Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
26.01.2021 | Huippu-urheilu

Skilaaksossa rakennetaan suomalaista huippumenestystä – ”Kaikki on kummunnut huippu-urheilun tarpeista”

Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukasta on rakentunut vajaassa kahdessa vuodessa suomalaisen lumiurheilun pauhaava sydän. Yksi keskuksen neljästä keskeisestä elementistä on tutkimus- ja kehitystoiminta, joka on hyvä esimerkki suomalaisen huippu-urheilun datastrategian pyrkimyksistä ja jota on Olli Ohtosen johdolla rakennettu johdonmukaisesti lajien huippu-urheilutoiminnan tueksi.

Kun lähtee seuraamaan Olli Ohtosta Vuokatissa sijaitsevassa Snowpolis-rakennuksessa, ei voi välttyä ylitsevuotavalta tietomäärältä. Kynän on pakko sauhuta koko ajan, jos haluaa, että edes jotain jää mieleen. Olemme saapuneet Skilaaksoon, kuten täällä on tapana ajatella.

Jo ennen kuin Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitysjohtaja lähtee edes esittelemään toimitilojaan, hän muistuttaa, että samoissa tiloissa majaansa pitävässä Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä on tekeillä seitsemän lumilajeihin liittyvää väitöskirjaa. Aiheet ovat sellaisia, että niissä on suora linkki lajien huippu-urheilutoimintaan.

Seuraavaksi paikalle saapuu yliopiston suunnittelija Keijo Ruotsalainen. Kätellä ei näinä aikoina voi, mutta tutustumista koronaviruksen läsnäolo keskuudessamme ei onneksi voi estää. Ruotsalaisen Ohtonen esittelee käytännön linkiksi tutkimustoiminnan ja huippu-urheiluarjen välillä; kun laji-ihmiset jotain tietoperusteista haluavat, he ilmoittavat Ohtoselle tai suoraan Ruotsalaiselle. Ja yleensä Ruotsalainen pystyy vastaamaan huutoon.

Keijo Rupotsalainen ja Olli Ohtonen Snowpoliksessa.
Keijo Ruotsalainen ja Olli Ohtonen Snowpoliksessa.

 

Vesa Linnamon vetämässä Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä on historiaa täällä jo vuodesta 2004. Se on luonteeltaan vähän erilainen laitos kuin OVK:n puoli, mutta kaikki perustuu tieteen tekemiseen ja tiedolla vaikuttamiseen. Kun ottaa huomioon kaikki opinnäytetyöt ja väitöskirjat, sitäkin työtä tehdään huippu-urheilun ehdoilla. Se on ehdoton voimavara, lumilajeihin keskittyvän Olympiavalmennuskeskuksen johtaja Janne Vuorinen niputtaa.

– Ollin mukaantulon jälkeen yliopistoa on pystytty myös hyödyntämään suoremmin huippu-urheilun pinnassa. Tietysti perustehtävät ovat vähän erilaisia, kun yliopistolla korostuu koulutuksellinen puoli. Kokonaisuus on pitkälti Ollin näpeissä, ja hän tuntee molemmat maailmat hyvin ja on myös hyvin kiinni niissä molemmissa edelleen. Sitä kautta hän osaa ohjata asioita saman suuntaisesti koko ajan.

Olympiavoittaja Iivo Niskasen henkilökohtaisena valmentajana parhaiten tunnetuksi tullut ja myös liikuntatieteiden tohtoriksi itsensä väitellyt Olli Ohtonen aloitti nykyisessä roolissaan 1. huhtikuuta 2019. Se on käytännössä päivä, jolloin Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan operatiivinen toiminta Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön antamalla vahvalla mandaatilla alkoi.

Se alkoi neljällä keskeisellä ja toisiaan tukevalla sektorilla: valmennustoiminta, asiantuntijatoiminta, olosuhteiden kehittäminen ja tutkimus- ja kehitystoiminta – kokonaisuus, jota Vuorinen johtaa ja koordinoi. Ohtosen vastuulla on ollut siitä asti viimeksi mainittu neljästä sektorista.

– Ollin kanssa tätä kokonaisuutta on jumpattu tosi paljon. Olemme jakaneet samaa näkemystä alusta asti. Ei ole ollut mitään valmista muottia, vaan kaikki on muokkautunut matkan varrella huippu-urheilun pinnasta kummunneista tarpeista, Vuorinen avaa.

Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka on hyvä esimerkki suomalaisen huippu-urheilun toimintalogiikasta, sillä mukana olevat toimijat (Huippu-urheiluyksikkö, lajiliitot ja paikalliset toimijat) tekevät koordinoidusti yhteistyötä maksimaalisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Esimerkkinä käy vaikkapa Vuorinen itse, sillä hän toimii samalla myös rinnelajien sekä mäkihypyn ja yhdistetyn lajiryhmävastaavana Huippu-urheiluyksikössä.

Kuilua tutkimustyön ja huippu-urheilun välillä pienemmäksi

Matka jatkuu biomekaniikan laboratorioon, jossa tandemi Ohtonen-Ruotsalainen esittelee ylpeinä työkalujaan. Ruotsalainen laittaa koneeltaan pyörimään sinne kertynyttä dataa, ja Ohtonen yrittää selventää, mitä näytöllä tapahtuu. Nimenomaan yrittää, koska jos ei ole todella syvällä valmennuksellisissa yksityiskohdissa, niitä ei osaa lukea, eikä ymmärtää edes selvennettynä.

Ohtonenkin osaa lukea kuulemma vain maastohiihdosta tallentunutta dataa. Siihen hänellä on valmennuksellista erityisosaamista. Jos pitää tulkita mäkihyppydataa, siihen tarvitaan ihminen, joka osaa tulkita mäkihyppydataa. Suutari pysyköön lestissään.

Ohjelma, jota kaksikko käyttää, on nimeltään Coachtech. Sitä pystyy soveltamaan moniin eri lajeihin: lumilajeista esimerkiksi maastohiihtoon, ampumahiihtoon, yhdistettyyn ja mäkihyppyyn. Ja jos sitä pystyy hyödyntämään ampumahiihdon ammuntasuorituksen analysoinnissa, pystyy sitä tietenkin hyödyntämään myös ampumaurheilun analysoinnissa.

Koko homman a ja o piilee automatisoinnissa. Ohjelmaan on syötetty valtava määrä onnistuneita ja epäonnistuneita suorituksia, sitä tietoa on suodatettu ja analysoitu, niiden pohjalta on määritetty oleelliset muuttujat ja sen jälkeen sitä tietokantaa hyödynnetään harjoittelun tukena.

Olli Ohtonen esittelee mattotesteihin liittyvää testauskalustoa.
Olli Ohtonen esittelee mattotesteihin liittyvää testauskalustoa. 

 

Kun vankka tietokanta on olemassa, testitilanteessa saadaan reaaliaikaista tietoa. Ohtonen kertoo, että esimerkiksi Iivo Niskanen käy harjoituskaudella hiihtomatolla kahden viikon välein, jotta nähdään, missä mennään teknisesti.

Ei tutkita vain tutkimisen vuoksi. Tutkitaan ja kehitetään, jotta arjen valmennustilanteisiin saadaan kättä pidempää. Ei ensi viikolla, ei huomenna, vaan tässä ja nyt. Ohtosen ja hänen tiiminsä työnä on pelkistetysti kaventaa kuilua tutkimustyön ja huippu-urheilun välillä pienemmäksi.

– Pitää muistaa, että tätä on tehty vajaat kaksi vuotta. Kun Ollin kanssa aloimme tätä kuviota suunnitella, annoin Ollille tehtäväksi miettiä sellaisen porukan, jolla pääsee hyvin liikkeelle. Kun saimme vuodenvaihteessa palkattua Teemu Rauhalan, Olli kävi sanomassa, että nyt on kasassa tiimi, jolla oikeasti saadaan vaikuttavuutta näissä asioissa. Vajaat kaksi vuotta siihen meni, Vuorinen huomauttaa.

– Tietysti lajit ovat hyvin eri kohdissa menossa ja ne ovat myös erilaisia. Joissain lajeissa olemme jo hyvin pitkällä, joissain olemme rakentamassa vasta perusteita. Mutta nyt meillä on palasia, joilla toimia. Tässä tapahtuu varmasti hyviä asioita.

Pieni, mutta pippurinen porukka

Ohtosen johtamaan porukkaan kuuluvat Olympiavalmennuskeskuksessa kestävyyslumilajien asiantuntija Jussi Piirainen, rinnelajien asiantuntijaksi juuri palkattu Rauhala, lumilautailunäkemystä ryhmään tuova Simo Suopanki sekä loppukesästä 2020 lähtien myös hallinnollisesti pikkusuksen arvokisavalmistautumisen yhteistyöhankkeen projektipäällikkönä toimiva Teemu Lemmettylä.

– Meillä on kasassa pieni, mutta pippurinen porukka. Siinä on osaavia ihmisiä. Ja se on sanottava, että Olli vetää tuota porukkaa todella taitavasti. Hänellä on vankka näkemys asioihin, ja hän osaa myös juoksuttaa asioita siihen suuntaan, Vuorinen kehaisee.

Edellä mainittu ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä myös Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa. Puhumattakaan samassa rakennuksessa sijaitsevan Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön väestä, jota edustaa muun muassa jo aiemmin mainittu Ruotsalainen.

Seuraan on liittynyt myös yliopiston projektitutkija Petra Torvinen. Kun on aktiivihiihtäjä itsekin, joutuu välillä koekaniiniksi, kun Ohtonen ja Ruotsalainen haluavat esitellä vaikkapa Coachtech-järjestelmään yhteydessä olevan voimalevyn käyttöä mäkihyppyvalmentamisessa. Torvinen ponnistaa, ja parametrit vilisevät Ruotsalaisen näytöllä.

Arkityössään Torvinen ponnistelee enemmän aivoillaan. Hän tuottaa lumilajien arkityön tueksi kilpailu- ja data-analyysejä. Kun vaikkapa yksittäisen hiihtäjän kahden viimeisimmän kauden maailmancup-kilpailuista halutaan etsiä trendejä, puhelu Torviselle auttaa eteenpäin.

Kierros alkaa lähestyä loppuaan. Käsissä on käynyt jos jonkinlaista vempelettä voimanmittauksessa käytettävästä rullasuksen rungosta tarkkuus-GPS-laitteisiin. On nähty hiihtomattoa, rakennuksen käytävän yli ulottuvaa ampumatestiväylää ja kaikkea siltä väliltä. Apuvälineitä, joille on löytynyt tarve lajeista ja jotka on pystytty hankkimaan suomalaisen huippu-urheilun yhteisin resurssein.

Tulipa resurssi sitten Huippu-urheiluyksiköstä, Olympiavalmennuskeskukselta, yliopistolta tai etäyhteyden kautta KIHU:lta, kaikilla tuntuu olevan sama päämäärä: suomalaisen huippu-urheilutoiminnan tukeminen. Samalla toteutuu jo Suomen Olympiakomitean koordinoiman huippu-urheilun datastrategian periaatteita, kun tietoa saadaan talteen ja sitä pystytään hyödyntämään myös arjessa läpi lajikartan ja laitosrajojen.

– Arvokisavalmistautumisprojektin liittyminen kokonaisuuteen on ollut iso asia. Samoilla ihmisillä on eri kulmia tehdä huippu-urheilua, ja sekin puoli on Ollin näpeissä. Kun vaikkapa laitehankintoja tehdään, ne tehdään vain ja ainoastaan lajeista syntyneestä tarpeesta, kokonaisuudesta lumilajien osaamiskeskittymässä vastaava Vuorinen korostaa.

– Toiminnot eivät ole erillisiä, vaan kaikki valuu siihen porukkaan, jotka toimivat lajien pinnassa – puhutaan sitten Olympiakomitean, OVK:n tai lajien ihmisistä. Lajeja tukevassa toiminnassa ovat samat ihmiset. Erilaiset hankinnat on saatu hyvinkin ketterästi lajien käyttöön ja niillä on välitöntä vaikuttavuutta.

Artikkelin kuvat ja video: Juuso Hyvönen / OVK Vuokatti-Ruka

Olympiakomitean verkkosivuilla esittellään tällä viikolla Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitystoimintaa laajasti. Keskiviikkona vuorossa on OlympiaCast-jakso, jossa vieraana on tutkimus- ja kehitysjohtaja Olli Ohtonen.

Lue lisää

Huippu-urheilijan valmennus on tiedolla johtamista

Lue lisää aiheesta