Urheilujohdon toisessa huippukohtaamisessa keskityttiin ammattilaisuuteen ja vastuulliseen johtamiseen

Olympiakomitean järjestämä toinen urheilujohdon huippukohtaaminen keräsi webinaariin lähes 250 osallistujaa. Huippukohtaamisten sarjan toisessa osassa käsiteltiin huippu-urheilun teemoja ja strategiakauden 2021-2024 keskeisistä menestystavoitteista tarkemmin pureuduttiin ammattilaisuuteen huippu-urheilussa sekä vastuulliseen johtamiseen.

Päivän aluksi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihun erikoistutkija Jarmo Mäkinen valotti uunituoretta sisäistä arviointia ja siitä johdettua huippu-urheiluverkoston versiota 2.0. Hän kävi esityksessään läpi huippu-urheiluverkoston johtamiseen, kehittymiseen ja kehittymisen hallintaan liittyviä seikkoja.

– Strategisella tasolla huippu-urheiluverkostoa johdetaan yhteisillä tavoitteilla ja operationaalisella tasolla sitä johdetaan vahvistamalla sosiaalisia siteitä, hän kiteytti.

Ammattilaisuuteen johdatteli Kihun johtava asiantuntija Jari Lämsä. Hän avasi mm. ammattilaisuuden ja ammattimaisuuden eroja ja totesi ammattimaistumisen olleen jo pitkään yksi urheilun megatrendeistä.

– Ammattimaistuminen tarkoittaa sitä, että pyritään kohti professiota, jolle on tyypillistä yhteiskunnallinen arvostus. Organisaatioiden tasolla se tarkoittaa sitä, että organisaation toiminta muuttuu rationaaliseksi ja tehokkaaksi.

– Ammattilaisuus elää ajassa. Huippu-urheilun strategiasta nousee ajatus ”kaikki ammattimaistuu”. Pohjoismaissa urheilun ammattilaisuus on kehittynyt kansalaistoiminnan ja julkisen sektorin yhteispelillä. Urheilijan ammatissa keskeneräisyys on selkeä. Se on jo virallisesti hyväksytty ammatti, mutta esimerkiksi sosiaaliturva ei ole normaalityöntekijöiden tasolla, Lämsä totesi.

Ammattilaisuudessa tärkeää tahto ja sitoutuminen

Ammattilaisuus-teemaa käsiteltiin case-esimerkillä jalkapallon kautta. Urheilujohtaja Hannu Tihinen kertoi, mitä Palloliiton strategiassa tarkoittaa urheilijana kasvaminen ja millaisia toimenpiteitä se pitää sisällään.

– Urheilijana kasvaminen on yksi toimintamme lähtökohta. Tavoitteemme on, että jokaisella on koulutettu ja osaava valmentaja. Liiton ja seuran yhteistyöllä rakennamme yhdessä malleja, joilla saadaan koulutettuja ihmisiä seuroihin. Laadukasta arkea tukevaa toimintaa tehdään yhdessä urheiluakatemioiden kanssa nuorten jalkapalloilijoiden tueksi.

Huippujalkapallon kehittymistä edistävästä maajoukkuetoiminnasta saatiin esimerkkejä Helmareiden päävalmentajalta Anna Signeulilta ja Huuhkajien päävalmentajalta Markku Kanervalta.

Kanervan mukaan ammattimaistuminen on mennyt eteenpäin kaikilla tasoilla. Kansainväliselle huipulle nouseminen vaatii pelaajan omaa tahtoa ja sitoutumista.

– Nuorella pelaajalla on oltava intohimoa ja kykyä itsensä kehittämiseen. Moni huippu on sanonut käyttäneensä paljon aikaa itsensä kehittämiseen eli omatoimiseen harjoitteluun. Lähipiirin ja sidosryhmien pitää tukea urheilijaa, mutta huipun tavoittelun on oltava pelaajan oma valinta, johon hän sitoutuu. Kansainväliset pelit ovat iso näyteikkuna pelaajille. Siellä onnistumalla voi päästä uuteen ympäristöön, hän sanoi.

Ammattilaisuuden käsitettä ja sen lisäämistä urheilussa ruodittiin myös paneelikeskustelussa, jossa mukana olivat Jari Lämsä, business coaching -yrittäjä Virpi Ojakangas ja HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti.

– Ammattilaisuus on tapa tehdä asioita. Kokonaisuudessa on oltava mukana olosuhteet ja valmennus sekä resursointi, jotta ihmisellä on mahdollisuus keskittyä olennaiseen, Riihilahti kiteytti.

– Urheilun ammattilaisuutta pitäisi enemmän rinnastaa muun elämän ammattilaisuuteen. Urheilussa ammattilaisuus on jopa kokonaisvaltaisempaa kuin muilla ammattialoilla, koska siinä altistat kaikki elämänalueesi ja joudut ottamaan ne huomioon, Ojakangas lisäsi.

Ammattilaisuutta lisätään urheilussa panelistien mielestä rakenteiden, strategian ja resurssien avulla, mutta keskeisintä on, että ammattilaiseksi on haluttava. Urheilun ammattilaisuuden rinnastaminen muuhun työelämään ja sen tekeminen houkuttelevaksi on olennaista.

Vastuullisuus on yhdessä tekemistä

Iltapäivällä keskityttiin vastuulliseen johtajuuteen. Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori muistutti puheenvuorossaan hyvän asenteen ja yhdessä tekemisen merkityksestä.

– Hyvällä asenteella hämmästyttävätkin asiat ovat mahdollisia. Kun oikeasti halutaan erottautua ja päästä huipulle, pitää olla luovuutta ja omaa näkemystä. Strategioita tulee ja menee, ja rakenteita kehitellään, mutta viime kädessä isompi merkitys on sillä, millä kulttuurilla asioita tehdään ja perustuuko se yhdessä tekemiseen, kukaan ei pärjää yksinään, Vapaavuori sanoi.

Vastuullisuudesta ja vastuullisesta johtamisesta toi näkemyksen OP:n brändi- ja yritysvastuujohtaja Kati Ihamäki. Hän toteaa, että johtajuudessa ollaan selkeästi siirtymässä hallinnoivasta johtamisesta ihmisläheiseen johtamiseen.

– Henkilöstöjohtaminen korostuu vastuullisessa johtamisessa, eikä tehokkuus ei ole ristiriidassa hyvän henkilöstöjohtamisen kanssa, tiivisti Ihamäki.

Ihamäen mukaan vastuullisuutta edistetään yhteiskunnassa parhaiten niin, että kaikki osapuolet ovat mukana, myös järjestösektori. Hän sanoo, että urheilu ja yritysmaailma voivat myös tässä oppia toisiltaan.

– Yritysmaailma ja urheilu voivat yhdessä edistää esimerkiksi yhdenvertaisuutta, johtajuuskäytäntöjä ja osallistavaa johtamista.

Teemaa syvennettiin päivän toisessa paneelikeskustelussa. Mukana olivat valtiosihteeri Tuomo Puumala opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Suomen Uimaliiton toiminnanjohtaja Sanna Airaksinen ja Olympiakomitean myyntijohtaja Jaakko Sippola.

– Vastuullinen johtaminen tarkoittaa minulle kolmea asiaa: äärirehellisyyttä, ääritasapuolisuutta ja ääriavoimuutta. Tärkein yksittäinen asia on epäonnistumisen pelon kitkeminen pois omassa tiimissä, tiivisti Sippola.

– Minulle vastuullinen johtaminen tapahtuu kolmella tasolla. Ensiksi on oma tekeminen eli miten kehitän itseäni, miten toimin haastavassa tilanteessa, miten osaan myöntää mokia ja niin edelleen. Toiseksi on organisaatio: miten se saadaan minun johdollani toimimaan, miten luodaan kunnioittava ja arvostava ilmapiiri. Kolmanneksi tulevat sidosryhmät eli seurat ja yrityskumppanit. Minulle tärkeätä on, että pidetään mitä luvataan. Yksittäinen tärkeä asia on lisäksi viestintä, jonka on oltava avointa ja rehellistä joka suuntaan, kertoi Airaksinen.

Puumala totesi vastuullisen johtajuuden noudattelevan menestyvän joukkueen reseptiä, jonka arvoissa näkyvät rohkeus, yhdessä tekeminen, toisten kunnioittaminen ja avoimuus.

Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kiteytti päivän ja totesi lopuksi, että vastuullinen johtajuus on myös sitä, että antaa vastuuta ja tilaa myös muille toimijoille.

Tilaisuuden tallenne on nähtävissä osoitteessa livekatsomo.fi/olympiakomitea

Ensimmäisestä urheilujohdon huippukohtaamisesta voit lukea täällä (aukeaa uuteen ikkunaan)