Seuratoiminnan tilannekatsaus: Kolmasosa suomalaisista osallistuu urheiluseuratoimintaan

Suomen Olympiakomitea, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus järjestivät medialle ja jäsenjärjestöjen johdolle ensimmäisen seuratoiminnan tilannekatsauksen, jossa käsiteltiin seuratoiminnan ajankohtaisia teemoja ja esiteltiin Suomen ensimmäistä kansallista Seuratietokantaa.

Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen kiinnitti tilaisuuden avauspuheenvuorossaan huomiota urheiluseuratoiminnan merkitykseen Suomen suurimpana kansanliikkeenä ja liikunnasta saatavien hyötyjen turvaamiseen koronakriisin jälkeistä aikaa ajatellen.

– Seuratoimintaan osallistuu eri rooleissa 1,8 miljoonaa ihmistä. Se on Suomen suurin kansanliike ja sen vaikutus ihmisille ja koko yhteiskunnalle on kiistaton. Koronakriisistä selviytyäksemme ja siitä toipuaksemme liikunnan ja urheilun merkitys on vielä aiempaa suurempi. Sen vuoksi nyt on tärkeää keskustella liikunnan merkityksestä ja yhteiskunnallisesta painoarvosta, Salonen sanoo.

– Juuri tällä hetkellä maamme hallitus pohtii valtion talouden tilaa ja rakentaa näkymää tuleville vuosille. Liikunta ja urheilu on kovassa paineessa, koska 92% liikunnan ja urheilun rahoituksesta perustuu rahapelituottoihin ja tuotot uhkaavat pienentyä kolmanneksen. Rahoitusta pitäisi päinvastoin pystyä nostamaan, jotta koronakriisistä toivutaan ja liikunnan ja urheilun hyödyt koko yhteiskunnalle turvataan, korostaa Salonen.

Tiina Kivisaari: Seurojen ja kuntien kannattaa hakea tukia ja valtionapua aktiivisesti

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari puhui tilaisuudessa mm. harrastamisen Suomen mallista ja liikunnan ja urheilun korona-avustuksista.

Harrastamisen Suomen malli tarjoaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuutta mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä.  Harrastamisen Suomen mallin valtionavun haku on parhaillaan auki ja kunnat voivat hakea tukea ensi lukuvuoden toimintaan 15.4.2021 asti.

– Eri liikuntamuodot ovat lasten ja nuorten suosituimpia toiveita koululaiskyselyjen perusteella. Sen vuoksi kannustan kaikkia urheilutoimijoita olemaan aktiivisia ja tarjoamaan seuran omaa toimintaa kouluille ja kuntakoordinaattoreille, joita löytyy lähes jokaisesta kunnasta. Parhaimmillaan seura voi tarjota ohjattua toimintaa iltapäivisin kouluilla ja iltaisin urheiluhalleissa. Kouluilla järjestetty toiminta voi toimia sisäänheittäjänä seuraan ja synnyttää kipinän harrastaa urheilua intensiivisemmin, kannustaa Kivisaari.

– Liikuntaan ja urheiluun on jaettu vuoden aikana koronatukea yhteensä lähes 19 miljoonaa euroa. Nyt valmistellaan toista lisätalousarviota tälle vuodelle ja kaikki se tieto seurojen tilanteesta mitä saamme seuroilta joko lajiliittojen, Olympiakomitean tai Paralympiakomitean kautta, on äärimmäisen tärkeää ja arvokasta. Viimeisimmässä haussa hakemuksia tuli vain 600, vaikka seuroja on n. 9000. Pohdimme parhaillaan ministeriössä ja Olympiakomiteassa tarvitaanko seuroissa lisäapua ja sparrausta erilaisten hakuihin ja hakemusten tekemiseen, kertoo Kivisaari.

Uusi seuratietokanta tarjoaa avaintietoja suomalaisesta seurakentästä

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihun erikoistutkija Outi Aarresola esitteli tilaisuudessa Suomen ensimmäistä kansallista Seuratietokantaa. Se tarjoaa julkisesti avaintietoja suomalaisesta seurakentästä: Paljonko seuroja on eri lajeissa? Millä paikkakunnilla ne sijaitsevat? Paljonko on monilajiseuroja, ja missä lajeissa niitä on eniten? Minkä ikäisiä suomalaiset seurat ovat?

Kaikille avoin seuratietokanta löytyy osoitteesta seuratietokanta.fi. Seuratietokanta on koottu lajiliittojen jäsenseuroista. Lajiliittoja tietokannassa on 68 ja näiden jäsenseuroja yhteensä 7571. Seuratietokanta-hanketta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jaana Laurila: laadukasta seuratoimintaa ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöllä 

Seuratoiminnassa on mukana kolmasosa suomalaisista – harrastamalla, kilpailemalla, tekemällä vapaaehtoistyötä tai osallistumalla muulla tavoin seuratoimintaan. Sponsor Insightin tutkimuksen mukaan 79% suomalaisista pitää seuratoimintaa tärkeänä.

– Liikunta- ja urheilu ammattimaistuu koko ajan ja se onkin tavoitteemme, mutta meidän tulee muistaa ja arvostaa vapaaehtoistoimijoita, jotta vapaaehtoistyö jatkuu ja houkuttelee uusia sukupolvia myös tulevaisuudessa, toteaa Olympiakomitean seura- ja jäsenpalveluyksikön johtaja Jaana Laurila.

– Olympiakomitean yksi keskeinen tavoite on seuratoiminnan johtaminen, sen vahvistaminen ja laadun paraneminen. Me haluamme edistää niin jäsenjärjestöjemme kuin urheiluseurajohtajienkin osaamista. Tähtiseura-ohjelma on Olympiakomitean, lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen yhteinen seurojen laatuohjelma. Se tarjoaa seuroille väylän kehittää seuran toimintaa ja seurakehittäjien apua. Tähtiseuraohjelma on avoinna kaikille seuroille ja se on maksuton. Tähtiseura-ohjelmassa kehittämisen polulla on jo lähes 800 seuraa. Kutsunkin tähän ”tanssiin” mukaan kaikki seurat. Olen ihan varma, että sieltä löytyy osa-alueita, jotka auttavat kaikkia suomalaisia seuroja, Laurila korostaa.

Laurilan mukaan Olympiakomitea kannustaa seuroja myös digiloikkaan.

-Yksi keskeinen tavoitteemme on kannustaa seuroja tiedolla johtamiseen. Olemme käynnistäneet seuratoiminnan tiedolla johtamisen ja tuloksellisuuden seurannan. Suomen suurin kansanliike ansaitsee sen. Me tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua, joka perustuu faktoihin. Olympiakomitean Suomisport -palvelu tulee jatkossa tarjoamaan tarkkaa dataa urheilusta ja liikunnasta. Me toivomme, että joku päivä me pystymme datan avulla kertomaan ajantasaisesti miten suomalaisen liikkuvat – ja miten juuri sinun seurassasi liikutaan, toteaa Laurila

Suomen Olympiakomitea järjestää seuratoiminnan tilannekatsauksia jatkossa säännöllisesti. Tämän kevään aikana toteutamme seuroille ja lajiliitoille koronakyselyn. Lajiliittokyselyn tulokset julkaistaan 21.4. ja seurakyselyn tuloksen 16.6.2021.