Kova kärki kirittää toisiaan – seitsenottelusta muodostumassa yksi suomalaisen yleisurheilun helmistä

Kun Miia Sillman muutti takaisin Tampereelle, sekä hän että Maria Huntington saivat lisäkipinää harjoitteluunsa. Tokion olympiakisoihin tähtäävä seitsenottelukaksikko saa lisäksi kiriapua maailman lupaavimpiin lajissaan kuuluvalta Saga Vanniselta. Matti Liimataisen valmentaman kolmikon päivittäisharjoittelussa toteutuu moni menestykseen johtava elementti.

Tampereen Pirkkahallissa on tiistaiaamuna rauhallinen ja seesteinen tunnelma. Koronatestien näytteenottopaikkanakin viime syksynä toiminyt yleisurheiluhalli on avannut ovensa jälleen urheilijoiden käyttöön. Varsinaista ruuhkaa hallissa ei kuitenkaan ole – harjoitustiloja saavat tällä hetkellä käyttää vain Tampereen urheiluakatemian urheilijat.

B-hallin puolella urheilijoita on siellä täällä, kaikki valmistautumassa aamun harjoituksiin. Juoksusuoran päässä kuulumisia vaihtava kolmikko on tuttu näky tässä hallissa. Maria Huntington, Miia Sillman ja Saga Vanninen muodostavat yhdessä kotimaisen seitsenottelun kärjen ja samalla yhden kotimaisen yleisurheilun kovatasoisimmista harjoitusryhmistä. Yhteisharjoittelu on luontevaa, sillä jokaisen henkilökohtaisena valmentajana toimii pitkän linjan yleisurheiluvalmentaja Matti Liimatainen. Ryhmän mukana nopeus- ja oheisharjoitteita tekee ajoittain myös pika-aituri Lotta Harala.

Hallikausi on lähtenyt käyntiin ja hiukan normaalista poiketen, urheilijoiden aamun ohjelma on yksilökohtainen. Huntington tekee aamupäivällä nopeusharjoituksen, Sillmanin ja Vannisen harjoitus koostuu lämmittelystä ja voima-osuudesta. Liimatainen jakaa kolmikolle ohjeet ja työnteko voi alkaa.

Liimataisen vetämä ryhmä on hyvä esimerkki siitä, mihin Suomen Urheiluliitto pyrkii. Pienehkö harjoitusryhmä pitää sisällään kolme saman lajin kansallista kärkiurheilijaa, joille voidaan tarjota laadukas ammattivalmennus ja tarvittavat asiantuntijapalvelut. Samalla paikkakunnalla tapahtuva harjoittelu helpottaa luonnollisesti myös sekä urheilijoiden että tukihenkilöiden aikataulujen yhteensovittamista.

Kolmikko käyttää Tampereen urheiluakatemian palveluita omien tarpeidensa mukaan. Urheilijoiden käytössä ovat muun muassa urheilupsykologin, ravintoterapeutin ja hierojan palvelut. Huntingtonin mukaan akatemiapalveluita on onnistuttu tuomaan viime vuosien aikana lähemmäs urheilijoita ja samalla niiden käyttö on kasvanut. Fysiikkavalmentaja Jenni Puputti on vahvasti mukana ryhmän voimaharjoittelussa, jonka varsinkin Sillman on kokenut erittäin hyödyllisenä voimavarana.

– Jenni on ollut paljon voimatreeneissä mukana. Oman taustansa takia Jennin tuki on ollut arvokasta ja on ollut helppoa käyttää asiantuntijaa tällaisissa asioissa, Sillman kertoo.

Seitsenottelusta on muodostumassa yksi suomalaisen yleisurheilun kirkkaimmista helmistä

Suomea voidaan hyvällä syyllä pitää yhtenä maailman kärkimaista seitsenottelussa. Vuonna 2019 Suomi oli neljän parhaan tuloksen keskiarvon vertailussa viidenneksi paras ottelumaa koko maailmassa. Edelle ehtivät vain lajin suurvaltiaat; Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia ja Itävalta. Lajissa riittää myös tasoa terävimmän kärjen takana, sillä kymmenen parhaan maan vertailussa Suomi sijoittui kahdeksanneksi.

Koko Tampereen kolmikko mahtuu Suomen kaikkien aikojen tilastosta 16 parhaan joukkoon. Huntington ja Sillman löytyvät molemmat jo viiden parhaan joukosta. 2010-luvulla kaikkien aikojen 20 parhaan joukkoon on noussut Tampereen ottelijoiden lisäksi Joensuun Katajaa edustavat Jutta ja Hertta Heikkinen (11. ja 13.).

Ottelijat tunnetaan tiivistä ryhmähengestä, mikä tulee hienosti ilmi jokaisen arvokisaottelun päättävässä kunniakierroksessa. Vaikka moni muukin yleisurheilulaji muodostaa sisälleen tiiviin lajiyhteisön, on “otteluperheessä” aivan oma tunnelmansa. Lajiryhmän hyvään yhteishenkeen ei ole yhtä selittävää tekijää, kokonaisuus muodostuu useasta tekijästä.

– Olemme tehneet ottelijoiden kanssa paljon omia kisareissujamme vuosien aikana. Viron ottelumatkat ja erilaiset maaottelut tuovat lajiyhteisöä lähemmäs toisiaan. Laji on haastava, ja jokainen pystyy samaistumaan toisen urheilijan rooliin. Ottelupiireihin hakeutuu hyvin samanhenkisiä ihmisiä, Sillman tiivistää.

– Ottelijat ovat kaikki tietynhenkisiä ja työtä tehdään porukalla. Jokaisella on oma tähtihetkensä seitsemän lajin aikana, ja muita on myös helpompi kannustaa ottelun aikana, Huntington kertoo.

Hyvä ryhmähenki ei rajoitu vain kotimaahan, yhteyttä pidetään myös muista maista tuleviin kilpailijoihin. Ottelijat viettävät kahden päivän aikana myös paljon aikaa toistensa seurassa, joten yhteiselle kanssakäymiselle on myös enemmän aikaa muihin lajeihin verrattuna. Vanninen on muun muassa pitänyt yhteyttä Norjan huippulupaus Henrietta Jaegerin kanssa ja he ovat jutelleet siitä, miten molempien harjoitukset ovat sujuneet.

Sillman kaipasi ryhmäharjoittelua, paluu kotimaisemiin oli unelmien täyttymys

Viime vuodet Turussa, Mika Vakkurin valvovan silmän alla, harjoitellut Sillman liittyi Liimataisen valmennusryhmään viime syksynä. Ryhmäharjoittelu muiden lajin huippujen kanssa kiinnosti Tampereelle palannutta ottelijaa. Muuton ja harjoitusryhmään liittymisen mahdollistivat kätilöopinnot, jotka eivät ole enää tässä vaiheessa paikkakuntasidonnaisia. Paluu omille juurille ja kovatasoiseen harjoitusryhmään oli unelmien täyttymys Sillmanille.

– Ei voi paremmat tunnelmat olla. Monta vuotta kaipasin takaisin kotiin ja nyt pääsin vielä tällaiseen treeniryhmään, niin nyt on kyllä hyvä olla. Kaikki teoriaopinnot on nyt tehty, pelkät harjoittelut on jäljellä. Suomessa on kuitenkin paljon sairaaloita, joten ne onnistuvat kyllä täälläkin.

– Meidän ryhmässämme on hyvin samanhenkisiä urheilijoita ja henkilökemiat klikkaavat hyvin yhteen. Jokaisen urheilijan tavoitteet ovat kovat ja jokainen on valmis tekemään kaikkensa niiden eteen. Kun näkee muidenkin antavan kaikkensa treeneissä, niin kyllä se motivoi omaakin tekemistä, Sillman kertoo.

Uusi harjoitusryhmä oli sinänsä ennestään tuttu, mutta totuttelu uudenlaiseen harjoitteluun otti oman aikansa. Turussa Sillman joutui koronakevään aikana harjoittelemaan paljon yksikseen, joten tuttu treeniseura on lisännyt treeni-intoa entistä enemmän. Syksyn pääpainotus oli nopeustasojen kehittämisessä.

– Varsinkin korona-aikana jouduin harjoittelemaan paljon yksikseni. Kaipasin tosi paljon ryhmässä harjoittelemista, ja siihen tämä muutos oli erittäin hyvä ratkaisu. Leireillä kun pääsin harjoittelemaan treenikaverien kanssa, niin mietin aina, että tämä olisi kyllä hauskaa ihan joka päivä!

– Olen saanut treenata koko syksyn vammoitta. Treenien sisältö on kuitenkin muuttunut hiukan siitä, mitä tehtiin Mikan kanssa. Nyt on panostettu tosi paljon nopeuspuoleen, tehontuottoon ja räjähtävyyteen. Alkuun joutui sotimaan vähän sen oman ajatusmaailman, ja sen mihin on tottunut, kanssa. Meillä on Marian kanssa hyvin samanlainen ohjelma ja olemme harjoitelleet hyvinkin samalla rytmillä, Sillman kertoo.

Sillmanin uran tähänastisen uran kohokohta kävi toteen kaksi kesää sitten, Napolin – nykyään jalkapallolegenda Diego Maradonan mukaan nimetyllä, San Paolo -stadionilla. Peräti neljä henkilökohtaista ennätystä sisällään pitänyt 6 209 pisteen ottelusarja oikeutti Universiadien kultaan. Sarjan huimin suoritus nähtiin tuolloin keihäspaikalla, jossa suomalainen paransi ennätystään lähes viisi ja puoli metriä.

Arvokisoihin paluuta Sillman suunnittelee jo keväälle, kun EM-hallit käydään maaliskuun alussa Puolan Torunissa. Hallikausi aukesi tammikuun lopulla 60 metrin aitojen startilla. Pienet tuntemukset polvitaipeessa toivat oman haasteensa avauskisaan. Kisapaikka Toruniin edellyttää hyvää onnistumista Jyväskylän SM-halleissa.

– Polvitaipeessa oli pieniä tuntemuksia jo ennen kisastarttia. Tein juoksussa varmaan kaikki mahdolliset virheet, mutta ne on hyvä hoitaa ensimmäisessä kisassa alta pois. SM-halleissa olisi pakko saada tehtyä hyvä ottelu, ihan EM-hallejakin ajatellen, Sillman kertoo.

Vanninen nauttii ryhmäharjoittelusta ja kovasta treeniseurasta

Saga Vannista hallilla ei yleensä tähän aikaan näy, sillä käynnissä on lukion toinen vuosi ja koulukiireiden takia yhteisharjoituksia Huntingtonin ja Sillmanin kanssa on vaihtelevasti. Kokeneempi kaksikko harjoittelee usein aamupäivällä, jolloin Vanninen on koulussa. Yhteisharjoitukset lajin kärkiurheilijoiden kanssa motivoivat nuorta lupausta ja ne antavat myös hyvän näytön siitä, mitä kansainvälinen menestyminen haastavassa lajissa vaatii.

– Koulukiireiden takia en ehdi harjoittelemaan Miian ja Marian kanssa vielä kovin usein, mutta kyllä yhteistreenit kovien kilpakumppaneitten kanssa ovat motivoivia ja kehittäviä. Harjoittelen vielä suurimman osan ajasta omanikäisteni kanssa, mutta kisakaudella yhteistreenien määrä on suurempi.

Kaksi kesää sitten Vanninen voitti nuorten olympiafestivaalien kultaa huippupistein 5 913. Tulos oli samalla alle 18-vuotiaiden Suomen ennätys ja samanikäisten maailman kauden kärkitulos nuorten välineillä. Viime kesänä huippulupaus laittoi Turun Kalevan Kisoissa ennätyspisteensä jälleen uusiin lukemiin, tällä kertaa aikuisten sarjassa. Ennätyspisteet kirjataan nyt lukemin 5 861, ja tulos on samalla alle 18- ja alle 20-vuotiaiden Suomen ennätys.

Ensi kesänä – koronatilanteen salliessa – nuorten arvokisoja on tarjolla kaksin kappalein. 19-vuotiaiden EM-kilpailut on tarkoitus kisata Viron Tallinnassa ja saman ikäluokan MM-kisat Kenian Nairobissa. Vannisen mukaan ensi kesän tavoitteena on molempien arvokisojen lisäksi myös Tampereen Kalevan kisat.

17-vuotias Vanninen saa nopeusharjoituksissa hyvää kiriapua Huntingtonilta ja Sillmanilta. Kuulassa vanhemmat treenikaverit seuraavat sen sijaan tarkkana Vannisen toimintaa, onhan hänen kuulaennätyksenä selkeästi koko joukon kovin. Omat kehityskohteensa Vanninen osaa nimetä nopeasti.

– Aerobisessa harjoittelussa ja reaktiivisuushypyissä on omasta mielestäni vielä paljon kehitettävää, Vanninen tuumii.

Huntington haluaa EM-halleihin, nopeusominaisuuksissa on tullut kehitystä

Huntington on tehnyt Liimataisen kanssa yhteistyötä useiden vuosien ajan, jo juniorivuosista alkaen. Kaksikko on kasvanut ja muuttunut vuosien varrella, mutta urheilija–valmentaja-suhde on pysynyt hyvänä ja toimivana. Hyvä kommukaatio kaksikon välillä on ollut avain menestykseen ja tasaiseen kehitykseen.

– Olin aluksi mukana isommassa junioriryhmässä, josta siirryin tähän Matin omaan ryhmään. Tietyllä tapaa isot raamit ovat pysyneet samana, mutta harjoitusten sisältöihin on tullut uusia ideoita ja ajatuksia vuosien aikana. Ollaan tunnettu niin monta vuotta ja tehty pitkään yhteistyötä, että voin sanoa kasvaneeni Matin kanssa, Huntington muistelee.

Kun Sillman liittyi mukaan harjoitusryhmään viime syksynä, sai myös Huntington lisää intoa omaan harjoitteluunsa. Nyt hänen ei tarvitse käytännössä koskaan harjoitella yksin, kun kaikkiin lajiharjoituksiin löytyy oman lajin sparraaja.

– Miian mukaantulo on ollut itselle erittäin tärkeä tuki, ja teemme käytännössä kaikki harjoitukset yhdessä. Samanhenkisyys luo innostuneisuutta treeneihin. Pääsen harjoittelemaan päivittäin parhaiden kavereitteni kanssa! Olemme monella tapaa hyvinkin erilaisia ottelijoita, mutta harjoittelemme pitkälti samalla ohjelmalla. Ainakin tähän mennessä molempien ominaisuudet ovat kehittyneet hyvin, Huntington kommentoi.

Huntington ehti avata hallikautensa jo kahdella ennätyksellä. Pika-aidat (60 metriä) kulkivat ennätysaikaan 8,32 ja sileä 60 metriä aikaan 7,73. Molemmissa juoksuissa oma ennätys parani huomattavasti. Nopeusominaisuuksien kehitys on ollut työn alla syksyllä ja tulosta näyttää tulevan.

– Koen, että Matti on tosi hyvä ottamaan urheilijoilta nopeutta esiin. Oma nopeutenikin on ihan täysin treenaamalla tehty, en ole omasta mielestäni kovinkaan perusnopea juoksija. 60 metrin kisa ei nyt ollut vielä koko kunnon mittari, mutta suunta on oikea. Hallien päätähtäin on nyt laitettu EM-halleihin – jos ja kun ne nyt luultavasti järjestetään. Jyväskylän SM-halleissa on tarkoitus tehdä 5-ottelu ja saada siitä hyvä tulos, Huntington kertoo.

Liimataisen valmennusfilosofiassa urheilijat pysyvät lähellä kilpailukuntoa koko kauden ajan – tapa, joka poikkeaa aika lailla perinteisestä suomalaisesta otteluvalmennuksesta.  Erilaiset testit ovat käytössä säännöllisesti ja urheilijoiden omilla tuntemuksilla on paljon vaikutusta harjoittelun ohjelmointiin.

– Meillä urheilijoilla on iso vastuu omasta harjoittelustamme. Jos elämässä on menossa jotain muuta tai keho ei tunnu vielä palautuneelta, niin harjoitusten rytmitystä voidaan säätää sen mukaan. Irtiottokyky ei laske kovinkaan paljoa harjoituskauden aikana ja testitulokset eivät saa laskea liikaa normaalista. Testejä tehdään paljon ja niiden kautta tietää, missä tilassa keho on, Huntington kertoo.

Koronavuosi on tuonut mukanaan epävarmuutta, mutta myös toivoa paremmasta

Maailmanlaajuinen koronapandemia on jo yli vuoden ajan aiheuttanut epävarmuutta urheilijoiden arkeen ympäri maailmaa. Arvokilpailuja on jouduttu perumaan ja ensi kesän pääkisojen ylläkin leijuu vielä epätietoisuuden pilvi. Tampereella ottelijoiden harjoitusmahdollisuudet on hoidettu hyvin, vaikka koronatestaus rajoittikin syksyllä Pirkkahallin A-hallin käyttöä. Kolmikko on tyytyväinen omiin harjoitusolosuhteisiinsa, mutta epätietoisuus varsinkin kilpailuiden ympärillä on epämiellyttävää.

– Harjoitusolosuhteet täällä Tampereella ovat hyvät, mutta onhan korona tuonut epävarmuutta kisojen suhteen. Harjoitusten ulkopuolella olen pitänyt ihmiskontaktit ja riskit mahdollisimman pieninä, Sillman kertoo.

Huntington muistuttaa, että huippu-urheilijan elämä on ilman maailmanlaajuista pandemiaakin varsin pelkistettyä ja rutiininomaista. Läheisten perheenjäsenten ja kavereiden kanssa on pidetty yhtä, mutta pienemmissä ryhmissä.

– Epätietoisuus isojen kisojen suhteen on toki ollut käsinkosketeltavaa, mutta muuten urheilijan elämä on ollut melko normaalia.

Vannisen kohdalla suurimmat muutokset ovat tapahtuneet koulun puolella.

– Harjoitteleminen on ollut normaalia, mutta kisojen kanssa on ollut epävarmuutta. Koulussa olemme olleet ihan normaalisti lähiopetuksessa, mutta maskipakko on käytössä Tampereen kouluissa.

Huntingtonilla on pitänyt kiirettä viime aikoina myös harjoitusten ulkopuolella hyväntekeväisyyden kanssa. Syksyllä ottelija organisoi harrastevälinekeräyksen, jossa kerättiin urheiluvälineitä vähävaraisten lasten perheille. Myöhemmin heräsi idea omasta akatemiasta, jonka avulla voitaisiin helpottaa apua tarvitsevia perheitä lasten urheiluharrastusten kausimaksuissa.

– Urheilijan elämä on pitkälti hyvin itsekeskeistä. Harjoitukset tehdään itseä varten, ruokailut ja palautuminen ovat itseä varten. Nyt saan antaa takaisin muillekin, eikä urheilija ole aina sataprosenttisesti keskiössä. Toivottavasti tämä on lähtölaukaus ja muutkin ottavat tästä vinkkiä, Huntington kertoo.

Artikkelin kuvat ja video: Anssi Mäkinen

Olympiakomitean verkkosivuilla esitellään tällä viikolla Tampereelle muodostunutta seitsenottelijoiden keskittymää laajasti. Keskiviikkona vuorossa on OlympiaCast-jakso, jossa vieraana on valmentaja Matti Liimatainen.