Mentorointi voi olla myös sparrausta ja vertaistukea
Vuokatti Sportin tapahtumajohtajana työskentelevä Ann-Mary Ähtävä on vuokattilaisen urheilijapolun kasvatti, sillä hän on aikanaan tullut hiihtäjänä ja pyöräilijänä urheilulukioon. Vaikka tie vei sen jälkeen matkailuopintojen myötä moneksi vuodeksi pääkaupunkiseudulle, palasivat Kainuun lumiset olosuhteet uudelleen mieleen.
– Vuonna 2005 tulin takaisin tekemään uutta uraa maastohiihtäjänä ja sillä tiellä olen vieläkin, Ähtävä nauraa.
Ähtävä on osallistunut kuluneen vuoden aikana Olympiakomitean järjestämään Johtaa kuin nainen -koulutusohjelmaan. Koulutuksessa osallistujilla on ollut mahdollisuus osallistua myös ohjattuun mentorointiprosessiin.
– Lähdin mentoroitavaksi tavoitteenani saada ennemmin sparrausta. Varsinainen mentorointiprosessi sopimuksineen olisi tuntunut liian formaalilta, Ähtävä kertoo.
Ähtävä pyysi mentorikseen ja sparriavukseen Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläisen.
– Ismolla on paljon kilometrejä johtajana, ja hiihdon parissa olen tietenkin seurannut häntä sekä Saksan että Suomen maajoukkueen valmentajana. Olen aina kokenut hänet rauhoittavana, kun minä olen aika temperamenttinen ja nopea, Ähtävä summaa syitä, miksi pyysi juuri Hämäläistä mentorikseen.
Yhtymäpintoja löytyy paljon myös Ähtävän ja Hämäläisen töistä. Hiihtoliiton toiminnanjohtajan pestin lisäksi Hämäläinen on Vuokatti Sportin hallituksen jäsen ja osittain myös asiakas, sillä Hiihtoliitto omistaa osan Vuokatin säätiöstä.
– Meillä mentorointi ja sparraus sekoittuu suloisesti keskenään ja tämä on ollut luonteva malli käydä keskustelua Ann-Maryn kanssa, Hämäläinen kertoo.
Hämäläisen sai lähtemään mukaan johtamisen haasteellisuus ja mahdollisuudet – ja se, ettei oli yhtä tiettyä tapaa johtaa. Hämäläistä kiinnosti myös mahdollisuus itse oppia mentoroinnista.
– Teemoissa lähdimme Ann-Maryn kanssa liikkeelle ihmisistä, kielestä ja kulttuurista. Sitten siirryimme keskustelemaan, minkälainen ekosysteemi Vuokattiin kehittyy ja mihin Ann-Mary siinä kiinnittyy. Kolmantena, kun ihmiset toimii ja luo toimivan ekosysteemin, niin se tuloskin tulee sieltä.
Vapaamuotoisella mentoroinnillakin voi olla raamit
Yksi yhteinen iso työrutistuskin on takana, kun Vuokatissa hiihdettiin viime helmikuussa nuorten pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut. Kilpailut oli määrä järjestää Puolan Zakopanessa, mutta koronapandemian myötä kilpailut siirrettiin Suomeen Vuokattiin sekä Lahteen.
– Ismo oli neuvottelemassa kansainvälisen hiihtoliiton kanssa kisoista ja kysyi, että olisiko mahdollista, että hoidatte 88 päivän varoitusajalla nuorten MM-hiihdot. Minä tietenkin vastasin, että kyllä hoidetaan, Ähtävä muistelee.
Vaikka Ähtävän virallinen titteli on kehitysjohtaja, kuuluu tehtäviin myös paljon henkilöstöhallintoa sekä tapahtumia. Kisoissakin Ähtävä toimi pääsihteerinä.
– Aika paljon käytiin Ismon kanssa keskusteluja MM-kisojen suhteen ja annoimme kehittävää palautetta puolin ja toisin, eikä se aina ihan pelkkää positiivista tietenkään ollut. Se oli iso projekti, mikä Ismon kanssa sitten yhdessä vedettiin läpi.
Ähtävän ja Hämäläisen mentorointimatka ei ehkä ole se formaalein tai pitkälle eteenpäin järjestelmällisesti suunniteltu, on mentoroinnille silti asetettu raamit. Mentorointiin on löytynyt kolme erilaista tulokulmaa, joiden kautta asioita on käyty läpi.
– Valmennuksellinen näkemys, joka kiinnittyy aika tiukasti HR:ään ja sitten on asiakkuuden näkemys, joka kiinnittyy liiketoimintajohtamiseen. Kolmas asia on itsensäjohtaminen johtajana, Hämäläinen kertaa.
Hämäläisellä on työtaustaa myös muun muassa Vierumäen valmennuskeskuksen johtajana urheiluopistomaailmasta.
– Ismolla on älyttömästi annettavaa tähän työhön, mitä tällä hetkellä teen. Se on enemmän vertaistukea, jotta minä pystyn kehittymään täällä ja samalla Ismo saa operatiivista näkökulmaa myös hallitustyöskentelyyn, Ähtävä toteaa.
”Jokaisella on oikeus saada hyvää johtamista”
Ähtävälle kokemus mentoroinnista on ollut ensimmäinen, mutta Hämäläinen on ollut viemässä mentorointia myös Valmentajan erikoisammattitutkintoon. Aiemmista kokemuksistaan Hämäläinen korostaa jokaisen prosessin yksilöllisyyttä niin rakenteen kuin etenemistavankin kohdalla.
– Oma mallini mentoroida on hyvin valmentava kysymysten ja oivalluttamisen kautta. Meidän yhteistä matkaamme leimaava piirre on tarvelähtöisyys ja luontevuus – tietynlainen yhteistoiminta ja harmoninen humina. Ei kuitenkaan liian harmoninen, sillä kyllä me kriittisesti suhtaudumme asioihin ja käymme niitä läpi. Mielenkiintoinen matka on ollut, Hämäläinen kertoo.
Ähtävä sanoo hakeutuneensa Johtaa kuin nainen -koulutusohjelmaan myös siksi, että hän huomasi olettavansa miehien olevan johtajia ja pohtivansa, miksi nainen ei voisi olla siinä samassa asemassa.
– Jokaisella on oikeus saada hyvää johtamista. Siksi olen tässä koulutuksessa, että osaisin joskus olla se hyvä johtaja jollekulle. Se on yksi tavoitteeni, Ähtävä summaa.
Ähtävälle mentorointi on tuonut ennen kaikkea ihmisen, jolta voi aina kysyä apua tai sparria. Mentorina Hämäläinen pitää isoimpana oppinaan malttia ja rauhallisuutta.
– Kannattaa olla hiljaa ja antaa aktorin oivaltaa ja sanoittaa asioita juuri sillä kielellä, missä hän toimii. Jokaisen työyhteisön kieli on erilainen, vaikka puhutaankin suomea. Anna aktorin aktivoitua ja älä yritä itse esittää tai olla parempi kuin oletkaan. Ja sittenkin voi olla hiljaa, Hämäläinen naurahtaa.
– No siinä olet onnistunut. Minä olen kyllä selostanut, Ähtävä päättää.
Johtaa kuin nainen -koulutuksen kohderyhmänä ovat liikunnan ja urheilun kansallisiin tai kansainvälisiin johtotehtäviin tähtäävät. Hanketta rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö. Lue lisää Johtaa kuin nainen –koulutusohjelmasta.
Teksti: Liina-Maija Rummukainen
Kuva: Antti Harju