Jaa artikkeli Facebookissa Jaa artikkeli Twitterissä Jaa artikkeli LinkedInissä
08.06.2022 | Huippu-urheilu | Artikkeli

Olympiavalmentajaseminaarissa oltiin keskeisten aiheiden äärellä: ”Huippu-urheilussa tärkein resurssi on aika”

Jyväskylässä 7.-8.6. järjestetyn Olympiavalmentajaseminaarin teemana oli moniammatillinen yhteistyö. Seminaarin pääpuhuja, entinen olympiatason puolimaileri ja nykyinen Calgaryn yliopiston professori Penny Werthner esitti näkemyksiään vaikuttavan yhteistyötiimin rakentamisesta huippusuoritusten tueksi.

– Urheilijan kehittymisen taustalla on oltava ympäristö, joka samaan aikaan haastaa ja tukee urheilijaa. Kysymys on siitä, kuinka urheilijaa kuljetetaan äärirajoille taitavasti, motivoivasti ja innostavasti, Werthner sanoi.

Werthnerin vastaus haasteeseen on valmentajajohtoinen monialainen tiimi, jossa yhteistyö on synonyymi jatkuvalle avoimelle keskustelulle ja vuorovaikutukselle.

– Menestyvän valmentautumisen peruspilareita ovat psykologinen turvallisuus, omistajuus omaan tekemiseen ja vastoinkäymisten sietäminen, Werthner summasi.

Paneeli: Luottamus ja vuorovaikutus valmentautumisen ytimessä

Seminaarin paneelikeskustelussa pureuduttiin menestyvän valmentautumisen ydintekijöihin. Paneelissa vilkasta keskustelua kävivät ylilääkäri Maarit Valtonen ja psyykkisen valmennuksen vastuuasiantuntija Robert Päkk Olympiakomiteasta, Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan urheiluravitsemuksen asiantuntija ja entinen huipputriathlonisti Kaisa Sali, Turun Seudun Urheiluakatemian seiväshyppyvalmentaja Jarno Koivunen ja Helsinki Basketball Academyn koripallovalmentaja ja entinen maajoukkuepelaaja Juha Sten.

Keskustelussa korostuivat vuorovaikutus ja valmentajan rooli valmentautumisprosesseissa.

– Urheilijalla tulee olla omistajuus omasta urheilustaan, mutta valmentajalla tulee olla keskeinen rooli päätöksenteossa esimerkiksi asiantuntijatiimin rakentamisessa, Jarno Koivunen sanoi.

– Urheilijalla on viimeinen sana omaan ainutkertaiseen uraansa. On tilanteita, joissa valmentajan täytyy sopeutua urheilijan valintoihin, mutta sitten on myös asioita, jotka voidaan ratkaista asiantuntijoiden kesken ilman että urheilijaa tarvitsee niillä kuormittaa, Koivunen jatkoi.

Sekä urheilijan että asiantuntijan rooleissa töitä tehnyt Kaisa Sali korosti, että urheilijan katsantokanta on usein hyvin kapea.

– Asiantuntijatyössä oma urheilu-ura ei ole välttämättömyys, mutta siitä on kiistatta hyötyä, jotta kykenee ymmärtämään urheilijan ajattelua.

– Urheilijan kaikki energia menee yleensä omaan tekemiseen keskittymiseen hyvin lyhyellä tähtäimellä. Osaava asiantuntijatiimi tuo tilanteeseen pitkäjänteistä näköalaa ja monipuolisuutta, mikä helpottaa urheilijan taakkaa, Sali sanoi.

Penny Werthnerin tavoin panelistit korostivat jatkuvan ja avoimen vuorovaikutuksen merkitystä valmentautumisprosesseissa.

– Huippu-urheilussa tärkein resurssi on aika. Se ei uusiudu ja sitä on vähän. Tästä syystä kommunikaation pitää olla suoraa ja rehellistä, Robert Päkk sanoi.

Erityisen tärkeäksi tekijäksi kehittymisen kannalta panelistit kokivat yhteisten tavoitteiden asettamisen ja niiden auki puhumisen.

– Tavoitteista pitää olla jaettu näkemys asiantuntijatiimissä. Esimerkiksi niin että kaikki ymmärtävät, että tämän päivän tulos ei merkitse niin paljon kuin se, mitä oikeasti isossa kuvassa tavoitellaan, Juha Sten korosti.

Avoimuuden vastapainona on muistettava luottamuksen säilyttäminen tiimin keskuudessa.

– Urheilijan uraan liittyen joudutaan käsittelemän paljon asioita, jotka ovat yksityisyyden suojan alaisia. Näistä pitää pystyä puhumaan moniammatillisessa tiimissä, mutta samalla tulee olla tarkkana, mitä tietoja jaetaan ja miten, jotta luottamuksellisuus säilyy, Maarit Valtonen muistutti.

Robert Päkkin mukaan avoimuus, luottamus, valta, vastuu ja roolit toimivat luontevimmin, jos koko tiimi rakentaa pelisäännöt yhdessä.

– Emme tarvitse toimintaamme isoa määrää sääntöjä, mutta tarvitsemme riittävästi hyviä sääntöjä, jotta voimme toimia menestyksekkäästi, Päkk kiteytti.

Taina Susiluoto: Olemme uuden äärellä

Olympiakomitean toimitusjohtajana 1.6. aloittanut Taina Susiluoto totesi seminaarin avauspuheenvuorossaan, että suomalainen liikunta ja urheilu on uuden äärellä.

– Olympiakomitean päivitetty strategia antaa hyvän pohjan meidän kaikkien työlle. Kolme päävalintaamme – liike ja liikunnallinen elämäntapa, seuratoiminta ja huippu-urheilu – kulkevat käsi kädessä toisiaan tukien. Mikään osa-alue ei pärjää yksinään, ja voimamme on yhteistyössä, Susiluoto sanoi.

– Koronan ja vastuullisuuskriisien jälkeen liikunnan ja urheilun asemaa yhteiskunnassa on jälleen vahvistettava ja perusteltava ja sen rahoitus on varmistettava. Urheilijat, valmentajat ja asiantuntijat tekevät merkityksellistä työtä ja tarjoavat huippusuorituksia kaikille suomalaisille. Tässä työssä arki ratkaisee, ja meidän kaikkien täytyy tehdä laadukkaita yhteisiä ratkaisuja paremman arjen puolesta, Susiluoto korosti.

Lue lisää aiheesta