Tokion paralympialaiset päätökseen – edellisten paralympialaisten mitalimäärä tuplattiin strategiakaudella
Suomen 16 urheilijan joukkue saavutti Tokion paralympialaisista viisi mitalia ja kahdeksan pistesijaa. Edellisen olympiadin mitalipotti onnistuttiin tuplaamaan.
Tokion paralympialaiset on saatu päätökseensä. Suomen 16 urheilijan joukkue saavutti Japanista viisi mitalia, kahdeksan pistesijaa ja seitsemän muuta sijoitusta 16 parhaan joukkoon.
– Joukkueessa oli mukana kuusi paralympialaisten ensikertalaista. Urheilijoista 56 prosenttia (9/16) täytti valintakriteerinä olleen sijoittumisen kahdeksan parhaan joukkoon. 25 prosenttia urheilijoista onnistui suoriutumaan realistista odotusarvoa paremmin ja joukkueesta lähes 70 prosenttia ylsi vähintään omalle tasolleen, Suomen paralympiajoukkueen johtaja Kimmo Mustonen luettelee.
– Joukkueen urheilijamäärä oli Tokiossa pienin 2000-luvulla järjestetyistä kesäkisoista, mikä osaltaan johtui joukkuelajien puuttumisesta, lähinnä maalipallon osalta. Myös yksilölajien määrä oli suomalaisittain Tokiossa pienempi kuin aiemmissa 2000-luvun kilpailuissa, mikä kuvastaa kansainvälisen kilpailun jatkuvaa kiristymistä. Maapaikkojen saavuttaminen on jatkuvasti hankalampaa.
Suomen joukkueen terävän keihäänkärjen muodosti odotetusti yleisurheilu. Toni Piispanen kelasi paralympiakultaa T51-luokan 200 metrillä ja -hopeaa satasella, T54-luokan satasella sekä Amanda Kotaja että Leo-Pekka Tähti saavuttivat hopeamitalit ja Marjaana Heikkinen saavutti pronssia F34-luokan keihäänheitossa. Lisäksi Henry Manni otti kaksi pistesijaa T34-luokan ratakelauksessa.
– Suomalaiset yleisurheilijat menestyivät joukkueena hyvin. Varsinkin ratakelauksessa mitali- ja pistesijaurheilijat onnistuivat tiimeineen kunnonajoituksessa lähes täydellisesti. Oikeat valmennukselliset ratkaisut viimeisten viikkojen aikana, välinekehitys viimeisen vuoden aikana sekä Tokion haasteellisiin olosuhteisiin valmistautuminen takasivat kokonaisvaltaisesti saavutetun menestyksen, parayleisurheilun lajiryhmävastaava Mika Vakkuri totesi.
Muista lajeista ei tullut mitaleita, mutta pistesijoja tuli käsipyöräilystä ja ratsastuksesta kaksi sekä jousiammunnasta ja uinnista yksi.
Edellisten paralympialaisten mitalimäärä tuplattiin strategiakaudella
Suomalaisen huippu-urheilun edellisen strategiakauden tavoitteeseen kirjattiin kymmenen mitalia Pyeongchangin talvi- ja Tokion kesäparalympialaisista. PyeongChangista mitaleita tuli kolme ja Tokiosta viisi, joten olympialajien tavoin tavoitteesta jäätiin kahden mitalin verran.
– Tavoitteesta jäätiin, mutta kuten olympialajeissakin, suunta on oikeanlainen. Sotšista 2014 ja Riosta 2016 saavutimme yhteensä neljä paralympiamitalia, joten mitalimäärä onnistuttiin tuplaamaan edellisistä kisoista. Edellytykset päästä mitalitavoitteeseen kokivat kolauksen jo ennen kisoja, kun Liisa Lilja loukkaantui, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki totesi.
Tokiossa mitalit tulivat yleisurheilusta. Ratakelaajat ovat saavuttaneet huippumenestystä tasaisesti jo useiden vuosien ajan.
– Ratakelaus edustaa kärkiosaamista koko suomalaisessa yksilöurheilussa. Ei ole sattumaa, että parayleisurheilu on jääkiekon ja maastohiihdon ohella ainoa laji kärkilajien tukiohjelmissamme. Tokion hieno tulos yleisurheilusta on loogista seurausta useamman huippuyksilön laadukkaasta arkitekemisestä, Lehtimäki sanoo.
– Kun urheilijan perustaso on maailmanluokkaa, mitalien saavuttaminen ei vaadi edes isompaa venymistä. Siihen tulee pyrkiä, että meillä on jatkossa yhä enemmän urheilijoita tällaisella tasolla – puhutaan sitten paralympia- tai olympialajeista. Vain sillä tavalla isommat mitalimäärät ovat realistinen tavoite.
Tokion paralympialaiset / suomalaissijoitukset
- Toni Piispanen, yleisurheilu, T51 200 m
2. Toni Piispanen, yleisurheilu, T51 100 m
2. Leo-Pekka Tähti, yleisurheilu, T54 100 m
2. Amanda Kotaja, yleisurheilu, T54 100 m
3. Marjaana Heikkinen, yleisurheilu, F34 keihäs
4. Henry Manni, yleisurheilu, T34 800 m
5. Henry Manni, yleisurheilu, T34 100 m
5. Teppo Polvi, käsipyöräily, H1 aika-ajo
6. Katja Karjalainen, kouluratsastus, I-luokka, henkilökohtainen ohjelma
6. Katja Karjalainen, kouluratsastus, I-luokka, vapaaohjelma
7. Teppo Polvi, käsipyöräily, H1-2 maantieajo
7. Antti Latikka, uinti, S14 100 m su
8. Jere Forsberg, jousiammunta, avoin taljajousi
9. Amanda Kotaja, yleisurheilu, T54 400 m
9-12. Aino Tapola, pöytätennis, WS1-2, kaksinpeli
10. Leo-Pekka Tähti, yleisurheilu, T54 400 m
12. Pia-Pauliina Reitti, kouluratsastus, IC-luokka, henkilökohtainen ohjelma
14. Leo Lähteenmäki, uinti, S9 50 m vu
15. Esa-Pekka Mattila, yleisurheilu, T54 100 m
15. Jarkko Mylly, ampumaurheilu, R6 50 m pienoiskivääri SH1
17. Nader Khalili, uinti, S14 100 m su
41. Jarkko Mylly, ampumaurheilu, R3 10 m ilmakivääri SH1
Keskeytys Harri Sopanen, käsipyöräily, H1 aika-ajo
Artikkelin kuvassa Toni Piispanen paralympiavoittajana kultamitali kaulassaan. Kuva: Harri Kapustamäki