Suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsaus: suurimmassa osassa menestystavoitteista kuljetaan tavoitevauhdissa
Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on koonnut kahdeksannen kerran laajan suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsauksen. Kun suomalaisen huippu-urheilun strategiakausi 2021-2024 lähestyy puoltaväliään, suurimpaan osaan määritellyistä menestystavoitteista on realistiset mahdollisuudet. Huippu-urheiluyksikön uudelleen organisoitumisessa tehdään myös toimenpiteitä, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista erityisesti menestyvää valmentautumista vahvistamalla.
Huippu-urheiluyksikkö arvioi suomalaisen huippu-urheilun kokonaisuutta neljällä sektorilla: olympialajit, paralympialajit, ei-olympialajit ja joukkuepelit omana kokonaisuutenaan, vaikka ne suureksi osaksi olympialajeja ovatkin. Eri sektoreille on määritelty myös erilaisia tavoitteita.
Tavoite: Ammattilaisuus huippu-urheilussa kasvaa
Suomalaisessa huippu-urheilussa on viime vuodet systemaattisesti rakennettu huippu-urheilun verkostoja, rakenteita ja toimintaympäristöjä. Lähtökohtana ja ajattelutapana on ollut koko Urheilijan polun, lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheen tukeminen. Toiminnan keskeisinä valintoina on ollut osaamisen keskittämisen ja priorisoinnin ratkaisut.
Nyt meneillään olevan 2021-2024 strategiakauden fokuksessa on valmennuskulttuurin ja sen laadun edelleen kehittäminen sekä erityisesti ammattilaisuuden vahvistaminen eri sektoreilla. Ammattilaisuus on yksi tärkeimmistä menestysedellytystekijöistä ja strategiakauden tavoitteista. Sen seurantaa tehdään pidemmällä aikavälillä.
Tavoite: Saavutamme olympialaisista 10 mitalia ja 20 pistesijaa
Olympialajeissa ollaan poikkeuksellisessa tilanteessa, kun kesä- ja talvilajien olympiadit päättyivät puolen vuoden välein. Tokion kesäolympialaisten tulos laskettiin vielä edellisen strategiakauden menestysseurantaan, jossa Suomi jäi kahden päähän kymmenen olympiamitalin tavoitteesta.
Pekingin talviolympialaisista Suomi saavutti kahdeksan mitalia ja yksitoista pistesijaa. Tuloksen myötä Pariisin kesäkisoihin 2024 jäi saavutettavaksi kaksi mitalia ja yhdeksän pistesijaa.
– Tokiossa tuloksemme oli kaksi mitalia ja kuusi pistesijaa, joten tavoitteen saavuttaminen Pariisissa on vähintään realistista. Etenkin, kun kesälajeissa suunta on tällä hetkellä lupaava, Huippu-urheiluyksikön virkaatekevä johtaja Leena Paavolainen toteaa.
Huippu-urheiluyksikön perustamisen jälkeen on käyty viidet olympiakisat. Sotšin talvi- ja Rion kesäkisoista yhteistulos oli 6 mitalia ja 14 pistesijaa. PyeongChangin talvi- ja Tokion kesäkisat tuottivat yhteensä 8 mitalia ja 20 pistesijaa. Pekingin tuloksen (8 mitalia ja 11 pistesijaa) myötä nousevalla käyrällä pysyminen Pariisin jälkeen on hyvin todennäköistä.
– Kaikissa kohtaamisissa lajien ja urheilijoiden kanssa on rakennettu toiminta- ja ajattelutapaa, joiden varassa suomalaiset urheilijat voisivat lähteä ennakkoluulottomasti vetämään täysillä isoihin valoihin, lähteä heittäytymään, menestymään ja voittamaan, Paavolainen toteaa.
– Urheilijoiden ja lajien kanssa on tehty pitkäjänteistä työtä uuden suomalaisen huippu-urheilijasukupolven kasvattamiseksi ja uuden toimintatavan rakentamiseksi. Yhtenä lähtökohtana on ollut se, että joukkueessa urheilijan mittarina ei ole pelkästään menestys, vaan se, että uskaltaa rohkeasti olla oma paras itsensä ja heittäytyä huippusuorituksiin. Tehty työ tuottaa tulosta pitkällä aikajänteellä, ja siitä ensimmäiset osoitukset nähtiin Tokiossa ja Pekingissä.
– Olympia- ja paralympiajoukkueen valmisteluprosessia ja kisojen aikaista toimintaa on jatkuvasti kehitetty ja viety suunnitelmallisempaan ja ammattimaisempaan suuntaan. Myös erityisesti joukkueen asiantuntijatoimintaa on ammattimaistettu ja joukkueeseen tuotu monipuolisemmin eri asiantuntija-aloja ja osaajia, jotka toimivat urheilijoiden ja lajien valmentautumisprosesseissa. Pekingissä saimme selvän kilpailuedun mm. lumilajien yhteisen arvokisa- ja kehittämistoiminnan ansiosta, Paavolainen taustoittaa.
Kesäolympialajeissa Tokion jälkeinen aika on ollut lupaava. Esimerkiksi telinevoimistelussa Emil Soravuo otti MM-mitalin permannolta, purjehduksessa on tullut MM-kisoista kolme pistesijaa, minkä lisäksi Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen ovat purjehtineet alkuvuonna 2022 jo kahdesti palkintokorokkeelle kovissa kansainvälisissä kilpailuissa, haulikkoammunnassa on tullut useita maailmancupin finaali- ja semifinaalisijoituksia, painin EM-kisoista Suomi saavutti kaksi mitalia ja muissakin kamppailulajeissa suunta on hyvä.
– Tällä hetkellä kilpailuseurantaamme perustuva ennuste näyttää tasan kahta mitalia Pariisista. Tokion olympiakisoissa kahteen mitaliin yllettiin, vaikka ennuste näytti alle yhtä mitalia. Viimeksi ennustelukema on ollut tällä tasolla alkuvuodesta 2019, minkä jälkeen useat kärkiurheilijamme ovat lopettaneet uransa – muun muassa Petra Olli, Elina Gustafsson, Mira Potkonen ja Tuula Tenkanen. Uusia urheilijoita on siis noussut kärkitaisteluihin useita, huippu-urheiludatan asiantuntija Ilkka Palomäki taustoittaa.
Tavoite: Saavutamme paralympialaisista 10 mitalia ja 15 pistesijaa
Samanlainen taitekohta on paralympialajeissa. Suomi saavutti Pekingin paralympialaisista neljä mitalia (kaksi kultaa ja kaksi hopeaa), mikä oli paras talvikisojen tulos 20 vuoteen. Pariisiin jäi saavutettavaksi kuuden mitalin lisäksi 13 pistesijaa.
Tokion paralympialaisista Suomi saavutti viisi mitalia ja kahdeksan pistesijaa, joten strategiakaudelle määritetyn menestystavoitteen saavuttaminen Pariisissa vaatii olympialajeja isompaa parannusta Tokioon verrattuna.
– Talvilajit hoitivat oman osuutensa Pekingissä tyylikkäästi; neljä mitalia kuuden urheilijan joukkueella on mainio tulos. Kesälajeissa paralympiajoukkueemme on talvilajeja laajempi, mutta realiteetti on, että tavoitteen saavuttaminen vaatii vahvempaa menestystä myös ainoan paralympialajien kärkilajimme, yleisurheilun takaa, Paavolainen huomauttaa.
Tavoite: Pelaamme säännöllisesti jääkiekon ja salibandyn MM-mitaleista ja globaalien joukkuepelien (jalkapallo, koripallo, käsipallo, lentopallo) EM- ja MM-lopputurnauksissa
Jääkiekko ja salibandy saavuttivat vuonna 2021 sataprosenttisesti tavoitteen. Jääkiekossa miehet taipuivat MM-hopealle vasta loppuottelun jatkoajalla ja naiset ottivat MM-pronssia. Salibandyssä Suomi otti MM-hopeaa sekä miehissä että naisissa ja on yhä ainoa maa, joka on saavuttanut mitalin joka kerta, kun maailmanmestaruuksista on pelattu aikuiset ja nuoret mukaan lukien.
Jääkiekossa Suomi on katkeamattomassa mitaliputkessa, joka alkoi miehissä vuonna 2019 ja naisissa vuonna 2017. Vuoden 2022 ensimmäinen puolisko ei ole antanut merkkiäkään vauhdin hyytymisestä. Suomi saavutti ainoana maana jääkiekkomitalin Pekingin olympiakisoista sekä miehistä (historiallinen olympiavoitto) että naisista (pronssia). Leijonat jatkoi menestysputkeaan mestaruudella sunnuntaina päättyneistä MM-kotikisoista.
– Sekä jääkiekossa että salibandyssä olemme kiistatta maailman absoluuttisella huipulla. Vaikka kilpailu ei ole näissä lajeissa aivan yhtä laajalle levinnyttä kuin kesäolympiaohjelmaan kuuluvissa joukkuepeleissä, tuollainen mitalivarmuus vaatii kansainvälisen tason huippuosaamista monella eri tasolla, Paavolainen kehuu.
Globaalisti levinneissä joukkuepeleissä Suomi on tavoitteen suunnassa EM-tasolla. Viimeisimmissä EM-lopputurnauksissa Suomi oli 12:s miesten lentopallossa, 17:s miesten jalkapallossa ja 18:s naisten lentopallossa. Kesällä 2022 EM-tasolla esiintyvät miesten koripallo- ja naisten jalkapallomaajoukkue. Viimeisin EM-lopputurnaus jäi saavuttamatta vain käsipallossa ja naisten koripallossa. Lisäksi miesten futsalmaajoukkue eteni EM-kisoissa puolivälieriin alkuvuodesta.
Sen sijaan MM-tasolla lopputurnauspaikat ovat tiukemmassa. Kahdessa edellisessä MM-lopputurnauksessa pelannut miesten lentopallomaajoukkue ei tällä kertaa saanut edes mahdollisuutta karsia erikseen MM-paikasta, kun karsinta siirtyi rankingpohjaiseksi.
Parhaissa asemissa suhteessa MM-lopputurnauspaikkaan on tällä hetkellä miesten koripallomaajoukkue. Alkuvuoden tuplavoitto hallitsevasta Euroopan mestarista Sloveniasta sinkautti Susijengin MM-karsintalohkonsa kärkeen. Karsinta on vasta alkuvaiheessaan, mutta asema on tässä vaiheessa vahva.
– Jos katsotaan koko palloiluhistoriaamme, saavuttamamme MM-lopputurnauspaikat ovat harvassa. Niihin turnauksiin on, varsinkin Euroopasta, niin vaikea päästä. Susijengi on pelannut itsensä asemaan, jossa MM-paikka on realistinen tavoite – ja se pitäisi oven auki myös Pariisin olympiaturnaukseen. Se on kova juttu, Paavolainen toteaa.
Tavoite: Suomi on laaja-alaisissa huippu-urheiluvertailuissa (GSN/WRCES) maailman 20 parhaan valtion joukossa sekä kärkimaita asukaslukuun suhteutettuna
Ei-olympialajien mittarointi on neljästä suomalaisen huippu-urheilun sektorista selkeästi vaikeinta. Ei-olympialajeissa kirjo on muun muassa lajien levinneisyyden kautta huomattavasti olympialajeja kirjavampi, eikä näissä lajeissa ole olympiakisojen kaltaista tarkastelupistettä tasaisin (tai edes epätasaisin) väliajoin.
Ei-olympialajeja on mukana ulkopuolisissa laaja-alaisissa huippu-urheiluvertailuissa, joista Huippu-urheiluyksikössä seurataan kahta, Greatest Sporting Nation ja World Ranking of Countries in Elite Sports. Suomen sijoitukset vuonna 2021 olivat 22:s (WRCES) ja 45:s (GSN).
– Kyseessä ovat hyvin erilaisin periaattein toimivat sivustot. GSN (https://greatestsportingnation.com/) on käytännössä olympiamenestyksen seuraamisen jatke – se ottaa huomioon pääasiassa olympialajeja ja vain muutamia ei-olympialajeja. Eri lajien painotuskertoimetkin ovat varsin maltillisia, Ilkka Palomäki avaa.
– WRCES (https://www.worldsportranking.info/) sen sijaan ottaa huomioon ihan kaiken kuviteltavissa olevan huippu-urheilun. Sivuston perustaneet libanonilaiset tutkijat ovat rakentaneet hyvin seikkaperäisen pisteytysjärjestelmän, joka ottaa huomioon lajin levinneisyyden lisäksi myös lajeissa liikkuvan rahan. Heidän tapansa arvioida huippu-urheilumenestystä on hyvin erilainen perinteisiin mittareihin verrattuna.
GSN-vertailussa Suomen isoja pistelajeja olympialajien ulkopuolelta ovat keilailu, salibandy ja suunnistus. Samat lajit mahtuvat Suomen 11 parhaan pistelajin joukkoon myös WRCES:n vertailussa, jossa mukana on myös autourheilu, jonka GSN on linjannut kategorisesti pisteytyksensä ulkopuolelle.
– Jos katsomme WRCES:n pisteytystä, Suomi sai vuonna 2021 autourheilua enemmän pisteitä vain jääkiekosta. Se antaa osviittaa siitä, miten merkittävä osa suomalaista huippu-urheilua autourheilu on, vaikka perinteisissä mittareissa se ei oikeastaan näy millään tavalla. Suomi on autourheilussa valtamaa, Palomäki huomauttaa.
Autourheilumenestys on ollut alkuvuodesta 2022 huomattavin osa ei-olympialajien menestyksestä, sillä kausi on valtaosassa lajeista vasta alkamassa. Kalle Rovanperä johtaa ylivoimaisesti rallin MM-sarjaa ja Valtteri Bottas on pysynyt vankasti Formula 1:n kärjen tuntumassa, vaikka talli vaihtui huipputalli Mercedeksestä keskikastin Alfa Romeoon.
TUNNUSLUKUJA SUOMALAISEN HUIPPU-URHEILUN TILANNEKATSAUKSESTA 30.5.2022
Pariisin kesäolympiakisojen mitaliennuste: 2,00
Pariisin kesäparalympiakisojen mitaliennuste: 4,50
HUY:n kriteerit täyttävien talenttien määrä talvilajeissa: 13 (kesälajeissa 21)
Maajoukkueiden maailmanrankingsijoitukset joukkuepeleissä 30.5.2022 (miehet/naiset):
Salibandy: 2./2.
Jääkiekko: 1./3.
Lentopallo: 28./41.
Koripallo: 35./63.
Jalkapallo: 57./28.
Käsipallo: 62. (yhdistetty M+N)