Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
16.03.2021 | Seuratoiminta

Seuran kehittäminen on Porvoon Akilleksen käsipallojaoston toiminnanjohtajan Ron Liljendalin intohimo

Seuran johtaminen ja kehittäminen vaativat seuroilta sekä aikaa että resursseja. Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Seurojen on pysyttävä näiden kehityskulkujen aallon harjalla säilyttääkseen toimintansa elinvoimaisuus myös tulevaisuudessa, korostaa Ron Liljendal.

Ron Liljendal toimii Porvoon Akilleksen käsipallojaoston toiminnanjohtajana. Nykyisessä pestissään hän on toiminut vuodesta 2019. Seuratoiminnan pariin Liljendal päätyi jo varhain.

– Aloitin käsipallon noin 12-vuotiaana. 15-vuotiaana suoritin ensimmäisen valmennuskoulutukseni ja siitä siirryin edelleen tuomarikoulutukseen. Valmennus- ja tuomarointitehtävissä ehdin toimia muutaman vuoden ennen kuin siirryin käsipallojaoston hallitukseen.

Siirtymä hallituksen tehtäviin tapahtui luonnollisesti, sillä 20-vuotiaana Liljendal alkoi yhä enemmän kiinnostua siitä, miten urheiluseurat toimivat ja mitä kaikkea niissä tehdään.

– Lasten kautta toimintakenttäni Akilleksessa laajeni jalkapallo- ja yleisurheilujaoston puolelle sekä Porvoon Akilles ry:n hallitukseen. Vapaaehtoistehtävätkin ovat näiden vuosien aikana tulleet varsin tutuksi.

Seuratoiminnan johtaminen haastaa ja palkitsee

Porvoon Akilleksen käsipallojaosto on kahdeksan lajin monilajiseuran suurin jaosto.

– Käsipallojaostossa pelaajia on 290 ja muita jäseniä puolestaan 70. Kaiken kaikkiaan seurassamme urheilijoita on noin 800 ja muita aktiivisia jäseniä on suurin piirtein 300. Tähän päälle tulevat vielä sellaiset vapaaehtoiset, jotka eivät ole rekisterissämme. Olemme arvioineet heitä olevan noin 200–300.

Kun Liljendalilta kysytään, millaista seuran johtaminen on, kuvailee hän kokonaisuutta laajaksi ja monipuoliseksi. Vaikka työtehtävät ovat ajoittain haastavia, palkitsevat onnistumiset.

Seuran johtajan on johdettava laajoja ja moninaisia joukkoja. Toiminnanjohtajan on keskusteltava aktiivisesti kaikkien kentän toimijoiden kanssa – oli kyseessä sitten harrastaja, urheilija, seuratyöntekijä tai vapaaehtoistoimija.

– Palkitsevia kokemuksia ovat esimerkiksi onnistuneet tapahtumat ja kilpailujärjestelyt. Työn jälki näkyy tekijöille ja osallistujille konkreettisesti ja luo toiminnalle tätä kautta merkityksellisyyttä.

Kehitystoimet eivät saa katketa toimijoiden vaihtuessa

Akilleksen käsipallojaostossa toiminnan kehittämisen merkitys on tunnistettu varhain. Ennen Tähtiseura-laatuohjelmaa seura omasi edeltävän Nuori Suomi Sinettiseura -laatutunnuksen. Akilles kuului ensimmäisiin käsipalloseuroihin Suomessa, joka tunnuksen saavutti.

Vaikka seuralla on ollut laatua kehittävien toimenpiteiden osalta vankat perinteet, huomasi Liljendal toiminnanjohtajana aloittaessaan myös selkeitä kehityskohteita.

– Ennen toiminnanjohtajan palkkaamista jaostossa ei ollut mukana ketään, joka olisi seurannut tilinpäätöstä säännöllisesti. Jaostolta uupui kuva siitä, kuinka paljon toiminta tuotti rahallisesti tai millaiset olivat seuran kulut. Tilinpäätöksen läpikäynti ei ole riittävä toimi seuran talouden seuraamiseksi, vaan taloustilannetta on seurattava vähintään kerran kuussa.

Toisena kehityskohteena Liljendal nostaa esiin digitalisaation.

– Digitalisaation osalta toiminta ei ollut nykypäivän vaatimustasolla. Päivitimme ja yhtenäistimme seuran verkkosivut ja ryhdyimme kirjaamaan kokousmuistiinpanot ylös digitaalisesti. Halusimme varmistaa, että seuran toimihenkilöiden vaihtuessa edeltävät tiedot ja toimet ovat helposti saatavilla.

Liljendal korostaa, että seuran toimista on luotava selkeää dataa.

– Mikäli seuran toimintaa halutaan viedä eteenpäin, on hyvä kirjata ylös kaikki tehdyt toimet ja kehitysideat. Tämän ansiosta tavoitteet säilyvät kirkkaina ja kehitystoimenpiteitä voidaan aidosti viedä eteenpäin.

Tähtiseura-laatuohjelma edistää toiminnan kehittämisen jatkuvuutta

Tähtiseura-laatuohjelman tavoitteena on tarjota seuroille työkaluja toimintansa kehittämiseksi. Kehittämistyön avulla seurat voivat saavuttaa Olympiakomitean ja lajiliiton myöntämän osa-aluekohtaisen Tähtiseura-tunnuksen. Porvoon Akilleksen käsipallojaostolle on myönnetty Tähtimerkki lasten ja nuorten liikunnasta ja urheilusta.

– Näen Tähtimerkin erittäin hyvänä todisteena siitä, että seuran toiminta on laadukasta ja vastuullista. Mikäli seura omaa Tähtimerkin, ei mielestäni vaikkapa vanhempien tarvitse sen enempää miettiä, onko seuran toiminta järjestetty hyvin ja tasokkaasti.

Tähtiseura-verkkopalvelu on avoin kaikille urheiluseuroille. Verkkopalvelu tarjoaa seuroille kehittämisen polun, jossa seurat voivat kehittää toimintaansa itsenäisesti sekä vuorovaikutuksessa alueen seurakehittäjien tai lajiliiton kanssa.

– Verkkopalvelun myötä voimme olla varmoja siitä, että tieto säilyy ja voimme seurata toimiamme reaaliajassa. Enää ei ole vaaraa sille, että toimijoiden vaihtuessa tieto katoaa ja kehitystoimenpiteet tyssäävät. Verkkopalvelun ansiosta tiedot ovat tallella tulevaa varten.

Porvoon Akilles on kaksikielinen seura, jossa toimintaa ja palveluja tarjotaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Tähtiseura-verkkopalvelussa seurat voivat valita käyttökieleksi suomen, ruotsin tai englannin.

Liljendal näkee, että laatuohjelmaan osallistuminen on tuonut käsipallojaostossa yhteisymmärrystä seuran tavoitteista ja toimenpiteistä.

– Tavoitteenani on, että verkkopalvelun teemat ja niihin liittyvät toimenpiteet käydään jaostossa läpi ainakin kerran vuodessa. Tällöin tunnistamme olemmeko onnistuneet edistämään niitä asioita, joita olemme halunneet. Jos laatukriteerit ja vaatimukset muuttuvat, olemme yhdessä valmiimpia reagoimaan niihin.

Tähtimerkki osoitus modernista ja laadukkaasta toiminnasta

Seuran kehittäminen on Liljendalin mukaan toimia, joiden avulla seuran on mahdollista ylläpitää toimintansa elinvoimaisena ja kiinnostavana.

– Tavoitteemme on saada Tähtimerkit vielä aikuisliikunnasta ja huippu-urheilusta. Aikuisliikunnan kehityspolun olemme jo aloittaneet, mutta koronan myötä prosessi on hidastunut. Huippu-urheilun kehityspolun työstämiseksi vaaditaan taas se, että joukkueemme on päässyt pelaamaan liigaan ja oma lajiliittomme on mukana Tähtiseura-ohjelmassa huippu-urheilun osalta.

Liljendal tunnistaa huippu-urheilun Tähtimerkin saavuttamisen seuran aikaa vievimmäksi tavoitteeksi.

– Haluan kuitenkin ajatella niin, että kehittämiskohteiden tunnistaminen on jo hyvä alku. Kuten Tähtiseura-ohjelmassakin on ideana; koko kehityspolkua ei ole välttämätöntä käydä läpi, vaan jo pienillä toimilla on mahdollista saada aikaan muutosta.

Laatuohjelman Liljendal toivoo saavuttavan yhä vankemman aseman suomalaisessa urheiluyhteisössä.

– Olen kovasti yrittänyt aktivoida seuramme jaostoja lähtemään mukaan kehittämisprosessiin. Uskon, että Suomessa on paljon seuroja, joiden toiminta on laatukriteerit täyttävää, mutta he eivät ole vielä löytäneet ohjelmaa. Olisi hienoa, jos tästä Tähtimerkistä tulisi sellainen juttu, joka tunnistetaan valtakunnallisesti.

Porvoon Akilleksen käsipallojaoston tavoitteena on saavuttaa tulevaisuudessa Tähtimerkit myös aikuisliikunnasta ja huippu-urheilusta.

Toiminnan kehittäminen vaatii systemaattisia toimia

Toiminnanjohtajan arki koostuu seuran talouden hoidosta aina joukkueiden harjoittelun seuraamiseen. Lisäksi yhteistyötoimet eri toimijoiden ja verkostojen kanssa ovat olennaisessa roolissa.

– Olen viikoittain yhteydessä sekä lajiliittoon että Porvoon kaupunkiin. Valmentajien ja vanhempien kanssa yhteydenpito on aktiivista päivittäin.

Suomen harrastamisen mallin tiimoilta seuran yhteistyötä Porvoon Tarmon kanssa halutaan tiivistää. Seurojen tavoitteena on järjestää kouluilla harrastustoimintaa yhä monipuolisemmin sekä seurojen valmennusosaamista yhdistäen.

Yhteistyön ja kehitystoimien suunnittelu ja saatto käytäntöön vievät Liljendalin mukaan merkittävästi aikaa.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että seurat, joissa on vähintään 200 jäsentä tarvitsevat ainakin yhden tahon, joka työskentelee täysipäiväisesti. Jos hallinto on täysin harrastepohjalla, ei tekijöiden aika yksinkertaisesti riitä kehittämistoimenpiteisiin. Tällöin seura pystyy mahdollisesti säilyttämään toimintansa ennallaan, mutta laadun kehittäminen on todella vaikeaa.

Toimintaan osallistumisen kynnystä madallettava

Vaikka Liljendal tunnistaa seuratoiminnan ammattimaistumisen hyödyt, nostaa hän esiin myös huolensa. Vaatimukset ovat kasvaneet ja laadukkaan toiminnan järjestäminen vaatii yhä enemmän.  

– Seurojen on panostettava siihen, millä tavoin toimintaan saadaan mukaan vapaaehtoistoimijoita. Heidän työpanoksensa on useissa tapahtumissa korvaamaton voimavara. Kynnystä on madallettava niin, että toimintaan on helppo lähteä mukaan.

Liljendal haluaa muistuttaa, että vapaaehtoistyön kannalta pienikin panos on nähtävissä merkittävänä.

– Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät esimerkiksi kisatapahtumien järjestämisen vaativan paljon. Tällä hetkellä useissa seuroissa ongelmana näyttäytyy se, että vaikka seurassa vallitsisi kuinka hyvä yhteishenki, ei tämä aina näyttäydy samalla tavalla vapaaehtoistoiminnassa. On löydettävä keinoja, jotka madaltavat osallistumisen kynnystä ja luovat positiivista kuvaa vapaaehtoistoiminnasta.

Yhtenä Akilleksen tavoitteena on siirtää harjoitteluvideoita ja valmennusohjeita digitaaliselle alustalle, josta valmentajat voivat hakea oppia ja ideoita harjoitusten monipuolistamiseen.

– Uskon, että tämä voisi madaltaa kynnystä uusien valmentajien rekrytoinnissa, kun ohjeita ja tukea on saatavilla helposti ja nopeasti.

Kuvassa vas. Porvoon Akilleksen toiminnanjohtaja Ron Liljendal ja varapuheenjohtaja Andreas Frejborg.

Seurojen on tärkeää kehittää toimintaansa yhä tasavertaisemmaksi

Seuratoiminta omaa suomalaisessa kulttuurissa pitkät perinteet. Jotta toiminta säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa, on löydettävä keinoja säilyttää toiminnan tasavertaisuus. Korkeat osallistumismaksut Liljendal näkee yhtenä merkittävänä seuratoiminnan tulevaisuuden vaarana.

– Erityisesti mietin harrastusten kustannusten kasvua. On paljon seuroja, joiden toiminnassa on mukana perheitä, joissa joudutaan miettimään lapselle mieluisan harrastamisen lopettamista korkeiden kausimaksujen ja muiden kulujen vuoksi. Kenenkään ei pitäisi joutua lopettamaan harrastusta sen kustannusten vuoksi.

Liljendal mukaan ilmiö olisi tunnistettava valtion tasolla. On kehitettävä ratkaisuja siihen, että seurat saisivat tukea toiminnan järjestämiseen kaikille halukkaille.

– Toiminnan tasavertaisuuden edistäminen on mielestäni tärkeää kaikissa urheiluseuroissa. Kaikkien tulisi olla tervetulleita seuran toimintaan mukaan. Tämä teemana sellainen, jota jokaisen seuran tulisi edistää kaikin tavoin.

Kuvat: Porvoon Akilleksen kuvapankki

Porvoon Akilles

Lue lisää Tähtiseura-laatuohjelmasta:

Tähtiseura TanssiDansissa aikuisten harrastamisen kehittämiseen on löydetty yhtymäpintoja lasten ja nuorten toiminnasta

OlympiaCastin vieraana Jaana Laurila: Mikä on seuranne seuraava edistysaskel?

Tähtiseura-laatuohjelma

Tähtiseura-ohjelma on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen laatuohjelma, joka kehittää ja tukee suomalaisen urheilun keskeistä vahvuutta: seuratoimintaa. Tähtimerkki on Olympiakomitean ja lajiliiton myöntämä tunnus urheiluseuralle, joka täyttää määritetyt laatutekijät kohderyhmänsä osalta. Osa-alueita on kolme: Lasten ja nuorten toiminta, aikuisliikunta ja huippu-urheilu. Tähtimerkki on myös lupaus laadusta nykyisille ja uusille jäsenille sekä heidän lähipiirilleen ja tukijoille.

Tähtiseura-verkkopalvelu on avoin kaikille urheiluseuroille. Sen avulla seura voi kehittää toimintaansa ja tavoitella myös itselleen Tähtimerkkiä. Palvelussa urheiluseurat voivat tehdä omaa kehittämistyötään itsenäisesti ja vuorovaikutteisesti lajiliiton tai aluejärjestön seurakehittäjän kanssa. Palvelu on helppokäyttöinen, seuralle maksuton ja se toimii osana Suomisport-seurapalvelua.

Tähtiseuroja on jo 557, 45 eri lajissa

  • Lapset ja nuoret: 541 seuraa – 44 lajia
  • Aikuiset: 102 seuraa – 22 lajia
  • Huippu-urheilu: 18 seuraa – 3 lajia

Lue lisää aiheesta