Arkisesta tekemisestä huippuosaamiseen – musiikilla ja urheilulla on paljon yhteistä

Musiikin ja liikunnan harrastamisesta ja kokemisesta löytyy paljon yhteisiä piirteitä. Urheilijalle musiikki voi toimia apuna monenlaisissa tarkoituksissa rentoutumisesta tsempin hakemiseen, kuten meille kaikille.

Musiikki on arkinen asia, mutta pitkälle vietynä huippuosaamista ja ammattilaisuutta. Kuulostaako tutulta? Myös liikuntaa ja urheilua voisi kuvailla samoin. Suvi Saarikallio aloittaakin toteamalla, että musiikki-sanan voisi korvata liikunta-sanalla lähes kaikessa, mitä hän seuraavaksi kertoo.

– Musiikki ja liikunta ovat tekemisen ja kokemisen muotoina samankaltaisia; molemmat ovat kehollisia ja niiden kautta ihminen pääsee ilmaisemaan itseään nonverbaalisella tavalla. Molemmat ovat arkipäiväisiä asioita ja jokaisessa päivässä saavutettavia, ja toisaalta sellaisia, että niissä voidaan kasvaa huippuosaajaksi. Jatkumo on nähtävissä hyvin saman kaltaisena arjen voimavarasta huippuammattilaisuuteen asti, hän sanoo.

Saarikallio työskentelee musiikkikasvatuksen apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa Musiikki, mieli, keho ja aivot -nimisessä huippututkimusyksikössä, jossa musiikkia kehollisena kokemuksena yritetään tehdä mitattavaksi, sekä tutkia, miten se vaikuttaa oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Huippuyksikössä tutkitaan myös, miten musiikki on osa arjen hyvinvointia ja ihmisen kasvua ja kehitystä.

Musiikki aivojen aktivoijana

Musiikki vaikuttaa aivojen eri osa-alueisiin, mm. motoriset aivoalueet aktivoituvat musiikkia kuunnellessa. Musiikki lisää tarkkaavaisuutta, herättää tunteita ja lisää sosiaalisuutta. Kun ihminen saa kuunnella mielimusiikkiaan, se parantaa tehtävän suorittamista, vireystilaa ja mielialaa. Tutkimusten mukaan musiikin kuuntelu aktivoi aivojen kognitiivisia prosesseja.

– Musiikin kuuntelu on huomaamatonta aivojumppaa, vitamiinipilleri ja ristisanatehtävä yhdistettynä, kiteyttää Saarikallio.

Musiikin, aivan kuten liikunnankin, harrastaminen edistää tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjaustaitojen kehittymistä, ja jos harrastuksessa haluaa edistyä ja tulla taitavammaksi, se edellyttää päämäärätietoista harjoittelua. Kehityksen myötä pääsee onnistumisen elämyksiin ja flow-kokemuksiin, jotka ruokkivat harjoittelun jatkamista. Molemmissa tarvitaan myös motorista harjaantumista, harjaantumisen suuntaamista, kehonhallintaa ja sinnikkyyttä.

– Musiikki vaikuttaa oppimiseen ja tiedon käsittelyyn. On teorioita, joissa painotetaan, että oppiminen ei ole vain ajatteluun liittyvää, vaan myös hyvin kehollinen kokemus ja tapahtuu kokonaisvaltaisesti.

Tahdistumme yhteiseen rytmiin

Musiikki saa liikkumaan, ihminen reagoi musiikkiin kehollisesti ja hahmottaa musiikkia paremmin liikkumisen avulla. Saarikallio kertoo, että musiikki tahdistaa joukon ihmisiä huomaamattaan samaan rytmiin. Yhteisen rytmin löytyminen kehollisesti edistää myös yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Perustavanlaatuinen kehollisen tason mekanismi saa meidän vuorovaikutteiseksi, ja auttavaisemmaksi toinen toistamme kohtaan. Ryhmäyttämisessä samaan rytmiin tahdistuminen on vahva liima ihmisten välillä. Evoluutiopsykologit ovat sitä mieltä, että musiikki on syntynyt sivutuotteena ihmisten välisestä kommunikoinnista. Kun tehdään asioita samassa rytmissä, tapahtuu ilmiöitä, joita ei tarvitse sanoittaa, isoja asioita kehollisella tasolla.

Musiikki, kuten liikuntakin, on osa identiteettiämme, ja voi kannatella sitä varsinkin itsenäistyvällä nuorella. Identiteetin muodostuminen harrastuksen ympärille voi saada suuria merkityksiä, ja olla juuri se asia, joka kantaa elämässä lapsuudesta aikuisuuteen.

– Nuorella itsenäisyyden tarve on suuri ja harrastuksessa hän voi saada jotain omaa, päätösvallan johonkin elämänsä osa-alueeseen. Hän voi säilyttää tunteen, että pääsee osallistumaan onnistumisen kriteerien määrittämiseen. Tunnetasolla nämä ovat perustavaa laatua olevia asioita ja näiden asioiden vaaliminen voi vaikuttaa myös siihen, miten harrastuksen kipinää jaksaa pitää yllä.

Tunnetilojen saavuttaminen musiikin avulla auttaa myös urheilijaa

Musiikilla on monta tehtävää myös tunteiden säätelijänä. Se toimii rentoutumisessa, elpymisessä ja uuden energian ja tsempin hakemisessa. Se on elämysten tuottaja, auttaa irtautumaan arjesta, purkaa paineita ja tuo lohtua. Ylipäätään musiikin avulla voidaan työstää omia kokemuksia, ja se toimii apuvälineenä arjen hetkissä.

Urheilijat käyttävät musiikkia usein erityisesti rentoutumiseen tai suoritukseen latautumiseen. Tavalle on myös tieteellisiä perusteita. Musiikin elementit, rytmit ja tunnemuistot synnyttävät voimakkaita latauksia, ja jos tätä osaa systemaattisesti käyttää, sen avulla voi auttaa itseään rentoutumaan tai vaikkapa hakea tsemppiä kisasuoritukseen.

– Tässä toimii myös klassisen ehdollistumisen periaate. Jos tietty kappale on kuultu tietyssä yhteydessä riittävän monta kertaa, se palauttaa kuunneltuna tietyn tunnetason. On täysin perusteltavissa, että voi treenata jonkun kappaleen saattamaan itsensä tiettyyn tilaan. Voi siis olla eduksi, jos tätä osaa hyödyntää.

Musiikin vaikutukset oppimiseen ja tunteiden säätelyyn tiedetään, mutta voiko musiikista olla hyötyä itse suorituksen oppimisessa? Saarikallio ei tyrmää ajatusta.

– Suorituksen oppimisessa musiikki voi hyvin toimia oppimisen tukena ainakin niissä lajeissa, joissa rytmi on osa suoritusta. Musiikin rytminen rakenne voi tukea oppimista.

Saarikallio rohkaisee kokeilemaan musiikin vaikutuksia. Myös heitä, joilla musiikin käyttö urheilun tukena ei ole ollut aikaisemmin tapana.

– On valtavasti tutkimusnäyttöä siitä, miten musiikki vaikuttaa mielialoihin. Jokaiselle meistä on hyväksi, että menee välillä kävelylle. Ihan niin geneerisesti ei ehkä voida musiikista ajatella, mutta tutkitusti se on vahvasti mielialoihin vaikuttava. Se rauhoittaa ja palauttaa, ja toisaalta antaa energiaa ja tuo voimavaroja. ilman muuta suosittelen kokeilemaan musiikin vaikutusta eri tarkoituksiin.

Suvi Saarikallio oli puhujana Olympiakomitean valintavaiheen seminaarissa Jyväskylässä toukokuun alussa. Seminaarissa oli mukana edustajia yläkouluista ja urheiluoppilaitoksista, sekä lajeista, urheiluakatemioista ja -opistoista.

Teksti: Mari Lohisalo
Artikkelikuvassa Suvi Saarikallio, kuva: Jyväskylän yliopiston viestintä