Suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsaus: Vuosi 2021 on ollut osoitus suomalaisen huippu-urheilun monipuolisuudesta

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on tehnyt jälleen kattavan tilannekatsauksen suomalaisesta huippu-urheilusta. Menestystä on saatu laajalla lajikirjolla vuonna 2021.

Menestys olympialajeissa

Vuoden 2021 merkittävin urheilutapahtuma on ollut Tokion olympiakisat. Koronaviruspandemian takia viisivuotiseksi venähtänyt olympiadi huipentui suomalaisittain kahden mitalin ja kuuden pistesijan pottiin, joka oli tuplaus edellisiin Rion kesäkisoihin 2016 verrattuna.

Tokion kesäkisojen myötä päättyi myös olympiadi, jonka tavoitteena suomalaisessa huippu-urheilussa oli yhteensä kymmenen olympiamitalia PyeongChangista ja Tokiosta. Tavoitteesta jäätiin kahden mitalin päähän.

– Emme saavuttaneet tavoitettamme. Se on fakta. Haluamme ehdottomasti menestyä tulevaisuudessa Tokiota paremmin myös kesäolympialaisissa, ja sen tavoitteen eteen tehdään jatkuvasti toimenpiteitä, Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kertoo

– Kun lasketaan PyeongChangin ja Tokion mitalit yhteen, maailmasta löytyi 32 maata, jotka saavuttivat kisoista enemmän mitaleita kuin Suomi. Olemme urheilumaa, joka arvostaa menestystä sekä kesä- että talvilajeissa, joten on relevanttia katsoa olympiadia kokonaisuutena.

– Edelliseen olympiadiin nähden saavutimme kaksi mitalia enemmän. Kahdeksaan mitaliin emme voi olla tyytyväisiä, mutta suunta on oikea, Lehtimäki painottaa.

Pariisin olympiadille on saatu kesälajeissa lentävä lähtö, sillä olympiamenestyjien taustalla Emil Soravuo on saavuttanut permannolla MM-pronssia, purjehduksessa Ronja Grönblom ja Veera Hokka nappasivat juuri 49er FX -luokassa MM-kisojen neljännen ja Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen nacra 17- luokassa viidennen sijan. Lisäksi Martti Puumalainen ja Arslan Khataev ovat yltäneet MM-tason pistesijoille kamppailulajeissa.

Talvilajeissa olympiakausi on vasta juuri saatu käyntiin. Näkymä kohti Pekingiä on alkutalvesta kohtuullisen valoisa.

Kuten PyeongChangista, myös viime talven MM-kisoista suomalaiset saavuttivat talviolympialajeissa kuusi mitalia. Vankin mitalipotentiaali keskittyy jääkiekkoon, lumilautailuun, maastohiihtoon ja yhdistettyyn.

– Jos vertaamme neljän vuoden takaiseen näkymään, mitaliodotusten suhteen olemme kapeammalla lajikirjolla. Ampumahiihdossa ei ole vielä kasvanut Kaisa Mäkäräiselle saman tason korvaajaa, eikä pikaluistelussa Mika Poutalalle. Muissa PyeongChangin menestyslajeissa näkymä on vahva myös Pekingiin, Lehtimäki sanoo.

Jääkiekon, maastohiihdon ja taitoluistelun olympiapaikat on jo jaettu. Näihin lajeihin Suomi saa 64 urheilijapaikkaa. Muiden lajien olympiapaikat ratkotaan lopullisesti vasta loppu- ja alkuvuoden aikana. Tässä vaiheessa ennuste Pekingin olympiajoukkueen koosta on vajaat sata urheilijaa.

Menestys paralympialajeissa

Myös paralympialajeissa suomalaisen huippu-urheilun edellisen strategiakauden tavoitteesta (sama kymmenen mitalia) jäätiin kahden päähän. PyeongChangista tuloksena oli kolme mitalia ja Tokiosta viisi. Edellisen olympiadin mitalimäärä onnistuttiin tuplaamaan.

– Parayleisurheilu on kesälajeissa ainoa kärkilajimme. Tokio osoitti, miksi. Viisi mitalia ja pari vahvaa pistesijaa olivat vankka näyttö kansainvälisestä kärkitasosta, Lehtimäki sanoo.

Talvilajeissa mennyt paralympiadi on ollut erittäin rikkonainen. Sekä Matti Suur-Hamari että Santeri Kiiveri kärsivät vammoista vuoden 2019 MM-kisojen aikaan, ja korona-aikana kilpailuja on ollut todella vähän. Ennen Pekingiä käydään vielä kaikkien lajien MM-kisat tammikuussa – kisat, jotka siirrettiin viime talvena.

– Talviparalympialajeissa kärkemme on kapea, mutta terävä. Suomalaisittain ei ole ollut relevanttia tarkastelupistettä PyeongChangin jälkeen, mutta tänä talvena niitä saadaan kaksin kappalein.

Menestys joukkuepeleissä ja isoissa ammattilaislajeissa

Joukkuepeleissä menneen olympiadin tavoite oli saada joukkue mukaan Tokion olympiakisoihin. Tavoite tiedettiin kovaksi, koska maanosakiintiöiden takia Euroopasta on äärimmäisen vaikea päästä mukaan olympiaturnauksiin. Sen sijaan EM-lopputurnaustasosta on alkanut tulla enemmän sääntö kuin poikkeus.

– Viimeisimmissä EM-lopputurnauksissa ovat olleet tai seuraaviin jo tiensä selvittäneet vakiokävijöiden, miesten lentopallon ja koripallon, lisäksi miesten ja naisten jalkapallo, naisten lentopallo ja miesten futsal. Hyppäys MM-tasolle – olympiakisoista puhumattakaan – on historiallisestikin ollut suomalaisille globaaleissa joukkuepeleissä suuri, mutta vakioitunut EM-taso on vakaa alusta tälle hyppäykselle, Lehtimäki sanoo.

Jääkiekossa ja salibandyssä Suomi on maailman absoluuttisella huipulla. Miehet lähtivät olympiatalveen kahden MM-turnauksen mitaliputkessa, naiset ovat olleet mitaleilla aina vuodesta 2017 lähtien. Myös nuorista tulee jatkuvaa menestystä. Salibandyssä Suomi on ainoa maa maailmassa, joka on ollut mitaleilla joka kerta, kun aikuisissa tai nuorissa on MM-mitaleista pelattu.

Erityisesti joukkuepeleissä iso tavoite on myös ammattilaisuuden kasvattaminen. Suuntaus suomalaispelaajien määrässä ulkomaiden huippusarjoissa on viime marraskuuhun verrattaessa kasvava miesten jääkiekossa, lentopallossa, koripallossa ja käsipallossa sekä naisten lento-, kori- ja jalkapallossa. Myös suomalaisvalmentajien määrä maailman huippusarjoissa on kasvussa jääkiekossa.

Ammattilaisuustavoite koskee myös yksilölajeja. Isoimmista ammattilaislajeista tenniksessä Emil Ruusuvuori on vakiinnuttanut vuoden 2021 aikana paikkansa kaksinpelin maailmanlistalla sadan joukossa. Nelinpelissä samassa ovat onnistuneet Henri Kontinen ja Harri Heliövaara.

Golfissa Suomen tason laajuudesta kertoo paitsi kahden mies- ja kahden naispelaajan saaminen Tokion olympiakisoihin myös se, että maailmanrankingeissa Suomen yläpuolella nelospelaajien vertailussa on vain 12 maata miehissä ja 11 naisissa. Kirkkaimpana tähtenä tuikkii Matilda Castrén, joka voitti tänä vuonna ensimmäisen osakilpailunsa sekä LPGA- että Euroopan kiertueella ja ratkaisi Euroopalle Solheim Cupin voiton.

Menestys ei-olympialajeissa

Valtteri Bottas on kiinni formula 1:n MM-pronssissa, kun jäljellä on kaksi MM-osakilpailua. Kalle Rovanperä ajoi uransa kaksi ensimmäistä osakilpailuvoittoa WRC-luokassa ja sijoittui MM-sarjassa neljänneksi. Niclas Grönholm nousi päätösviikonloppuna rallicrossin MM-pronssille.

– Millään muulla maalla ei ole edes täyttä MM-sarjaa kiertäviä kuljettajia kaikissa kolmessa autourheilun pääluokassa. Suomalaisia on ollut kaikkien luokkien mitalitaistelussa. Se on kova fakta, joka kertoo, että Suomi on moottoriurheilussa maailman johtavia maita. Jatkuvuuttakin on tulossa, sillä Tuukka Taponen voitti kartingin ja Sami Pajari rallin juniorien maailmanmestaruuden, Lehtimäki luettelee.

Myös keilailu kuuluu globaalisti kilpailluimpiin ei-olympialajeihin. Tomas Käyhkön MM-hopea sekä naisten MM-pronssit pari- ja joukkuekilpailusta sinkauttivat Suomen Dubain MM-kisojen mitalitaulukon seitsemänneksi. Vain neljä maata onnistui ottamaan enemmän mitaleita.

Squashissa Emilia Soini on noussut suomalaisten mailapelaajien aateliin (maailmanranking-46), ammattinyrkkeilyssä Robert Helenius raskaan sarjaan maailmanmestarin kärkihaastajien joukkoon ja triathlonissa Henrik Goesch rikkoi ensimmäisenä suomalaisena kahdeksan tunnin rajan ironman-matkalla Tanskassa elokuussa.

Maailmanmestaruutta on juhlittu muun muassa joukkuevoimistelussa (Minetit) ja cheerleadingissa (cheer-sarja). Pyöräsuunnistuksen MM-kotikisoista Suomi saavutti kymmenen mitalin potin, jossa oli mukana viisi kultamitalia.

Tunnuslukuja suomalaisen urheilun tilannekatsauksesta 29.11.2021

Pariisin kesäolympiakisojen mitaliennuste: 1,60 (30.11.2020 Tokioon oli 0,95)
Pariisin kesäparalympiakisojen mitaliennuste: 4,50 (30.11.2020 Tokioon oli 4,25)

HUY:n kriteerit täyttävien talenttien määrä kesälajeissa: 16+5 (olympialajit + ei-olympialajit), vuosi sitten 23+2

Maajoukkueiden maailmanrankingsijoitukset joukkuepeleissä 30.11.2020 (miehet/naiset, suluissa sijoitukset 30.11.2020):
Salibandy: 1./3. (1./3.)
Jääkiekko: 2./3. (3./3.)
Lentopallo: 28./50. (33./58.)
Koripallo: 34./64. (34./66.)
Jalkapallo: 60./25. (55./30.)
Käsipallo: 62. (62., yhdistetty M+N)

Joukkuepelien ammattipelaajat ulkomailla, miehet (1. taso / 2. taso, suluissa määrät 30.11.2020): 103/102 (100/92)
Joukkuepelien ammattipelaajat ulkomailla, naiset (1. taso / 2. taso, suluissa määrät 30.11.2020): 60/20 (57/25)
Suomalaiset valmentajat ulkomailla (1. taso / 2. taso, suluissa määrät 30.11.2020): 24/34 (25/26)

Urheilumuseon tietopalvelun ylläpitämä menestysseuranta löytyy tämän linkin takaa.