Siirry sisältöön
Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Marco Casagrande: Liikkumattomuuden pommi on pysäytettävä nyt – seurojen työ on turvattava ennen kuin on liian myöhäistä

Etäkokouksia aamukahdeksasta iltaseitsemään, pikalounas läppärin edessä ennen seuraavaa workshopia ja pikaulkoilun jälkeen toimipisteen siirto sohvalle, jotta liian vähäiselle venyttelylle jääneet takareidet kiristäisivät vähemmän.

Teams-palavereiden värittämän arjen keskellä huoli on ollut kuitenkin muustakin kuin omasta fyysisestä kunnosta – nimittäin lasten ja nuorten liikkumisesta.

Juuri julkaistun tuoreen raportin mukaan 7-17-vuotiailla monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikuntaa tulisi olla joka päivä 60 minuuttia. Itsensä aktivoimisen lisäksi tulisi pystyä aktivoimaan myös lapset ja huolehtia, että ruudun äärestä poistuttaisiin säännöllisesti kuntoilemaan.

Omat lapseni osuvat 8-14-vuoden ikähaarukkaan, joten tiedän kokemuksesta, että heidän aktivointinsa on käytännössä kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Palloliiton pääsihteerinä pääsee seuraamaan tilannetta sivusta lukujen ja raporttien valossa, mutta etätyötä tekevälle isälle tämä näyttäytyy myös konkreettisesti arjessa.

Kiinnostavien liikuntahetkien rakentaminen kotona ei synny itsestään. Kaikilla ei myöskään ole omaa pihaa jalkapallomaaleineen tai temppuradan rakentamiseen sopivaa olohuonetta.

On siis helppo uskoa ja allekirjoittaa huoli lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta. Jo ennen pandemiaa oli tiedossa, että liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja euroja, eikä tilanne ole pandemian myötä helpottanut.

Ongelmaan on kuitenkin olemassa ratkaisu: Seuratoiminta.

Meillä on eri lajeissa valtava määrä seuroja, pelkästään jalkapallossa yli 900. Seurat tarjoavat lapsille paitsi ikimuistoisia elämyksiä ja uusia ystäviä, myös todella laadukasta toimintaa. Toimintaa, jolla torjutaan liikkumattomuuden ongelmia. UEFAn tekemän mallinnuksen mukaisesti jalkapallo tuottaa suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittaisena hyötynä yli 1,2 miljardia euroa.

Hyöty tulee paitsi säästöistä terveys- ja sosiaalikuluissa myös suorasta taloudellisesta merkityksestä. Jalkapallon harrastaminen lisää koettua hyvinvointia, ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia ja parantaa koulutuloksia. Kulutus, työllisyys ja verotulot ilmentävät suoraa taloudellista merkitystä.

Jalkapalloseurat julkaisevat pitkin kevättä näitä tutkittuja lukuja oman seurayhteisön ja kunnan osalta. Vaikka koko urheilukenttää ei ole vielä vastaavalla tavalla tutkittu, mallinnus sopii hyvin monelta osin myös muiden lajien seuratoimintaan.

Seuratoimintaan sijoitetut eurot maksavat itsensä moninkertaisena takaisin. Seuratoiminnan tukeminen julkisilla varoilla avustusten ja olosuhteiden rakentamisen muodossa tulisi olla itsestäänselvyys.

Näin ei kuitenkaan ole. Lisäksi pandemia on verottanut ankarasti seurojen toimintaa. Kymmenet tuhannet harrastajat ovat pudonneet matkasta rajoitusten takia. Alkuvuodesta suurimpien lajiliittojen luvut ovat pudonneet lajista riippuen 5-20 prosenttia. Numerot ovat hälyttäviä. Numeroiden takana on todellisia ihmisiä, lapsia ja nuoria.

Korona-aika on muuttanut liikkumattomuuden ongelman akuutiksi. Liikkumattomuuden pommi tikittää yhä lujempaa. Se on kuin ilmastonmuutos – on toimittava ennen kuin on liian myöhäistä.

Liikkumattomuuden ongelmat ja kansalaisten hyvinvointi tulee pitää esillä kesän kuntavaaleissa.

Kunnilla on tulevaisuudessa sote-uudistuksen kautta entistä merkittävämpi vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista. Tulevat kuntavaalit ovatkin erittäin tärkeät urheiluyhteisölle.

Vaaleja ajatellen meidän kaikkien tulee olla kiinnostuneita siitä, ketkä ehdokkaista ja mitkä puolueet nostavat urheilun ja liikunnan asian omakseen. Entä osaammeko me urheiluihmiset viestiä asioista riittävästi, oikealla tavalla ja oikeaan aikaan? Etsiä ja esittää keinoja ja näyttää esimerkkiä.

Me Palloliitossa tulemme esittämään yhdessä seurojen kanssa konkreettisia kysymyksiä eri ehdokkaille kevään mittaan eri teemoista.

Itse lupaan äänestää taitavaa ja aikaansaavaa liikkumattomuuden pomminpurkajaa.

Marco Casagrande

Kirjoittaja on Palloliiton pääsihteeri ja Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen

 

Valtion liikuntabudjetti on viime vuodet ollut noin 150-160 miljoonaa euroa. Suurin erä liikuntabudjetissa on liikunnan kansalaistoiminnan eli liikuntajärjestöjen tukeminen, jota rahoitetaan vuosittain noin 45 miljoonalla eurolla.

Lisää liikettä pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     op_logo_vasen_negatiivi_comporessed
Huippu-urheilun pääyhteistyö­kumppanit

                                
                                     veikkaus_vaakalogo_white_rgb

                                
                                     finnair_logo_white_compressed

                                
                                     icepeak-logo-text-rgb-white_compressed

                                
                                     toyota_v_white_rgb

                                
                                     Aava Virta logo nega

                                
                                     Energiayhtiö St1:n logo