Korkeatasoista osaamista valmennusprosesseihin – huippu-urheilun osaamisohjelma organisoitui uudelleen

Huippu-urheilun osaamisohjelma keskittyy suomalaisen huippu-urheilun osaamisen kehittämiseen. Sen tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa paras ja viimeisin tieto, osaaminen ja tuki urheilijoille, valmentajille, lajeille ja muille huippu-urheilutoimijoille ja näin parantaa huippu-urheilumenestystä lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä.

Huippu-urheilun strategian jalkauttamisessa korkeatasoinen osaaminen on yksi neljästä periaatteesta, jolla tavoitteiden saavuttamiseen pyritään. Osaamisohjelma on väline osaamisen tuottamiseen ja se rakentuu neljästä osa-alueesta: (1) asiantuntijatoiminnasta, (2) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta (TKI), (3) seurannasta ja arvioinnista sekä (4) valmennusosaamisesta.

– Osaamisohjelmalla haetaan vaikuttavuutta ja tehokkuutta toimintaan ja niiden kautta huippu-urheilumenestystä. Tavoitteena on yhtenäistää toimintamalleja niin, että kaikissa toimintaympäristössä toteutettaisiin vaikkapa asiantuntijatoimintaa tiettyjen yhteisten toimintaperiaatteiden mukaan, kertoo huippu-urheilun osaamisohjelmaa johtava Aki Salo Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskukselta KIHUlta.

Selkeyttä koordinaatioon ja johtamiseen

Osaamisohjelman osa-alueisiin liittyviä toimenpiteitä on tehty vuodesta 2013 lähtien. Mistään uudesta asiasta ei siis ole kysymys. Osa-alueet ovat toimineet itsenäisesti, mutta vahvemman koordinaation myötä toiminta saadaan paremmin linkitettyä yhteen tukemaan koko valmentautumisen prosessia. Olympiakomitea ja KIHU sopivat viime vuoden lopulla, että KIHU ottaa johtamis- ja koordinaatiovastuun Osaamisohjelman kokonaisuudesta tämän vuoden alusta.

– Liikkeelle ei lähdetä nollapisteestä. Eri osa-alueissa toimintaprosesseja on ollut käynnissä ja tulevaisuuden tarpeita on myöskin jo määritelty. Tässä liikkuvassa junassa nyt selkiytetään koordinaatio- ja johtovastuuta, ja toki myös tarkistetaan suuntaa. On hienoa, että KIHU ottaa nyt vetovastuun osaamisohjelman kokonaisuuden johtamisesta, kuitenkin yhtenä Huippu-urheiluyksikön ohjelmana. Huippu-urheiluyksikön ohjelmat ovat huippuvaiheen ohjelma, urheiluakatemiaohjelma, kisaohjelma ja osaamisohjelma, kertoo Antti Paananen Huippu-urheiluyksiköstä.

– Huippu-urheilun osaamisohjelman osa-alueet liittyvät toinen toisiinsa ja menevät osin limittäin, mikä on tärkeää huomioida arjen työssä. Harvoin tehdään vain yhtä osa-aluetta, mutta jako on tehty laajan kokonaisuuden paremmaksi hahmottamiseksi. KIHU ja Olympiakomitea ovat toiminnan koordinoijia ja vauhdittajia, mutta verkoston asiantuntijat ja ammattilaiset toimivat toteuttajina, Paananen jatkaa.

– Tavoitteena on, että ketju kulkee molempiin suuntiin. Uusin tieto ja osaaminen jalkautuu urheilijan ja valmentajan jokapäiväiseen arkeen, mutta myös toisin päin eli heiltä lähtöisin olevia asioita tuodaan osaamisohjelman muille osa-alueille työstettäväksi, täydentää Salo.

Kaikki osaamisohjelman osa-alueet rakentuvat vahvalla verkostotyöllä. Tärkeinä yhteistyökumppaneina jatkavat Olympiavalmennuskeskukset, valtakunnalliset urheiluakatemiat, muu urheiluakatemiaverkosto ja valmennuskeskukset sekä lajiliitot. Koordinoinnissa pyritään saamaan myös muut tahot, kuten esimerkiksi korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset, mukaan tukemaan etenkin TKI-toimintaa.

Tokion olympialaisten lähestyessä osaamisohjelman puitteissa tehty työ näkyy konkreettisina toimenpiteinä erityisesti kehitys- ja asiantuntijatoiminnassa. Salo antaa esimerkin Tokion kisoihin liittyvistä erityisolosuhteista.

– Tokion valmistautumiseen liittyen on käynnissä projekti, jossa on selvitetty, miten kuumiin ja kosteisiin olosuhteisiin kannattaa valmistautua. Lajien erot korostuvat myös olosuhteissa: purjehtivat viettävät merellä tunteja, kun vaikkapa yleisurheilija saattaa käydä kentällä tekemässä yksittäisen suorituksen tai esimerkiksi kamppailulajien urheilijat kisaavat ilmastoiduissa sisähalleissa. Kaikille vaihtoehdoille on tehty parhaan mahdollisen valmistautumisen suunnitelma, jota on jaettu lajeille eteenpäin.