Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
11.02.2021 | Seuratoiminta

Seuratoiminnan verkostopäivät: ”Laadun kehittäminen on osa toiminnan ammattimaistumista”

Seuratoiminnan verkostopäivät järjestettiin etäyhteyksin 9.–10.2. Verkostopäivien puheenvuorojen teemat keskittyivät urheiluseuratoiminnan ammattimaistumiseen ja ammattilaisuuteen.

Urheiluseuratoiminnan ammattimaistuminen on noussut esiin lähivuosina uudella tavalla. Vaikka ammattimaistumisen käsite on laaja, on sille annettu joitakin yleismääritelmiä.

– Yksinkertaisesti toiminnan voidaan katsoa ammattilaistuvan siinä vaiheessa, kun toimijat ryhtyvät saamaan työstään palkkaa. Lisäksi ammattimaistuminen merkitsee säänneltyä työaikaa ja sitä, että työntekijällä on olemassa jokin konkreettinen työpaikka. Työtehtävissään toimijalla on sekä vastuuta että valtaa, avaa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtaja asiantuntija Jari Lämsä.

KIHU:n (Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus) erikoistutkija Outi Aarresola näkee merkittävänä sen, ettei ammattilaistumista tapahdu enää vain kilpaurheilun piirissä – myös junioriseurat ovat ammattimaistuneet aiempaa enemmän. Ammattimaistumista seuratoiminnan kentällä ovat edistäneet organisaatiorakenteiden muutokset ja hallinnon muodollistuminen. Tavoitteita määritellään selkeämmin ja eri osa-alueisiin erikoistuneita henkilöitä seuroissa toimii yhä enenevissä määrin.

– Ammattimaistumista edistetään seuroissa myös laadun kehittämisen avulla. Vaikka laatuohjelmien yhteydessä ei viitatakaan suoranaisesti ammattilaisuuden edistämiseen, ovat nämä toimet yhtä lailla osa urheiluseurojen ammattimaistumista, Aarresola toteaa.

Kehittävä arviointi tukee ja edistää toimintaa

Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osaston professori Päivi Atjosen puheenvuorossa pureuduttiin kehittävään arviointiin ja sen merkityksiin.

Vaikka Atjonen korostaa, ettei kehittävälle arvioinnille ole olemassa jotakin tarkkarajaista määritelmää, voidaan kehittävä arviointi kuvata toimintatapana, joka korostaa toimijuutta, työn tulosten hyödyntämistä ja uusien havaintojen löytämistä.

Atjonen näkee kehittävän arvioinnin mahdollisuutena. Arvioinnin tarkoitus ei saisi koskaan olla syyllistäminen tai virheiden etsiminen, vaan toimintatavan tulee olla osallistavaa ja läpinäkyvää. On tärkeää, että vuorovaikutus osapuolten välillä säilyy koko prosessin ajan.

– Kehittävän arvioinnin tavoitteena on auttaa arviointikohteita tunnistamaan toimintansa vahvuudet, hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet. Toiminnan ja käytäntöjen kehittäminen edellyttää ennen kaikkea katseen kohdistamista tulevaan, Atjonen täsmentää.

– Eri seuroilla on olemassa erilaisia tavoitteita. Jotta arviointi palvelee asetettuja tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla, tulee kehittävyyden idean kulkea mukana kehittämisprosessien alusta lähtien, hän jatkaa.

Ammattimaistuminen edellyttää työhyvinvoinnin edistämistä

Seuratoiminnan ammattimaistumisen myötä työhyvinvointi on noussut keskeiseksi tekijäksi. On huolehdittava siitä, että seura-ammattilaiset jaksavat arjessaan. KIHU:n johtava asiantuntija Minna Blomqvist nosti Valmentajakysely 2019 -tutkimuksen tuloksista esiin havainnon päätoimisten valmentajien työhyvinvoinnista ja -tyytyväisyydestä; valtaosa koki olevansa tyytyväinen työhönsä ja palautuminen nähtiin hyvänä, vaikka työmäärä tunnistettiinkin ajoittain suureksi.

Toiminnan ammattimaistuessa työhyvinvointi nousee uudenlaiseen rooliin. Esimerkkejä työhyvinvoinnin kehittämisestä esittelivät Turun Cheerleadingseura Smash sekä Lapin Urheiluopisto Santasport.

Cheerleadingseura Smashissa toimii kaiken kaikkiaan 20 joukkuetta ja 12 ryhmää. Parhaimmillaan seuran toimesta liikkujia on viikoittain 600. Seura-ammattilaisista huolehditaan rekrytointiprosessista lähtien.

– Haluamme pitää työntekijästä huolta alusta saakka. Valmistaudumme perusteellisesti ennen kuin työntekijä aloittaa, eikä työntekijöitämme jätetä missään tilanteessa yksin. Jokaiselle on nimetty oma lähiesihenkilö ja osaamista kehitetään jatkuvasti esimerkiksi säännöllisten kehityskeskustelujen avulla, avaa Smashin toiminnanjohtaja Virpi Huuskonen.

Santasportin Seuratoiminnan työhyvinvoinnin kehittäminen -hankkeen tavoitteena on parantaa lappilaisten seuratyöntekijöiden työhyvinvointia. Työn organisointiin, työhyvinvoinnin mittaamiseen ja valmentamisen verkkopalveluun sekä rekrytointiin on kehitetty hankkeen myötä kolme mobiilityökalua. Hankkeen projektipäällikkö Jarmo Riski näkee puhelinsovellusten helpottavan ihmisten tavoittamista esimerkiksi rekrytoinnissa.

– Sovellusten avulla voimme tavoittaa paremmin myös niitä ihmisiä, jotka haluaisivat liittyä seuratoimintaan mukaan, mutta eivät välttämättä ole aiemmin löytäneet oikeita väyliä, Riski selventää.

Lisää liikettä pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     op_logo_vasen_negatiivi_comporessed
Huippu-urheilun pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     finnair_logo_white_compressed

                                
                                     icepeak-logo-text-rgb-white_compressed

                                
                                     toyota_v_white_rgb

                                
                                     Aava Virta logo nega

                                
                                     Energiayhtiö St1:n logo