Perustuuko urheiluvalmennus mutuun vai dataan? Käpylän Pallon juniorit testaavat huippu-urheilun digitaalista palvelualustaa

Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö tähtää entistä parempiin tuloksiin paremman tiedon avulla. Tiedolla johtamisen strategiaa toteutetaan yhteistyössä muun muassa lajien ja järjestelmätoimittaja TietoEVRYn kanssa. Työ etenee askel askeleelta testaamalla sitä, miten erilaiset digitaaliset ratkaisut soveltuvat lajien tarpeisiin. Tänä keväänä testivuorossa on myös jalkapallo, jonka testiryhmäksi valikoitui Käpylän Pallon juniorijoukkue.

TietoEVRY on rakentanut huippu-urheilun käyttöön soveltuvan palvelualustan, jonka tarkoituksena on tuottaa harjoittelusta, testeistä, tuloksista sekä unesta ja kuormitustasoista koottua, jalostettua tietoa valmennuksen käyttöön. 360° Training and Wellbeing -ratkaisu on ollut kokeiltavana nuorten yhdistetyn valmennusryhmissä.

Kokeiluprojektissa on lähdetty liikkeelle siitä, mitä tietoa valmentaja tarvitsee, selvitetty mistä lähdejärjestelmistä tieto on saatavissa ja miten sitä tulisi palvelualustalla käsitellä, jotta kyettäisiin tukemaan valmentautumisen arkea.

Suomen Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä innostui hankkeesta kuultuaan siitä Eerikkilän urheiluopistolla. Häntä kiinnostaa selvittää, miten tietyntyyppinen harjoittelu vaikuttaa pelaajien fysiologiseen tilaan ja palautumiseen jalkapallossa.

Suunnanmuutosnopeus, hyppyvoima, juoksunopeus…

Suomen Palloliitto valitsi hankkeen testijoukkueeksi Käpylän Pallon v. 2006 syntyneiden poikien juniorijoukkueen. Joukkueen 20 jäsenellä on jo käytössään Polarin syke- ja liikesensorit. Niiden avulla on tarkoitus alkaa kerätä dataa heti, kun koronarajoitukset hellittävät ja pojat pääsevät takaisin kentälle pelaamaan ja harjoittelemaan.

– Olemme määritelleet yhteistyössä Eerikkilän urheiluopiston Hannele Forsmanin kanssa, millaista tietoa pelaajilta kerätään. Jalkapallossa nopein juoksija ei aina ole paras, vaan pelissä tarvitaan erityisesti ketteryyttä ja hyppyvoimaa. Muun muassa näitä asioita on tarkoitus mitata sensoreiden avulla. Lisäksi rannetietokoneen avulla kerätään dataa unesta ja kuormitustasoista, Inkilä kertoo.

– Koska kyseessä ovat alaikäiset nuoret, tietojen keruu tapahtuu vanhempien suostumuksella. Tietosuojan näkökulmasta on myös erittäin tärkeää, että tietoja ei pääse katsomaan kukaan muu kuin pelaaja itse ja hänen valmentajansa, Inkilä korostaa.

Mutun ja datan tasapainoilua

Joukkueurheilussa osa kerättävästä tiedosta on samankaltaista kuin yksilölajeissa.

– Esimerkiksi kestävyyskunto on tärkeä myös jalkapallossa, mutta ei yhtä ratkaisevassa roolissa kuin jossain toisessa lajissa. Datan avulla saadaan tärkeää tietoa esimerkiksi siitä, onko liikkumismatka harjoituksen aikana ollut riittävä kestävyyskunnon kehittymisen kannalta. Samalla tavalla voidaan testata muutosvoimanopeutta. Jos tiedetään jo, että se on hyvällä tasolla, on tärkeää mitata, voiko pelaaja hyödyntää kykyään maksimaalisesti pelin aikana. Ja jos ei, täytyy tutkia, mistä se johtuu, Inkilä selvittää.

– Kasvuiässä olevat 15-vuotiaat kehittyvät hurjaa vauhtia. Kehitysnopeus vaihtelee pelaajien välillä todella paljon eikä yhtään voi tietää etukäteen, miten kukin pelaaja lähtee kehittymään sopivan ja säännöllisen harjoittelun myötä.

– Joukkue harjoittelee normaalioloissa useita kertoja viikossa plus pelit päälle. Siksi on tärkeää seurata harjoittelu- ja testidatan lisäksi myös unta ja palautumista. Data ei kuitenkaan erottele, mistä esimerkiksi stressi tulee, tuleeko se esimerkiksi koulusta, urheilusta vai jostain ihan muusta.

– Valmentajalle on tärkeää kommunikoida pelaajien kanssa. Data ei voi mitenkään korvata sitä kaikkea, mitä valmentaja näkee ja kuulee joukkueen parissa. Mutta datan avulla voi saada vahvistusta mutulle tai faktaa, että mutu ei pidäkään paikkaansa.

– Palloliitolle on tärkeää, että pääsemme tukemaan pelaajien kehittymistä tietoperusteisesti. Joukkuelajissa valmentajan pitäisi pystyä näkemään, miten jokainen yksilö voi oman roolinsa kautta parhaiten auttaa joukkuetta. Haluamme, että pelaajat kehittyvät nopeammin, paremmin ja kiinnittyvät lajiin. Tässä kehityksessä data auttaa meitä enemmän kuin valistuneet arvaukset, Inkilä tiivistää.

TietoEVRYllä hanketta vie eteenpäin Intelligent Wellbeing Area Product Owner Niina Siipola.

– Hienoa, että Suomen Palloliitto koki ratkaisun hyödylliseksi ja pääsemme yhdessä kehittämään sovellusta juuri jalkapallon tarpeisiin sopivaksi. Pidemmällä aikavälillä harjoitusdatan systemaattinen kerääminen mahdollistaa esimerkiksi pelaajien kehityksen tarkemman analysoinnin sekä ennustemallien hyödyntämisen valmentamisessa. Näin pystymme myös tukemaan pelaajien kehitystä entistä paremmin niin jalkapallossa kuin muissakin lajeissa, Siipola toteaa.