Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Näin tutkimus- ja kehitystoiminta näkyy huippu-urheilun arjessa – ”On ihan keskeistä, että on tuollainen elin”

Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitystoiminta on lumilajien valmentautumisen tukena. Yhdistetty on hyvä esimerkki lajista, joka perustaa valmentautumisensa parhaan mahdollisen tiedon ja osaamisen hyödyntämiseen, jolloin tutkimus- ja kehitystoiminta avaa monia mahdollisuuksia – ja samalla tietoa kertyy huippu-urheilun datastrategian periaatteiden mukaisesti talteen pitkäaikaista hyödyntämistä varten.

Voimalevymittaukset yhdistettynä videokuvaan ja Coachtech-teknologian hyödyntäminen mäkihyppyharjoittelussa. Tarkkuus-GPS-laitteiden hyödyntäminen hiihtopuolella. Kilpailutulosten syväanalyysit isosta datamäärästä yhdellä napin painalluksella. Mäkikengän sisälle laitettavat pohjalliset, joissa olevat anturit mittaavat voimia ylämäenlaskuasennossa ja ponnistustilanteessa.

Siinä muutamia esimerkkejä, millaista lisäarvoa Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä sen yhteydessä toimivalta Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian laitokselta tulee yhdistetyn maajoukkueelle. Kun yhtälöön lisää vielä hiihtämisestä dataa tarjoavat mattotestit sekä dataa unen laadusta ja sykevälivaihteluista, jotka tulevat Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kautta Jyväskylästä, ollaan kiinni melkoisessa määrässä tietoa.

– Tämähän on samaa yhteisöä, joka taustalla toimii. Meidän on helpompaa tehdä tietyt asiat Jyväskylässä, mutta ylipäätään on hieno juttu, että tutkimuskuvio on herännyt näin voimakkaasti taas henkiin. 2000-luvun alun jälkeen ei oikein ollut tällaista tahoa, kun ei ollut kunnolla rahoitusta ja muuta. Nyt se on taas herännyt, ja väyliä on alkanut löytyä, yhdistetyn maajoukkueen päävalmentaja Petter Kukkonen kiittelee.

Tietoa maailmaan mahtuu – oleellista ja vähemmän oleellista. Jotta tällainen tietomäärä saadaan aidosti tukemaan maailman huipulle tähtäävää huippu-urheilutoimintaa, sieltä täytyy osata suodattaa oikeita asioita. Kukkonen nostaa esiin Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitysjohtajan Olli Ohtosen, joka ymmärtää paitsi tieteellisen perustan myös ja ennen kaikkea lajien tarpeet huippu-urheilun näkökulmasta.

– Se on kaiken ydin, kun huippu-urheilua ja Olympiavalmennuskeskuksen roolia siinä ajattelee. Siinä täytyy olla henkilö, joka ymmärtää valmennuksen ja myös tieteellisen puolen. Pitää ymmärtää, mikä se liike siinä välissä on ja mitä valmentaja sieltä tarvitsee, Kukkonen korostaa.

– Olli on hyvin aktiivinen soittelemaan ja selvittelemään lajien prioriteetteja. Sen jälkeen katsotaan, mihin he pystyvät venymään. Jos hänellä ei olisi noin monipuolista taustaa, moni asia voisi jäädä puolitiehen. Minun kokemukseni mukaan nyt asioita viedään hyvin napakasti ja käytännön läheisesti eteenpäin. Kaikki, mitä me olemme pyytäneet, on saatu toimimaan tosi nokkelasti.

Eero Hirvonen hyppää PyeongChangin olympialaisten normaalimäessä
Eero Hirvonen liitelee PyeongChangin normaalimäen kilpailussa.

 

 

Mäkihyppyvalmennusta jopa etänä

Otetaan esimerkiksi Coachtech-teknologia, joka antaa välittömästi dataa mäkihyppyponnistuksesta voimalevyltä. Kun itävaltalainen Falko Krismayr aloitti yhdistetyn maajoukkueen mäkivalmentajana keväällä, hän löysi välittömästi yhteyden liikuntateknologian laitoksella työskentelevään suunnittelija Keijo Ruotsalaiseen. Krismayr kertoi, mitä halusi mitata ja Ruotsalainen teki teknisen toteutuksen.

– Keijon kanssa Falko on sitä paljon kehittänyt. Aina löytyy se seuraava askel, johon sitä voi kehittää. Itävallassa kehitettiin jo 2000-luvun alussa sellainen softa, jossa voimalevyltä saatiin mitattua muutakin kuin nousukorkeutta. Eri parametrejä on tutkittu jo pitkään, ja tiedossa on, miltä käyrien pitäisi näyttää hyvässä ponnistusliikkeessä, Kukkonen havainnollistaa.

– Meiltä puuttui ohjelmasta joitain toiminnallisuuksia, mutta niitä on pystytty lisäämään. Falko osaa lukea niitä käyriä paljon syvällisemmin kuin kukaan suomalainen, jolloin ponnistuksesta on alettu saada erilaisia asioita irti ja toisaalta on muodostunut vahva linkki käytännön harjoitteluun; saamme tuloksia, joiden pohjalta voimme miettiä, miten kenenkin urheilijan täytyy mäkifysiikkaharjoittelua tehdä.

Kehittynyt teknologia tuli vielä isompaan tarpeeseen kuin aluksi ajateltiin. Kun koronaviruspandemia puhkesi, Itävallassa asuva Krismayr joutui olemaan pitkään erossa valmennettavistaan. Reaaliaikainen teknologia yhdistettynä videointiin mahdollisti sutjakkaan etävalmennuksen.

Uudenlaisia keinoja opettaa urheilijoita

Voimalevy on paitsi mittaus- myös opetusväline. Sen avulla voi opetella oikeita liikemalleja ja oikeanlaisten voimantuottokäyrien mukaista tekemistä, jota sitten pyritään siirtämään suoritukseen hyppyrimäessä.

– Joku oivaltaa sen heti, joku toinen ei välttämättä koskaan. Siihen väliin mahtuu monenlaista viheltäjää. Sen asian harjoittelu pelkästään hyppyrimäessä on ongelmallista, koska niitä suorituksia tulee niin vähän. Täytyy löytää uudenlaisia keinoja opettaa urheilijoita, Kukkonen huomauttaa.

Petra Torvinen seisoo voimalevyllä, josta saadaan reaaliajassa dataa ponnistushetkestä.
Petra Torvinen seisoo voimalevyllä, josta saadaan reaaliajassa dataa ponnistushetkestä.

 

Eivätkä tietopohjaisen valmentautumisen edut tähän hetkeen ja kulloinkin käsillä olevaan harjoitukseen jää. Itävallassa voimalevyteknologia oli ja on myös maan eri valmennuskeskuksia yhdistävä tekijä. Kun joka paikassa on samanlainen levy ja tiedossa on käyrät, joihin optimitilanteessa pyritään, se nivoo yhteen maan mäkihyppyä ja sen filosofiaa. Sama pyrkimys on Falko Krismayrilla Suomessa.

Eli: rakentaa parametrit pala palalta niin hyviksi, että on olemassa ikään kuin ihannehyppy, johon pyrkiä. Sen jälkeen sama teknologia kaikkiin paikkoihin, joissa suomalaisia mäkihyppääjiä tai yhdistetyn urheilijoita on. Sitä kautta saataisiin koko maan mäkihyppyvalmennukselle vankka teoreettinen tietopohja, joka toimisi myös yhtenä opetusvälineenä mahdollisimman optimaalisen tekniikan omaksumiselle.

– Falkon yhtenä keskeisenä tavoitteena on jättää vahvempi kädenjälki tähän meidän systeemiimme. Kun tulee maajoukkuetoimintaamme, se on aika pieni se ryhmä, joihin pystyy vaikuttamaan. Totta kai niitä timantteja koetetaan hioa, mutta vielä tärkeämpää on, että saamme syvemmän ymmärryksen suomalaiseen mäkihyppyyn. Tämä on yksi tärkeä osatekijä siinä pelissä.

Yhdistetyn maajoukkueen ajattelu ja Olympiavalmennuskeskuksen tarjoama teknologinen tuki ovatkin erinomainen esimerkki Suomen Olympiakomitean koordinoiman huippu-urheilun datastrategian tavoitteista. Tukea saadaan arkivalmennukseen tässä ja nyt, mutta samaan aikaan kerätään tietoa syvempään data-altaaseen, josta hyötyy pidemmällä aikavälillä koko suomalainen huippu-urheilu.

Oikeita asioita aiempaa täsmällisemmin

Kun dataa on paljon tarjolla, korostuu se, että valmennuksesta vastaavat ihmiset osaavat asemoida tiedonpalaset oikein. Jo siinä vaiheessa, kun mittareita, testejä tai mitä tahansa teknologista apuvälinettä kehitellään, on tärkeää kysyä, miksi tätä tehdään. On huolehdittava, että data pysyy rengin asemassa, eikä pääse isännäksi.

– Mikään yksittäinen yksityiskohta ei tietenkään sitä kesää tee. Puhutaan sitten psyyken tai kestävyyden kehittämisestä, mäkihyppytekniikasta tai mistä tahansa osa-alueesta, tärkeää on tehdä pitkällä aikajänteellä määrätietoisesti töitä. Välillä tulee erehdyksiä ja välillä onnistutaan, hiljalleen murretaan tietä kohti parempaa ymmärrystä, Kukkonen pohtii.

– Tutkimus- ja kehitystoiminnan kanssa tämä on samanlaista. Yksittäinen voimalevytesti ei hommaa käännä suuntaan tai toiseen, mutta se on tärkeä työväline monien muiden välineiden joukossa, kun hyppyhommaa kehitetään. Valmentajien täytyy tietää tarkasti, mitä me tarvitsemme, jotta niitä asioita ei tule ympärille liikaa. Meillä täytyy olla lajianalyysin kannalta keskeisiin tekijöihin riittävän hyvät mittarit.

Olli Ohtonen esittelee laitteita Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukassa.
Olli Ohtonen esittelee laitteita Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukassa.

 

Kukkonen näkee asian tietenkin ensisijaisesti oman lajinsa kantilta. Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitystoiminta on kuitenkin kaikkien lumilajien tukena.

– Tämä on ihan keskeinen asia kokonaisuudessamme. Kun miettii, millaista tutkimustulosta tulee vaikkapa Norjasta, Suomessa on pystytty vastaamaan niihin ihan yksittäisillä tutkimuksilla viimeisen 20 vuoden aikana. Nyt on kasassa hyvä ydinporukka, Kukkonen kiittelee Ohtosen johtamaa tiimiä.

– Kaikki dokumentointi johtaa siihen, että valmentajat ja muut ihmiset ympärillä pystyvät perustamaan valmentautumisensa kättä pidempään. Hiljalleen sieltä turha tieto alkaa hävitä, ja keskeinen tieto terävöityy. On ihan keskeistä, että on tuollainen elin, joka ohjaa meitä valmentajia ajattelemaan omaa valmennustamme ja tukitoimintoja siinä ympärillä. Se johtaa siihen, että teemme oikeita asioita aiempaa täsmällisemmin.

Artikkelin kuvat: Juuso Hyvönen / OVK Vuokatti-Ruka

Lue lisää OVK Vuokatti-Rukan T&K-toiminnasta

Skilaaksossa rakennetaan suomalaista huippumenestystä – ”Kaikki on kummunnut huippu-urheilun tarpeista”

OlympiaCast: Olli Ohtosen ura on ollut yhtä menestystä – nyt hän kehittää suomalaista huippu-urheilua laajemmin

Huippu-urheilijan valmennus on tiedolla johtamista

Lisää liikettä pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     op_logo_vasen_negatiivi_comporessed
Huippu-urheilun pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     finnair_logo_white_compressed

                                
                                     icepeak-logo-text-rgb-white_compressed

                                
                                     toyota_v_white_rgb

                                
                                     Aava Virta logo nega

                                
                                     Energiayhtiö St1:n logo