Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
24.05.2021 | Olympiakomitea

Mentorointi on myös konkreettisia tekoja

Vihdin kunnan liikuntakoordinaattori Meri Viljasen taival Johtaa kuin nainen -koulutusohjelmassa päättyi helmikuussa 2021, mutta ohjelmaan sisältynyt mentorointi jatkuu yhä. Viljasen pyynnöstä hänen mentorikseen lähti Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.

Mentorointikokemus on ollut molemmille ensimmäinen. Heinosen mukaan lähtemiseen vaikutti mielenkiintoisen mentoroitavan lisäksi myös hänen oma taustansa tasa-arvotyön parissa.

– Olen ollut pitkään mukana liikunnan tasa-arvotyössä ja seurannut näitä hankkeita, joissa mentorointia on käytetty. Niiden avulla olen huomannut, että mentorointi on tapa, jolla voi tukea etenkin naisten johtajuutta, Heinonen kertoo.

Viljaselle merkityksellistä mentorivalinnassa oli, että ihminen olisi hänelle ennalta tuntematon, jotta mentorointisuhde ei olisi vain ”kaveripohjainen” vaan olisi oikeasti mahdollisuus oppia uutta. Viljaselle lokakuussa 2020 alkanut ja yhä jatkuva mentorointiprosessi on tuonut lisää rohkeutta, luottoa ja kirkastanut ajatuksia siitä, minkälaisessa työssä Viljanen haluaisi olla tulevaisuudessa.

– Olen ollut kauan samassa työssä ja tiesin, että haluan jotain muuta, mutten vielä tiennyt mitä se konkreettisesti olisi. Kristiina on auttanut ottamaan askeleen tässä eteenpäin: olen pystynyt kaivamaan omia vahvuuksiani, oppinut tunnistamaan osaamisalueitani ja tuomaan niitä esille sekä kirkastamaan omia tavoitteitani ja sitä, mitä oikeasti haluan omalta työltäni ja elämältäni.

Osaaminen paperille

Mentorointi ei ole yhteen muottiin survottu tapa toimia vaan se muovautuu jokaisen mentoriparin näköiseksi – jokainen voi määrittää sen muodon itse. Mentorointiprosessissa asioiden kirjaaminen niin tavoitteiden kuin tapaamisten muistiinpanojenkin osalta tuo prosessia näkyvämmäksi itselle.

Johtaa kuin nainen -koulutusohjelman mentoroinnissa mentoripari sopii heti aluksi yhteisistä pelisäännöistä, ensimmäisistä tapaamisista ja käsiteltävistä asioista muun muassa mentorisopimuksen avulla. Viljasen mukaan sopimuksesta on ollut hyötyä, etenkin aikataulutuksen osalta, kun tapaamisia on sovittu ja laitettu kalenteriin hyvissä ajoin etukäteen. Myös yhteisten tapaamisten jälkeen pari on kirjannut käsiteltyjä asioita ylös ja myös pieniä tehtäviä, joita Heinonen on antanut pohdittavaksi.

– Ihan ensimmäisenä Kristiina pyysi, että minun olisi tärkeää laittaa paperille mitä kaikkea osaan tehdä, Viljanen kertoo.

Viljasen osaamiskartoituksesta tuli lopulta kolmesivuinen, joissa teemoina olivat nykyisen työn vastuut ja osaamisalueet, vapaa-ajan osaaminen sekä koulutustaustasta ja käydyistä kursseista kertynyt osaaminen. Heinoselle kartoituksen tarkoitus oli luoda pohjaa keskusteluille ja tehdä näkyväksi jo nyt Viljasella olemassa olevaa osaaminen.

– Minulle oli luontevaa asettaa konkreettisia pikkutehtäviä ennen meidän tapaamisiamme. Niiden kautta oli helpompi käydä asioita läpi, Heinonen kertoo.

Osaamiskartoituksen avulla konkretisoitu osaaminen tiivistettiin myös uuteen ja päivitettyyn ansioluetteloon ja työhakemukseen, jota pari sparrasi yhdessä. Aina tehtävät eivät ole valmistuneet saman tien, vaan ne ovat vaatineet pidempää pohdintaa ja aikaa. Esimerkkinä Viljanen mainitsee tehtävän, jossa Heinonen pyysi häntä listaamaan plussia ja miinuksia ja pohtimaan, minkälaisia asioita hän työltään haluaisi.

– Tehtävä tuli niin prosessin alussa, että en oikein osannut ajatella sitä ollenkaan. Nyt kevään aikana tämä on kirkastunut keskustelujemme myötä. Myös koronapandemia on osoittanut, että en halua olla esimerkiksi pelkästään istumatyössä.

Uusia oivalluksia

Oivalluksia ei ole tullut ainoastaan Viljaselle vaan myös Heinonen on kokenut saavansa mentoriprosessista itselleen. Heinonen kuvaa prosessia monella tapaa silmiä avaavaksi.

– Prosessin ollessa käynnissä sitä peilaa tietysti mentoroitavan ajatuksia omiinsa ja olen kyllä saanut uusia oivalluksia omaan työelämäänkin. Esimerkiksi kun keskustelimme rekrytoinnista ja tavoitteidenasettamisesta, niin kyllä se omaan johtamiseenkin toi uusia näkökulmia, Heinonen tiivistää.

Kuntapuolella työskentelevä Viljanen on myös pystynyt raottamaan kuntien realiteetteja ja työtapoja Heinoselle, jonka pestin tärkeimpiä sidosryhmiä kunnat ovat muun muassa uimahallien kautta. Ammatillisten asioiden lisäksi pitkät, polveilevat keskustelut ja avoin vuorovaikutus ovat painuneet Heinosen mieleen.

– Tärkeintä on ollut tietysti, että olemme saaneet vietyä Merin tavoitteita ja toiveiden mukaisia asioita konkreettisesti eteenpäin. Se on myös itselleni palkitsevaa.

Viljasen mukaan vuoden mittainen Johtaa kuin nainen -koulutusohjelma ja mentorointiprosessi ovat tukeneet tosiaan ja laajentaneet hänen omaa kuvaansa johtamisesta.

– Olen oppinut ymmärtämään, että johtaminen ei ole vain sitä jotain suurta, vaan myös pieniä tekoja. Yhtä lailla voi johtaa yritystä, seuraa puheenjohtajana tai itseään.

 

Lue lisää Johtaa kuin nainen -koulutuksen mentoriannista:

Mentorointi syvensi johtamiskoulutuksen antia: ”Mentorointi on uniikki työkalu”
Mentorointi vapautti kunnianhimon ja haastoi kirkastamaan tavoitteet

 

Artikkelikuvassa: Meri Viljanen (vas) ja Kristiina Heinonen lumikenkäilemässä mentoritapaamisessa.

Johtaa kuin nainen -koulutuksen kohderyhmänä ovat liikunnan ja urheilun kansallisiin tai kansainvälisiin johtotehtäviin tähtäävät. Hanketta rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö. Lue lisää Johtaa kuin nainen koulutusohjelmasta.

Lue lisää aiheesta