Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Laura Tast: Kohti ammattilaisuutta – urheilijan tutkinto ei saa olla utopiaa

Vaikka valinta heittäytyä tavoittelemaan ammattiurheilijan uraa on kannustettava tavoite, urheilijan alut eivät Suomessa ole yhdenvertaisessa asemassa tavoitellessaan unelmiaan urheilun kentillä. Siinä missä taiteen perusopetuksessa lapset ja nuoret saavat tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen ammattilaisten toteuttamaa opetusta ja valmiuksia hakeutua taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen, ovat urheilun vastaavat koulutusjärjestelmät vielä lapsenkengissä. Suomessa voi valmistua esimerkiksi tanssijan ammattiin ja saada siihen koulutusta ja tutkinnon, mutta ”urheilijan tutkintoa” ei ole.

Tavoitteellisesti urheilevilla nuorilla on oltava mahdollisuus saada koulutusta urheilijaksi kehittymiseen ja ammattilaisuuteen kasvuun koulutusjärjestelmän tukemana. Taiteen ja kulttuurin alat ovat upealla tavalla rakentaneet koulutuspolut aina ammattilaisuuteen asti. Ammattilaisuuteen johtavaa koulutusta on esimerkiksi tanssin, musiikin ja laaja-alaisesti eri taiteen aloilla. Vastaavaa ammattiurheilijan uralle valmistavaa ja tutkintoon johtavaa koulutusta on järjestettävä myös urheilussa nykyistä koulutusjärjestelmää hyödyntäen ja samalla huomioiden aktiivisen urheilu-uran jälkeinen aika, jossa huomioidaan urheilu-uran aikana saatua osaamispääomaa.

Lausunnossaan koulutuspoliittisen selonteon luonnokseen Suomen Olympiakomitea esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriöön perustetaan poikkihallinnollinen työryhmä selvittämään, kuinka urheilijakoulutus voidaan järjestää yhdenvertaisella tavalla muiden kulttuurin ja taiteen alojen kanssa. Koulutuspoliittinen selonteko on menossa eduskunnan käsittelyyn ja Olympiakomitea edellyttää, että urheilu ja liikunta huomioidaan koulutusjärjestelmiä kehitettäessä.

Urheilu huomioidaan toisen asteen koulutuksessa, muilla koulutusasteilla ei

Suomessa urheilijoita tuetaan eri tahojen yhteistyöhöllä kaksoisura-ajatteluun perustuen (dual career). Suomalainen urheilun kaksoisuramalli alkaa yläkouluvaiheesta ja jatkuu aina huippu-urheilu-uran päättymisen jälkeiseen urasiirtymään. Tätä tehtävää toteuttamaan on Suomeen rakentunut valtakunnallinen Suomen Olympiakomitean koordinoima urheiluakatemiaverkosto, jossa paikallisten urheiluakatemioiden tehtävä on mahdollistaa joustava kaksoisura ja valmentautuminen yhteistyössä eri asteiden opetusta ja koulutusta järjestävien tahojen kanssa.

Toisen asteen urheiluoppilaitoksia lukuun ottamatta urheilu on kuitenkin heikosti huomioitu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Tämä heijastuu myös urheilijoiden sosioekonomisen aseman puutteellisuuteen. Urheilulukioissa ja urheiluamiksissa nuori voi hyödyntää pidennettyä opintoaikaa ja urheiluvalmennus on osa tutkintoa. Erityisen koulutustehtävän saaneet urheiluoppilaitokset saavat toimintaansa myös rahoitusta. Voidaan puhua rakenteesta ja järjestelmästä, joka tukee tavoitteellisesti urheilevan nuoren kasvua ja kehitystä kohti ammattilaisuutta ja huippu-urheilijan uraa. Tämän rakenteen ympärille on hyvä lähteä rakentamaan järjestelmällisempää urheilututkintoon tähtäävää ja valmistavaa koulutuspolkua.

Urheilukasvatus ja koulutus tarvitsee vankempaa asemointia, raamitusta ja rahoitusta. Nykyinen koulutusjärjestelmä antaa tähän hyvän pohjan, nyt on aika lähteä sitä määrätietoisesti hyödyntämään. Ammattilaiset viemään nuoria urheilijoita kohti ammattilaisuutta.

Aiheesta lisää: Liikuntaa ja urheilua ei saa unohtaa koulutuspoliittisessa selonteossa

Laura Tast

Asiantuntija, urheiluakatemiaohjelma



0505548040

Lisää liikettä pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     op_logo_vasen_negatiivi_comporessed