Toni Ahva: Nuorten urheilijoiden koulutusjärjestelmään tarvitaan lisää satsauksia

Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Selonteossa käsitellään koulutuspolitiikan nykytilaa, asetetaan tavoitetila ja esitetään toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Huolestuttavaa on, että liikuntaa ja urheilua ei huomioida selonteossa juurikaan, vaikka ne ovat tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Liikunnan ja urheilun edistäminen edellyttää poikkihallinnollisuutta, joten siksi selonteossa olisi pitänyt huomioida paremmin esimerkiksi liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden edistäminen, joka vaatii toimia jokaisella koulutusasteella. Onhan liikunnalla tutkitusti myönteinen vaikutus oppimiseen, koulumenestykseen ja koulutustasoon.

Olympiakomitean ydinviesti koulutuspoliittiseen selontekoon liittyen on, että koulutusjärjestelmän on tuettava nuoria urheilijoita yhdistämään tasapainoisesti opiskelu ja tavoitteellinen urheilu. Kyseessä on moniin lapsiin ja nuoriin vaikuttava koulutuspoliittinen kysymys: urheilijoita on yläkouluissa reilut 10 000 ja toisella asteella lähes 7 000. Tällä hetkellä urheilijakoulutuksen heikko tunnistaminen ja tunnustaminen valtion koulutusjärjestelmässä heijastuu pitkälle, esimerkiksi urheilijoiden sosioekonomisen aseman puutteellisuuteen.

Koulutusselonteon ajatus on erinomainen: asetetaan valtakunnalliset koulutuspoliittiset tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet. Näin varmistetaan pitkäjänteinen kehitystyö. Vaikka urheilijakoulutus jäi selonteon ulkopuolelle, myös urheilijakoulutukseen tulee jatkossa asettaa samalla tavalla valtakunnalliset, pitkäjänteiset tavoitteet ja toimenpiteet. Valtion tulisi tukea urheilijakoulutusta tavoitteellisesti kehittämällä lainsäädäntöä ja resursseja.

Miten urheilijoiden koulutusta pitäisi tulevaisuudessa kehittää?

Nuorten urheilijoiden urheilun ja opiskelun yhdistäminen tulee taata vahvistamalla toisen asteen urheilulukiojärjestelmää ja urheilijoiden ammatillista koulutusta. Toisen asteen urheiluoppilaitosjärjestelmää tulisi laajentaa koskemaan myös perusasteen yläluokkia. Urheiluoppilaitosjärjestelmään tulisi kohdentaa riittävä taloudellinen resursointi ja joustavat opiskelumahdollisuudet.

Tekemistä siis riittää. Urheilijakoulutuksen kehittämiseen liittyvät urheiluyläkoulujen, toisen asteen urheiluoppilaitosten ja suomalaisen kaksoisuramallin roolin tunnistaminen osana koulutuspoliittista järjestelmää. On käynnistettävä jatkovalmistelu, jossa kartoitettaisiin pitkäjänteisesti urheilijakoulutuksen tavoitteet ja toimenpiteet, esimerkiksi lainsäädännön ja resurssien osalta. Yhtenä ratkaisuna voisi olla poikkihallinnollinen työryhmä, joka tarkastelisi urheilijakoulutuksen kehittämistä sekä tekisi toimenpide-esityksiä lainsäädännön ja resurssien parantamiseksi.

On paikallaan perehtyä myös siihen, miten urheilijakoulutus saadaan samaan asemaan kulttuurin ja taiteen aloihin nähden. Niillä aloilla meillä Suomessa on pitkälle kehittynyt koulutusjärjestelmä ja vertailusta voisi olla paljon hyötyä urheilijakoulutuksen kehitystyössä.

Urheilusta ammatti muiden ammattien joukkoon

Ikimuistoiset urheiluhetket eivät synny itsestään. Ne ovat kovan työn tulos, joka on saavutettu kiihtyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Kyse ei ole ainoastaan nuorten urheilijoiden polun rakentamista, vaan on nähtävä asian laajempi yhteiskunnallinen merkitys. Huippu-urheilijamme tarjoavat myönteisiä esimerkkejä, joita muut voivat seurata. Urheilu luo esikuvia, jotka kannustavat liikkumaan.

Ensimmäisenä tarvitaan kuitenkin tahtoa. Tahtoa siihen, että urheilijakoulutus nostetaan pöydälle ja valtio lähtee kehittämään sitä tavoitteellisesti vahvemmin resurssein. Tahtoa ennen kaikkea siihen, että urheilijan ammatti nostetaan asemaltaan yhdeksi ammatiksi muiden ammattien joukkoon.

Olympiakomitean tavoitteet koulutuspolitiikassa:

• urheiluyläkoulutoiminta mahdollistettava valtakunnallisesti
• urheilulukiojärjestelmää (lukioiden erityistä koulutustehtävää) tuettava ja vahvistettava
• urheilijoiden ammatillinen koulutus kirjattava lakiin ja sen rahoitusta kehitettävä
• opiskelun ja urheilun yhdistäminen mahdollistettava – kaksoisuraa tuettava
• opiskelevien urheilijoiden toimeentuloa parannettava mm. lisäämällä opintotukikuukausien määrää
• lisää liikuntaa koulupäiviin ja harrastusmahdollisuuksia koulupäivien yhteyteen

Tutustu Olympiakomitean lausuntoon sivistysvaliokunnalle:  

Olympiakomitean lausunto sivistysvaliokunnalle valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta 

Aiheesta lisää:  

Laura Tast: Kohti ammattilaisuutta – urheilijan tutkinto ei saa olla utopiaa 

Liikuntaa ja urheilua ei saa unohtaa koulutuspoliittisessa selonteossa