Huippu-urheilijan valmennus on tiedolla johtamista

Suomen Olympiakomitea on käynnistänyt yhteistyön TietoEVRY:n kanssa huippu-urheilun kilpailukyvyn varmistamiseksi. TietoEVRY:n kehittämä data-alusta kertoo valmentajalle reaaliajassa, mikä on urheilijan kunto ja vireystila. TietoEVRYn 360° Training and Wellbeing -pohjaiseen tuotteeseen perustuva räätälöity sovellus auttaa sekä valmentajaa että urheilijaa optimoimaan jokaisen harjoituksen niin, että se sopii parhaiten päivän vireystilaan.

Järjestelmähanke käynnistyi vuonna 2018 Olympiakomitean tekemästä esiselvityksestä. Selvitys osoitti, että Suomen huippu-urheilulla on käytössään useita toisistaan riippumattomia tietojärjestelmiä.

– Kun esimerkiksi urheiluopistojen valmennuskeskuksessa testataan urheilijoita, sillä on useita erilaisia järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Tieto jää opiston haltuun eikä se ole yleisesti käytössä. Samoin, kun urheilija täyttää sähköistä harjoituspäiväkirjaa, se ei tule kootusti mihinkään. Tieto on lokeroituna urheilijakohtaisesti, Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kuvailee kehitystyön alkuasetelmaa.

Selvityksen myötä Olympiakomitea ryhtyi hakemaan yhteistä data-alustaa eri lähteistä kerätylle tiedolle. Tavoitteena oli myös, että järjestelmä tukisi entistä paremmin suomalaiselle urheilulle tärkeitä yksilö- ja lumilajeja. Käytössä olleet järjestelmät oli suunniteltu pikemminkin suurten joukkuelajien tarpeisiin.

Pilottihanke 2019–2020

Uuden sovelluksen kehitystyö alkoi v. 2019 pilottihankkeesta, jossa testilajeiksi valittiin yhdistetty ja yleisurheilu. Hankkeen aikana dataa on kerätty ja yhdistelty eLogger-harjoituspäiväkirjasovelluksesta, Polarin Polar Flow -tietokannasta sekä urheilijan ja valmentajan suoraan sovellukseen syöttämistä testi- ja terveystiedoista.

– Järjestelmä kerää tiedot yhteen. Kun valmentaja näkee järjestelmästä kaikki ryhmän urheilijat, hän saa helposti kokonaiskuvan valmennettavien tilanteesta ja pystyy tekemään valmennuspäätöksiä, Olympiakeskus Vuokatti-Rukan johtaja Olli Ohtonen kertoo.

Data auttaa yksilövalmennuksessa

Kun kaikki data on yhdessä paikassa, valmentajalta säästyy työaikaa. Reaaliaikainen data ohjaa parempaan harjoitteluun ja pitkällä tähtäyksellä myös parempiin tuloksiin. Datan jakaminen urheilijan ja valmentajan välillä on tietoturvallista ja sujuvaa. Tietojen vertailu on myös helppoa, sillä ryhmätason näkymässä käyttäjä voi katsella koko ryhmän tai joukkueen tärkeimpiä tietoja eri tietolähteistä yhdellä silmäyksellä.

– Yksilötasolla alusta kokoaa yhteen paitsi harjoitusten tulokset ja tehon, myös urheilijan hyvinvointitiedot, kuten uniajan. Valmennettavan palautumistiedot ovat nähtävissä heti aamulla ilman raportointia, mikä helpottaa harjoituspäätösten tekoa. Palautumisdata yhdistettynä urheilijan omiin terveystietoihin auttaa näkemään kuormitustason ajoissa ja ennaltaehkäisemään vammoja. Pitkällä tähtäimellä lajikohtainen kilpailu-, harjoitus- ja testitieto antaa urheilijalle vertailukohdan muihin lajin urheilijoihin, Lehtimäki selvittää.

Kun kaikki hyvinvointia mittaavien sensoreiden, mittalaitteiden ja harjoituspäiväkirjojen tuottama tieto on kasassa, voidaan tietoa analysoida ja hyödyntää järjestelmällisesti. Lehtimäelle tämä tarkoittaa pikkuhiljaa kertyvää “data-allasta”. Tietomäärän kasvu mahdollista myös massojen ja keskiarvojen tarkastelun sekä taustatiedon tuomisen eri urheilulajien valmennukseen.

Vertailudata kehittää koko lajia

Vertailudata auttaa paitsi urheilijaa ja valmentajaa, myös koko lajin kehitystä.

– Kun tietoa kertyy laajasti, meillä on tarkempi pohja tehdä lajianalyysiä. Mitä kyseisessä lajissa vaaditaan ja millaiset ominaisuudet kansainväliselle huipulle tähtäävällä urheilijalla on eri ikävaiheissa oltava? Se ohjaa myös valmentautumista. Meitä kiinnostaa myös lajeista riippumaton data. Paljonko esimerkiksi murrosikäiset urheilijat nukkuvat keskimäärin, onko palautuminen riittävää, millainen on ravintopohja ja niin edelleen, Lehtimäki kertoo.

Järjestelmähanke laajenee koko urheiluyhteisön käyttöön

Kehitystyö jatkuu lisäämällä järjestelmään uusia tietolähteitä ja testaamalla uusia urheilulajeja. Jatkossa kehitystyöhön pyritään saamaan mukaan koko urheiluyhteisö, kertoo Olympiakomitean digipäällikkö Juha Saapunki.  Hän näkee, että järjestelmähankkeesta tulevat hyötymään valmennuskeskukset, urheiluopistot, lajiliitot, urheiluseurat sekä niissä toimivat valmentajat ja urheilijat. Järjestelmän kehittämisessä elintärkeitä kumppaneita ovat myös Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, informaatioteknologian tiedekunta sekä muut yliopistot ja korkeakoulut.

– On hienoa, että Suomesta löytyy sekä urheilumetriikkaan liittyvää maailmanluokan osaamista että innostunut it-kumppani TietoEVRY, jonka kanssa olemme pystyneet edistämään huippu-urheilusta kertyvän datan käsittelyä, Saapunki tiivistää.

Lisää kiinnostavaa tietoa datahankkeesta myös TietoEVRY:n sivuilla!

Lisätietoja:
Suomen Olympiakomitea, viestintäjohtaja Mika Noronen, puh. 040 5048714
TietoEVRY, Niina Siipola, Intelligent Wellbeing Area Product Owner, puh. 040 5431987

TietoEVRY pyrkii tarttumaan datapohjaisen maailman merkittäviin mahdollisuuksiin ja muuttamaan ne elinikäisiksi arvoksi ihmisille, yrityksille ja yhteiskunnalle. TietoEVRYn tavoitteena on olla asiakkaiden ensimmäinen valinta liiketoiminnan uudistamiseen yhdistämällä ohjelmisto- ja palvelu sekä vahva pyrkimys yhteisinnovaatioihin ja ekosysteemeihin. https://www.tietoevry.com