelta urheilijan kehittymisen myötä.

Topi Raitanen ja Janne Ukonmaanaho kertoivat Raitasen harjoittelusta.

Olympiakomitean valmennusosaamisen asiantuntija Kirsi Hämäläinen nosti puheenvuorossaan esille tutkimuksia nuorten valmennukseen liittyen. Lahjakkuuksien tunnistaminen puhuttaa nuorten urheilussa ja tuoreen tutkimuksen mukaan valmentaja usein tunnistaa lahjakkuuden intuition avulla.

– Mahdollisimman suuret ryhmät kannattaa pitää mukana pitkään, koska Roomaan on monta tietä. Maailman huipulle johtaneita yksilöllisiä tarinoita on paljon ja lahjakkuuksia voi jäädä tunnistamatta, jos valintoja tehdään liian aikaisin, Hämäläinen toteaa.

Hän korostaa puheessaan myös valmentajan keskeistä merkitystä ja toteaa, että on innostava ajatus, että yksikin hyvä valmentaja voi saada valtavan vaikutuksen aikaan.

Kansainvälistä näkökulmaa Ruotsista ja Yhdysvalloista

Kansainvälistä osaamista webinaariin toivat Sollefteån hiihtolukion valmentaja Per Nilsson Ruotsista ja USA:n Olympiakomitean johtava fysiologi Randall Wilber. Ruotsalaisessa urheilulukiojärjestelmässä huomioidaan yksilöllisyys ja jo valintavaiheessa on tärkeää kokonaisvaltaisuus, johon kuuluvat mm. testit ja tulokset, persoonallisuus ja motivaatio. Erona Suomeen ruotsalaisessa mallissa päävastuun valmennuksesta ottaa urheilulukion valmentaja, kun urheilija siirtyy oppilaitokseen. Hiihtolukion harjoittelussa on mukana paljon nopeusosioita tai vauhdikasta taitavaa hiihtoharjoittelua, vaikka aerobisen harjoittelun keskeinen merkitys onkin säilynyt samana jo 50 vuotta.

Nilsson nosti keskusteluun myös yhteiskunnan muutokset ja sen myötä lasten ja nuorten liian vähäisen liikunnan arjessa. Hän totesi, että vanhemmilla on suuri vastuu saada lapset liikkeelle, pelkät seuraharjoitukset muutaman kerran viikossa eivät riitä luomaan pohjaa huippu-urheilijaksi kasvamiselle.

Webinaarin toinen päivä keskittyi korkean paikan harjoitteluun, jossa Randall Wilber on maailman kokeneimpia asiantuntijoita. Isossa maassa on isot resurssit ja verkostot sekä paljon erilaisia kokemuksia myös tällä alueella. Hän keskittyi puheenvuorossaan myös kuormituksen ja palautumisen tasapainoon sekä USA:n olympiajoukkueen valmistautumiseen Tokion olympialaisiin. Kuten Suomessakin, myös Yhdysvalloissa on havaittu samoja haasteita Tokion erityisolosuhteiden suhteen. Onnistumisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat sopeutuminen kuumaan ja kosteaan ilmastoon sekä aikaeroon. Hän korosti, että sopeutuminen vaatii ennakointia ja sille on annettava tarpeeksi aikaa.

Korkeanpaikan harjoittelu Suomessa

Suomessa on historiaa nk. alppimajojen käytöstä jo 90-luvulta, mutta kestävyyslajien yhteistyön myötä aiheeseen on uudelleen alettu keskittyä. Koska vuoristoharjoitteluun sopivaa vuoristoa ei ole, on alppimajoja eli simuloituja vuoristo-olosuhteita alettu rakentaa asuinhuoneistoihin. Niitä löytyy jo Pajulahden urheiluopistolta ja lisäksi niitä valmistuu Vuokattiin vuodenvaihteessa sekä Helsinkiin ensi syksynä avautuvalle Urhea-kampukselle. Vuokatissa on myös käynnissä korkeanpaikan tutkimushanke, jossa tutkitaan korkeanpaikan harjoittelun yksilöllisiä vaikutuksia ja yksilökohtaisen sopeutumisen nopeutta. Hypoksiatelttoja on nykyään käytössään usealla suomalaisella huippu-urheilijalla.

Kokemuksistaan USA:n ampumahiihtomaajoukkueen valmentajana ja korkeapaikan harjoittelusta käytännössä kertoi ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentaja Jonne Kähkönen. Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan toimintamallia alusti Olli Ohtonen ja Helsingin Urheilulääkäriaseman Juha Peltonen tarjosi tuoreinta tietoa suomalaisesta korkeanpaikan harjoittelusta.

Kotimaista osaamista ja tietotaitoa kertymässä

Huippu-urheiluyksikön Olli-Pekka Kärkkäinen oli tyytyväinen webinaarin antiin ja runsaaseen osanottoon.

– Seminaari kannatti ehdottomasti järjestää, vaikka ei voitukaan tavata kasvokkain. Korkeanpaikan harjoittelu selvästi kiinnostaa myös muita kuin kestävyyslajeja, linjoilla oli paljon muitakin kuin perinteisten kestävyyslajien edustajia. Saimme hienosti vietyä yhteistä asiaa eteenpäin. Päivän aikana nousi myös vahvasti ajatus, että hypoksia ei ole oikotie mihinkään, mutta oikein käytettynä sillä saadaan huipulle vievät viimeiset tärkeät askelet otettua. Tärkeätä on osata käyttää sitä oikein ja kontrolloidusti ja siihen on Suomessakin kertymässä hieno osaamisvaranto.

– Lisäksi ensimmäisen päivän teemasta nousi vahvasti ajatus, ettei liian nuorena pidä lukkiutua lajivalintaan ja liian eriytyneeseen harjoitteluun. Kaikki kerrotut esimerkit osoittivat, että monipuolisuus kannattaa ja parantaa valmiuksia suorituskykyiseen urheilu-uraan aikuisena, Kärkkäinen kiteyttää.

Webinaarin esityksiin voit tutustua täällä: www.kestavyys.fi