Avainasemassa joustavuus ja yksilöllisyys – tasapainoisella kaksoisuralla onnistuu huipputuloksen tekeminen myös urheilussa

Henrik Mustosen urheilijan polulle ovat mahtuneet kaikki erilaiset kaksoisuramallit. Hän on urheillut päätoimisesti sekä yhdistänyt urheiluun opiskelua ja työtä. Tällä hetkellä elämään mahtuu kaikkia kolmea yhdessä. Hän urheilee ammattimaisesti, toimii yrittäjänä omassa squash-hallissaan ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa. Onnistuneessa urien yhdistämisessä avainasemassa on joustavien mallien löytäminen yksilön tarpeisiin sopivaksi.

Ei ole olemassa vain yhtä tapaa tehdä kaksoisuraa. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Squash-ammattilainen Henrik Mustonen tekee tällä hetkellä oikeastaan kolmoisuraa, sillä hän yhdistää urheilua, opiskelua ja työtä. Hänen elämänsä kuulostaa hengästyttävän kiireiseltä, mutta eri osa-alueiden yhteensovittaminen onnistuu hyvällä suunnittelulla ja päättäväisyydellä.

Mustosen squash-ura alkoi jo varhain, kun joukkuelajeissa vahvasti mukana ollut nuorukainen kokeili tennistä ja squashia ja huomasi pitävänsä enemmän yksilölajeista. Jonkun aikaa hän harrasti molempia lajeja, kunnes squash valikoitui omaksi lajiksi. Siitä alkoi suoraviivainen eteneminen kohti ammattilaisuutta.

– Mullehan kaikki oli aina kivaa ja hauskaa, ja treenaaminen koitettiin pitää mahdollisimman luontevana. Matkan varrella oli sellaisia sopivia, oikeita portaita, mitkä vahingossa sattui tielle: tuli valmentaja, sitten toinen valmentaja, fysiikkavalmentaja jne. Tämä kaikki ruokki motivaatiota ja piti oikealla tiellä. Vahingossa kehityin sen verran hyväksi, että siitä oli sitten luontainen tie jatkaa ammattilaisuuteen. Mulla on ollut onnekas tilanne, että olen voinut jatkaa juniorista suoraan ammattilaiseksi. Lähellekään kaikilla se ei tietysti mene niin. Olen pelannut ensimmäisen ammattilaiskisan 17-vuotiaana ja lähtenyt siitä suoraan kiertämään ammattilaispelejä.

Urheilusta pohjaa itsenäiseen opiskeluun

Mustonen oli jo lukiossa kiinnostunut kauppatieteistä ja toivoi, että niiden opiskelu olisi mahdollista verkossa. Sopivaa koulutusta ei kuitenkaan löytynyt, mutta Mustoselle oli koko ajan selvää, että jossain vaiheessa hän haluaa opiskella. Sillä välin hän keskittyi täysillä urheiluun, kunnes koronapandemia pysäytti ammattilaiskiertueen. Juuri oikeaan aikaan löytyi sopiva opintokokonaisuus. Mustonen päätyi opiskelemaan liiketaloutta LAB-ammattikorkeakoulussa kokonaan verkkopohjaisessa koulutuksessa. Hän valitsi opinnot nimenomaan verkkopohjaisuuden takia ja on ollut valintaansa tyytyväinen.

– Verkkopohjaisuus opinnoissa oli minulle ehdottomasti paras ja ainut vaihtoehto. Toisaalta se on aika iso haaste. Vaatii aika hullua luonnetta, jos pelkästään verkossa haluaa selvitä ja oppia saman määrän kuin lähiopetuksessa. Elämänkokemus on auttanut paljon. Kun 13 vuotta kiertää maailmaa, se antaa jo sellaiset pohjat itsenäiselle opiskelulle, että sellaista on muualta vaikea saada. Olen myös aina ollut kiinnostunut liike-elämästä ja oman yrityksen johtaminen on antanut valmiuksia opintoihin, kun monet opiskeltavat asiat ovat jo ennestään tuttuja. Eri asia on, jos tulisi suoraan lukiosta verkko-opintoihin. Ne ovat haastavia ja oppimisen kannalta lähiopetus on varmasti paras vaihtoehto, hän pohtii.

– Varsinkin yksilöurheilu valmistaa mielestäni hyvin opiskeluihin ja tulevaisuudessa työelämään tai mitä ikinä keksiikään. Väitän, että on vaikea saada sellaista kokemusta mistään muualta tai oppia kirjoista. Varsinkin tällaisessa lajissa, jossa koko ammattilaiskiertue on ihan pirstaloituneena ympäri maailmaa, tulee käytyä melkein maailman kaikki kolkat. Onhan se sellainen opettavainen retki, mitä on vaikea simuloida millään muulla.

Opiskelusta virikkeitä ja sisältöä arkeen

Mustonen on ehdottomasti sitä mieltä, että opiskelu ja työnteko ovat tukeneet myös hänen urheilu-uraansa. Hän toteaa, että pelkkä treenaaminen ei riitä täyttämään koko päivää.

– En ole ehkä kaikkein kovin treenaaja määrällisesti. Laadullisesti kyllä väittäisin, että yksi parhaita. Mutta silti – vaikka tuplaisin treenimääräni, niin onhan siinä päivän mittaan paljon aikaa. Millä sen sitten täyttää? Jotain virikettä on hyvä olla, muuten sekoaa urheiluajatustensa kanssa. Kyllähän siinä oikeasti on vaarana se, että tylsistyy omaan tekemiseensä, jos on vaan niiden omien ajatustensa kanssa joka päivä. Sitten kun siihen saa jotain muuta, että pääsee melkein kokonaan irti niistä ajatuksista, niin onhan se virkistävää.

Asioiden suunnittelu on Mustoselle arkipäiväistä ja luontevaa. Hän kertoo kehittelevänsä koko ajan uusia ideoita tulevaisuuden varalle.

– Tulevaisuudessa tavoitteeni on onnistua myös jossain muussa kuin urheilussa. Mietin koko ajan, mitä voisin tehdä, jotta pääsisin esimerkiksi hyödyntämään laajoja verkostojani, joita urheilun kautta on hyvin tullut. Olen tehnyt paljon työtä erilaisten ihmisten kanssa. Opiskelussakin yksi pohjimmainen ajatus oli, että halusin, että minulla on tutkinto valmiina siinä vaiheessa, jos jossain kohtaa joutuu lopettamaan tai päättää lopettaa urheilun. Opiskelu ja oman liiketoiminnan pyörittäminen on tasapainottanut kokonaisuutta. En ole tyhjän päällä, jos jotain tapahtuu.

Kaksoisura tutkimuksen näkökulmasta

Aku Nikander on liikuntatieteiden maisteri, joka tekee väitöskirjaa kaksoisuraan liittyen. Hän tuntee urheilumaailman myös omakohtaisesti hiihtotaustansa sekä valmennuskokemustensa kautta. Omien sanojensa mukaan hän koittaa ihmetellä urheilua kuplan ulkopuolelta ja tutkia kuinka voitaisiin mennä kohti eettisesti kestävämpää ja vastuullisempaa urheilua niin, että tuetaan yksilön kokonaisvaltaista kehittymistä. Ja tässä kaksoisura on tärkeässä roolissa.

Mustosen uran erilaiset vaiheet ovat tuttuja myös tutkimuksen näkökulmasta. Nikander on väitöskirjassaan selvittänyt urheilijan kaksoisuran hyötyjä ja kertoo, että kaksoisura esimerkiksi turvaa siirtymää urheilu-uran loppuvaiheessa ja estää tipahtamasta tyhjän päälle uran päätyttyä.

– Kun urheilu-ura loppuu, on kaksoisuran myötä muodostunut jonkunlainen turvaverkko sekä resursseja, jolloin urheilija on valmiimpi siirtymään seuraavalle uralle, Nikander avaa.

Kokonaisvaltaisen kehityksen näkökulmasta kaksoisura vahvistaa urheilijan psykologista kasvua ja kehittymistä. Hän voi muodostaa muitakin identiteettejä urheilijaidentiteetin lisäksi, joka auttaa silloin, kun uralla on haasteita ja vahvistaa yksilön kokonaisvaltaista kehittymistä.

– Meillä kaikilla voi olla monia erilaisia intressejä ja haaveita. Kun kohtuullisen aikaisessa vaiheessa jo mietitään, mitä halutaan tulevaisuudelta, voi olla helpompi tehdä myöhemmin valintoja ammatillisen urankin kannalta. Silloin urheilijaa voi hyödyttää se, että urheilu-uran aikana on jotain muutakin kuin urheilu. Esimerkiksi opintojen tekeminen urheilun ohessa tutustuttaa ihmisiin urheilun ulkopuolelta ja nämä erilaiset sosiaaliset suhteet ja kokemukset vahvistavat omaa psykologista kehittymistä.

Nikander nostaa kaksoisuran hyötyihin myös kehitysympäristön käsitteen.

– Kaksoisura mahdollistaa urheilujärjestelmässä pysymisen. Meillä on vahvasti organisoitu urheiluakatemiajärjestelmä eli jos esimerkiksi opiskelet korkea-asteella ja kuulut urheiluakatemiaan, niin pysyt järjestelmässä kiinni ja saat sen kautta ammattimaista valmennusta, erilaisia tukitoimintoja (fysioterapia, lääkäripalveluja, liikuntatieteellinen tutkimus) ja laadukkaat harjoitusolosuhteet. Parhaassa tapauksessa myös urheiluakatemian kaikki muut urheilijat tukevat urheilullista kehittymistä.

Avainasemassa joustavuus ja yksilön tukeminen

Kuten Mustosenkin kokemuksesta voi päätellä, onnistuneessa kaksoisurassa avainasemassa on joustavien mallien löytäminen yksilön tarpeisiin sopivaksi. Nikander peräänkuuluttaa myös esimerkkien ja roolimallien esiin nostamista sekä järjestelmän tukea kaksoisuralle. Kansainvälisistä malleista hän mainitsee Tanskan, jossa kaksoisura nähdään kokonaisuutena ja jo lukiossa kannustetaan siihen, että koulutus lukion jälkeen on hyväksi. Tanskassa ajatellaan myös, että urheilussa pystytään saavuttamaan huipputuloksia, vaikka opiskellaan samaan aikaan. Opinnot joustavat ja oppilaitosten kaksoisurayhteyshenkilöt auttavat urheilijoita yksilöllisesti.

– Lämsän tutkimuksen (2016) mukaan systeemi on meilläkin joustava ja yhdenvertainen, ja joustavuutta saa, jos sitä osaa pyytää. Urheilijat opiskelevat tehokkaasti ja valmistuvat keskimäärin samassa ajassa kuin muutkin. Urheilijat myös kokevat pystyvänsä yhdistämään urheilun ja opiskelun hyvin, mutta tämä riippuu tietysti paljon opiskeltavasta alasta.

– Kyllä kaksoisuraa tuetaan Suomessakin koko ajan esimerkiksi urheiluakatemiaohjelman kautta. Urheiluakatemiaympäristöissä on urasuunnitteluohjelmia ja erilaisia tukitoimia. Urheilijat voivat niiden avulla reflektoida urheilu-urasta saatavia hyötyjä ja sitä, miten niitä voisi siirtää työelämään.

Nikander toteaa, että kaksoisuraa voisi Suomessa kehittää vielä eri toimijoiden tiiviimmällä vuoropuhelulla.

– Päättävässä asemassa olevien henkilöiden myötämielisyyttä asialle tarvitaan, jotta pystytään järjestämään toimivia kaksoisuraratkaisuja. Oppilaitoksen, urheiluakatemian, seuran ja yksilön keskinäisellä kommunikaatiolla saadaan opintosuunnitelma integroitua urheiluharjoitteluun. Eri toimijoiden ymmärryksen lisääminen kaksoisurasta olisi myös hyödyllistä. Opettajille ja valmentajille voisi järjestää koulutusta, jotta heillä olisi tietoa kaksoisuran hyödyistä sekä vaatimuksista. Tärkeää olisi myös se, että kaksoisuralla mukana olevat toimijat tuntisivat toisensa ja ymmärtäisivät sen puolen (urheilu, opinnot, yksityiselämä), missä urheilija milloinkin on. Tiiviissä, integroidussa yhteisössä voisi nostaa esille haasteita ja kehitysideoita, jolloin joustavia ratkaisujakin voitaisiin tehdä paremmin.

Mustosen esimerkissä kaksoisuralle mahtui urheilun lisäksi sekä opiskelua että työtä. Nikander painottaa, että yksilölliset taidot ja henkilön yksilöllinen tukeminen pitää huomioida, kun kaksoisuraa suunnitellaan.

– Joku tarvitsee opiskelua urheilun rinnalle, toinen voi kokea sen tosi kuormittavana. Sitten tullaan siihen, miten yksilöä pystytään tukemaan siinä matkalla.

– Urheilutuloksen tekeminen ja kehittyminen liittyvät tavoitteelliseen harjoitteluun. Kun otetaan opiskelu mukaan, niin kysymys on kokonaisuuden hallinnasta. Opiskelu voi tuoda tasapainoa ja tarjota onnistumisen kokemuksia ja sosiaalisia suhteita muualtakin kuin urheilusta. Yksi tärkeimmistä eduista on se, että opiskelun kautta pääsee toteuttamaan oman elämän haaveita, niin että on muitakin kiinnostuksen kohteita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kysymys on omien arvojen mukaisesta elämästä, itsensä tuntemisesta sekä monipuolisista kokemuksista, mitkä kuuluvat merkitykselliseen elämään, Nikander toteaa.

Lisää keskustelua kaksoisurasta huippuvaiheen kaksoisurawebinaarissa 16.9. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään ma 13.9.
https://www.lyyti.in/Huippuvaiheen_kaksoisurawebinaari_2021