Suomen Olympiakomitean kannanotto Tasa-arvovaltuutetun lausuntoon

Tasa-arvovaltuutettu antoi maanantaina 20.6.2022 lausunnon koskien häirintäepäilyä Tokion Olympialaisten viimeistelyleirillä heinäkuussa 2021. Tasa-arvovaltuutetun tutkittavaksi tapauksen vei epäillyn epäasiallisen kohtelun kohde huhtikuussa 2022.

Epäasiallisesta kohtelusta epäilty henkilö on ollut viimeistelyleirillä Olympiakomitean työtehtävissä, ja kohde on ollut leirillä Suomen Urheiluliiton asiantuntijana. Tutkintapyynnön tekijä pyysi tasa-arvovaltuutetun toimistoa selvittämään onko häneen kohdistunut naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986) eli tasa-arvolaissa kielletyllä̈ tavalla häirintää̈ ja vastatoimia. Tasa-arvovaltuutettu pyysi asiassa selvitykset Olympiakomitealta, Suomen Urheiluliitolta ja epäasiallisesta kohtelusta epäillyltä henkilöltä.

Tasa-arvovaltuutetun lausunnon mukaan Suomen Olympiakomitean ja Suomen Urheiluliiton toimet asian selvittämisessä eivät ole olleet riittäviä. Olympiakomitean ja Suomen Urheiluliiton osalta tasa-arvovaltuutettu katsoo, että järjestöt ovat laiminlyöneet tasa-arvolaissa tarkoitetun velvollisuutensa puuttua väitettyyn seksuaaliseen häirintään. Tapauksen tarkastelu mahdollisena häirintänä selvisi Olympiakomitealle ja Urheiluliitolle vasta sen tultua julkisuuteen 31.3.2022. Asian tultua esiin Olympiakomitea on toimittanut SUEKille tutkintapyynnön 5.4.2022.

Olympiakomitea totesi tasa-arvovaltuutetulle toimittamassaan selvityksessä, että viimeistelyleirin kokemuksia käytiin läpi muun muassa kokouksessa 13.9.2021 Olympiakomitean, Urheiluliiton ja tutkintapyynnön tehneen henkilön kanssa. Olympiakomitean edustaja ei ymmärtänyt henkilön kokeneen ilmoittamassaan tilanteessa käytettyä kieltä seksuaaliseksi häirinnäksi, sillä henkilö ei kutsunut kokemuksiaan sellaiseksi eikä esittänyt toivetta tai vaatimusta puuttua tai selvittää asiaa enempää. Myöhemmin henkilö toi uudestaan esille viimeistelyleirin kokemuksiaan loppuvuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana muutamissa tilanteissa, minkä jälkeen tilanteissa läsnä ollut Olympiakomitean edustaja soitti hänelle ja kysyi, haluaako hän vietävän asiaa eteenpäin Olympiakomitean johdon selvitettäväksi. Myös tällöin henkilö ilmoitti, että siihen ei ole tarvetta, vaan hän on itse yhteydessä, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.

Tasa-arvovaltuutettu toteaa lausunnossaan myös, että asiassa on annettu ristiriitaista selvitystä siitä, onko häirintää koskeva ilmoitus vaikuttanut ilmoituksen tekijän asemaan Olympiakomitean arvokilpailutoiminnassa. Mikäli näin on tapahtunut, voi olla kyse tasa-arvolaissa kielletystä työnantajan vastatoimesta. Olympiakomitea on yksiselitteisesti osoittanut tasa-arvovaltuutetulle toimittamassaan lausunnossa, että häirinnän kohteen ilmoitus ei ole mitenkään voinut vaikuttaa ilmoittajan asemaan Olympiakomitean arvokilpailutoiminnassa, koska ilmoittaja on lajiliitossa toimiva kesälajin asiantuntija, ja Olympiakomitealla ei ole ollut kesälajien arvokilpailutoimintaa Tokion Olympialaisten jälkeen. Näin ollen ilmoittajalle tai muillekaan kesälajien asiantuntijoille ei ole ollut olemassa työtehtäviä, joihin heidät olisi voitu Olympiakomitean toimesta kutsua. Lisäksi tutkintapyynnön tekijä on toiminut Tokion Olympialaisten jälkeen Olympiakomitean järjestämässä tilaisuudessa kutsuttuna puhujana alkuvuodesta 2022.

Olympiakomitea odottaa asiaan liittyvää SUEKin tutkinnan valmistumista ja päättää jatkotoimenpiteistä tutkinnan valmistuttua.

–  Lainsäädännön velvoitteiden lisäksi olemme sitoutuneet tasa-arvon edistämiseen ja toteuttamiseen vastuullisuusohjelmassamme. Tutustumme tasa-arvovaltuutetun lausuntoon ja SUEKin tutkimukseen huolella ja korjaamme toimintaamme tarvittavilta osin, Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto sanoo.

– Olemme lisäksi jo käynnistäneet prosessin, jossa kaikkien kisamatkalle lähtevien henkilöiden toimintaohjeistusta tarkennetaan. Olemme tähänkin saakka tehneet jokaiselle kisajoukkueelle vastuullisuusohjeistuksen, mutta nyt ohjeistusta viedään entistä yksityiskohtaisemmalle tasolle koskien sekä joukkueen jäseniä että Olympiakomitean henkilöstöä ja luottamusjohtoa.

Susiluoto korostaa, että Olympiakomitea jatkaa edelleen vastuullisuusohjelmansa tinkimätöntä toteuttamista.

– Urheiluyhteisöllä ja Olympiakomitealla on nollatoleranssi kaikenlaista epäasiallista kohtelua kohtaan. Nollatoleranssi tarkoittaa, että asiat tuodaan heti esille, niihin puututaan ja ne hoidetaan kuntoon. Se ei tarkoita sitä, että mitään väärää ei koskaan tapahtuisi, korostaa Susiluoto.

Lisätiedot: Taina Susiluoto, toimitusjohtaja, Suomen Olympiakomitea, 050 3319832